16.5.2023

TEKSTI: Mia Henriksson. Käännös ruotsista: Niklas Ollila

Kuntien ja kolmannen sektorin välinen yhteiskehittäminen tukee paikkakuntien hyvinvointia. SALT-teemaverkoston pilottivaiheeseen, joka pohjaa Saaristomeren Unesco-biosfäärialueen pedagogisiin kestävyysmalleihin, osallistuu viisi kuntaa. Verkostoa johtaa Åbo Akademin Saaristoinstituutti, joka toimii osana Åbo Akademin Elinikäisen oppimisen keskusta (Centret för livslångt lärande, CLL).

Sillä, joka tuntee kotipaikkakuntansa kulttuuria ja perinteitä, joka jo nuorella iällä oppii näkemään paikkakuntansa vahvuuksia ja tuntemaan lähiympäristönsä luontoa ja jolla on käsitys paikallisyhteisön kehittämisestä kestävältä pohjalta, on usein myös vahvat siteet kotipaikkakuntaansa. Teemaverkostossa SALT – saaristo ja maaseutu yhteistyössä – toimitaan tämän ajatuksen pohjalta.

SALT-hankkeessa halutaan kehittää toimintamalleja, jotka edistävät maaseudun ja saariston lasten ja nuorten myönteisen kotiseutusuhteen kehittymistä. Tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen – pidemmän aikavälin tavoitteena on myös saada lapset ja nuoret pysymään kotipaikkakunnallaan tai palaamaan sinne aikuisiällä.

Alkuvaiheessaan SALT tekee yhteistyötä viiden kunnan – Vöyrin, Maalahden, Naantalin, Lapinjärven ja Enonkosken – kanssa. Jokaisessa mukana olevassa kunnassa on syksyn 2023 aikana tarkoitus toteuttaa jokin Saaristonmeren Unesco-biosfäärialueen pedagogiseen toimintaan, Biosfääriakatemiaan, perustuva aktiviteetti.

Saaristomeren Unesco-biosfäärialueen pedagogisen toiminnan hankevastaava Erika Silventoisen mukaan kasvatustoiminnalla pyritään luomaan suhdetta lähialueeseen ja edellytyksiä kestävän tulevaisuuden rakentamiselle.

– On tärkeää korostaa, että toimintamme rakentuu kaikilta osin yhteistyölle. Sen lisäksi toimintamme on sidottu opetussuunnitelmaan ja sitä toteutetaan yhteistyössä biosfäärialueen kuntien opetusyksikköjen kanssa. Teemme yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa, ja olemme tiiviisti yhteydessä esimerkiksi Metsähallitukseen.

Biosfäärialueen pedagogiseen toimintaan, Biosfääriakatemiaan, kuuluva toimintamalli Kalakamut – Gäddan och gänget – on vuodesta 2009 ollut osa Paraisten kaupungin varhaiskasvatustoimintaa. Toimintamalli sai alkunsa kaupungin ja biosfäärialueen välisestä yhteistyöstä, jossa kalakamut olivat säännöllisesti mukana. Nyt kalakamuihin kuuluvasta hauesta on tullut Paraisten varhaiskasvatuksen maskotti, ja toimintamallin puitteissa on tehty työtä kestävien elintapojen edistämiseksi. Tavoitteena on saada lapset kiinnostumaan luonnosta, ympäristöasioista, kestävästä kehityksestä ja omista juuristaan saaristossa.

Myöhemmin kehitettiin Saariston supersankarien toimintamalli, jossa hyödynnetään Kalakamujen aktiviteetteja ja jonka myötä lapsista tulee kestävän saariston minilähettiläitä.

Useana vuonna biosfäärialue on järjestänyt myös alueensa koulujen seitsemännen vuosiluokan oppilaille vuosittaisen saaristoretken. Retki on antanut 40–50 oppilaalle mahdollisuuden vierailla Metsähallituksen ja biosfäärialueen kanssa jollakin saariston saarista. Toimintaa ollaan nyt, varhaiskasvatuksessa tehtävään toimintaan sitoen, laajentamassa kouluihin hankkeen Unga för en hållbar framtid (’nuoret kestävän tulevaisuuden puolesta’) puitteissa, ja tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen toimintamalli 0–30-vuotiaille. Toimintamalli perustuu Sannan ja Emilin tarinalle. He varttuvat biosfäärialueella ja seuraavat niin sanottua kestävän kehityksen polkua, jolla luodaan saaristolle kestävää tulevaisuutta.

– Olemme nostaneet esiin erityisesti kestävään tulevaisuuteen kuuluvia teemoja ja luoneet materiaalia, jota voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta eli sosiokulttuurisen, taloudellisen ja ekologisen kestävän kehityksen näkökulmasta. Nuorten paikallisen yhteenkuuluvuudentunteen vahvistamisen lisäksi haluamme välittää tietoa ja luoda toimintaedellytyksiä ilmastohuolestuneisuuden vähentämiseksi ja tulevaisuudenuskon vahvistamiseksi, Silventoinen kuvailee.

Biosfäärialue pyörittää myös Junnulabraa Saaristokeskus Korpoströmissä ja tekee yhteistyötä saaristotiedon oppiaineen kanssa, jonka osa vuosiluokkien 8–9 opettajista nauvolaisessa Kyrkbackenin koulussa ja korppoolaisessa Ulkosaariston koulussa ovat yhdessä kehittäneet.

Biosfäärialueen kokemuksista lasten ja nuorten kanssa toimimisesta on erityistä hyötyä nyt, kun teemaverkosto SALT on luomassa toimintamallia kansalliselle maaseutu- ja saaristoakatemialle.

SALT-hanketta johtavan Tiina Saaresrannan mukaan maa- ja metsätalousministeriön maaseutupoliittinen ja saaristopoliittinen puoli tuodaan nyt ensimmäistä kertaa yhteen verkoston muodossa.

– Kaikki pilottikunnissa tapaamamme ovat pitäneet ideaa hyvänä ja hankkeen tavoitteita tärkeinä ja mieluisina. Miten tavoitteiden saavuttamiseksi lopulta toimitaan, vaihtelee kunnittain, Saaresranta kertoo.

– Monet ovat sanoneet, että kunnissa pohditaan kovasti tapoja houkutella uusia asukkaita, mutta kotiseutusuhdetta tai juuria ei läheskään yhtä usein nosteta keskusteluun, Silventoinen sanoo.

Viiden pilottikunnan kouluissa suunnitellaan nyt Biosfääriakatemian esimerkin pohjalta konkreettista toimintaa, jota voidaan toteuttaa syksyn 2023 aikana. Samalla koulut osallistuvat toiminnan arviointiin ja pohtivat, miten sitä olisi mahdollista laajentaa pilottivaiheen jälkeen.

– Tavoitteena on, että lasten ja nuorten kotiseututuntemuksen vahvistamiseen tähtäävä pedagoginen toiminta leimaisi kaikkea koulun toimintaa eikä rajoittuisi vain yksittäisiin teemapäiviin tai tapahtumiin. On myös tärkeää saada mukaan kolmannen sektorin toimijoita, jotta hekin saadaan pidettyä toiminnassa koko ajan mukana, Silventoinen kertoo.

Toiminnan tueksi SALT-teemaverkosto tarjoaa suunnittelutyökalua, joka myös on tarkoitus kehittää hankkeen aikana ja joka pilottivaiheen jälkeen on kaikkien aiheesta kiinnostuneiden kuntien käytettävissä – niin saaristossa kuin maaseudulla. SALT tarjoaa myös muuta materiaalia ja välittää kontakteja kunnille pedagogisen toimintansa kehittämiseksi niin pilottivaiheessa kuin pitemmällä aikavälillä.

Miten saaristo ja maaseutu sitten eroavat toisistaan?

– Se on erittäin hyvä kysymys, eikä sille liene olemassa yhtä yksinkertaista vastausta. Saaristo ja maaseutu voidaan määritellä monin eri tavoin, mutta tässä yhteydessä keskiössä ovat lasten kasvuolosuhteet, Saaresranta kertoo.

– Vietin itse lapsuuteni ja nuoruuteni Korppoossa ja mietin usein juuri tätä kysymystä. Oikeastaan saariston ja maaseudun erottaminen toisistaan on vähän erikoista. Korppoossa asuessani asun mielestäni maaseudulla; kyse on saaristosta mutta samalla kuitenkin myös maaseudusta. Ehkäpä kyse on poliittisesta erosta, Silventoinen pohtii.

Sekä Saaresranta että Silventoinen korostavat, ettei Biosfääriakatemian jo olemassa olevia pedagogisia malleja ole tarvetta muokata järin paljon, jotta niitä voidaan hyödyntää sekä saaristossa että maaseudulla. Useimmiten kyse on sanavalinnoista: Esimerkiksi voidaan saaristolaisleivän leipomisen opettelun sijaan puhua jonkin muun paikallisen ruokatuotteen valmistuksesta.

– Oikeastaan pedagogisessa toiminnassa on kyse juuri tästä: Pohditaan ja määritellään, mitä kotiseutu ja lähiympäristö pohjimmiltaan ovat, mitä erityispiirteitä niillä on ja mikä niiden merkitys jokaiselle on, Silventoinen kuvaa.

Koska Åbo Akademin aluetieteen oppiaine on SALT-hankkeen yhtenä osapuolena, on hankkeella myös tieteellistä pohjaa. Hanketutkijan Kenneth Nordbergin mukaan maaseudun kehittäminen vaatii yhä enemmän yhteiskehittämistä, josta myös käytetään englannin termiä co-creation.

– Siinä kunnat ja viranomaiset luovat suoran suhteen kansalaisyhteiskuntaan. Tällainen työskentelytapa on kunnille vielä uusi ja osin ehkä epämukavakin, koska siinä asukkaita osallistetaan ja heidän annetaan aiempaa enemmän vaikuttaa lähiympäristössään. Se puolestaan vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä, Nordberg toteaa.

Yhteiskehittäminen on kasvussa, sillä perinteisen demokraattisen järjestelmän legitimiteetti on horjumassa sen myötä, että kansalaiset haluavat puoluepolitiikan sijaan vaikuttaa suoremmin ja yhä enemmän kertaluontoisten toimien kautta pitkäkestoisen sitoutumisen sijaan.

– Paikkaidentiteetistä on myös tulossa yhä keskeisempi osa yhteiskuntakehitystä. Ihmiset haluavat ymmärtää lähiympäristöään ja tuntea yhteenkuuluvuutta. Siitä seuraa voimaantumista, jonka myötä saadaan voimaa ja intoa elämänhallintaan ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Se on myös SALT-hankkeen tavoitteena: Tarkoituksena on yhdessä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa pohtia, mikä paikkaidentiteetin kannalta on tärkeää ja miten sitä voidaan nostaa paremmin esille.