Kaiken päivittäin käyttämämme materian, arkisten tavaroiden, ominaisuudet ovat pitkälti riippuvaisia niiden kemiallisesta koostumuksesta. Kemian opinnoissa perehdytään materian rakenteeseen, sen analysointiin sekä niihin prosesseihin ja menetelmiin, joilla materian ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia voidaan muuttaa. Opinnoissa on neljä suuntautumisvaihtoehtoa: fysikaalinen kemia, orgaaninen kemia, epäorgaaninen kemia ja analyyttinen kemia. Fysikaalisen kemian opinnoissa tarkastellaan kemiallisia perusperiaatteita, joiden pohjalta voidaan ennustaa monimutkaisia ilmiöitä. Orgaaninen kemia käsittelee elollisen luonnon hiilipohjaisia aineita, niiden synteettisiä vastineita sekä jokapäiväisten tuotteiden, kuten pesuaineiden, kosmetiikan ja lääkkeiden, valmistusta. Epäorgaaninen kemia puolestaan käsittelee epäorgaanisia aineita ja palamisprosesseja. Analyyttisen kemian opinnoissa sovelletaan kemiaa, tekniikkaa, fysiikkaa, matematiikkaa, informaatioteknologiaa ja biologiaa kemiallisen koostumuksen selvittämiseksi erilaisilla kokeilla esimerkiksi terveydenhuollon, teollisuuden ja ympäristönsuojelun parissa.

Kemia on monipuolinen oppiaine, joka pitää sisällään sekä teoreettisia että käytännöllisiä elementtejä. Voit valintasi mukaan pätevöityä aineenopettajaksi tai opiskella kemistiksi. Kemistiksi haluavat valitsevat maisteriopintojen vaiheessa erikoistumisalakseen joko molekyylikemian tai materiaalikemian. Valinnaisten kokonaisuuksien ja kurssien opinnoissa voit keskittyä itseäsi eniten kiinnostaviin aiheisiin. Kemianopettajaksi tähtäävillä on pitkänä sivuaineena kasvatustiede ja yksi muu opetettava aine (usein matematiikka, biologia tai maantiede), mutta he voivat opiskella myös valinnaisia erikoiskursseja. Kemia sopii hyvin myös muita pääaineita opiskelevien sivuaineeksi.