27.3.2024
Ensimmäiset impressiot
Kun vaimo vuonna 2008 sanoi, että meillä on mahdollista muuttaa Suomenlinnaan, en tiennyt että siellä ylipäänsä on asukkaita tai että sinne voisi edes muuttaa. Olin käynyt Suomenlinnassa aiemmin 2–3 kertaa muutamana kesänä kavereiden kanssa kävelemässä tai piknikillä. Oma vaikutelmani saaresta oli ikään kuin olisi ollut ulkomailla, koska saari vaikutti eksoottiselta ja hyvin hoidetulta linnoituksineen ja turisteineen. Mielikuva saaresta oli kuitenkin niin hyvä ja jännittävä, että ilmoitin, että haetaan sieltä asuntoa, jos kerran se on mahdollista.
Kävimme katsomassa tulevaa kaksiotamme elokuussa 2008 Suomenlinnan kirkkoa vastapäätä pitkässä, kolmikerroksisessa ”Sadan metrin Talossa”. Oli epätodellisen iloinen olo: kaunis historiallinen rakennus (alakerta rakennettu 1700-luvun puolivälissä, 2 ylempää kerrosta 1800-luvun puolivälissä, merkilliset kiviset kierreportaat upea holvimainen käytävä): ”Suomenlinnassa voi asua, ja ehkä mekin!”. Asunto tuntui heti kodilta. Se oli karu ja pelkistetty, pönttöuunit, vaikka yksikään niistä ei toiminut, ja vähän epäkäytännöllinen tilajako. Monet eivät ehkä sellaisesta olisi pitäneet, mutta me pidimme.
Suomenlinna on Helsingin kaupunginosa
Suomenlinna on Helsingin kaupunginosa, joka sijaitsee n. 13 minuutin lauttamatkan päässä Helsingin Kauppatorilta, itsestäni tuntuu siltä kuin se olisi saari Helsingin keskustassa. Suomenlinnassa asukasluku on vaihdellut vuoden 2008 jälkeen: asukkaita n. 750–850. Suomenlinna on myös Unescon maailmanperintökohde linnoituksineen. Suomenlinnassa käy turisteja eniten yksittäisistä suomalaisista turistikohteista, yli miljoona ihmistä vuosittain.
Toimivat palvelut mahdollistavat elävän saaren asukkaille ja matkaajille
Vähitellen alkoi hahmottua minkälainen saari on ensimmäisen pintakäsityksen jälkeen: vieläkin ihastuttavampi kun olin kuvitellut. Saari kätkee sisäänsä toimivan ja elävän kokonaisuuden, kaiken lisäksi saari on karun kaunis. Täällä on monia entisiä, alun perin sotilas- ja virastokäyttöön suunniteltuja asuinrakennuksia, ja jokainen rakennus, asunto, porraskäytävä ja vintti- ja varastotila on erilainen (olen käynyt monessa rakennuksessa ja asunnossa tapaamassa tuttuja). Kuitenkin kaikkia isoja asuintaloja yhdistää paksut (1m–1,5 m) linnoitusmaiset 1700–1800- rakennustavan mukaiset seinät. Talotekniikka -ja viemäröinti on päivitetty nykyaikaan.
Saaressa on päiväkoti ja alakoulu, joissa pienet ryhmäkoot. Suomenlinnan ala-asteella on vuosittain n. 65–85 oppilasta. Nyt pienin luokkakoko on nykyisillä 2-luokkalaisilla. Oppilaita on 5. Päiväkoti- sekä koulumatkat ovat saaren sisällä lyhyitä ja turvallisia. Täällä ei saa omilla autoilla ajaa muuta kuin satunnaisesti, esim. silloin kun saareen on tarve tuoda tavaroita, joita ei pysty kuljettamaan käsissään lautalla. Ainoat kulkuneuvot, mitkä saarella kulkevat ovat Suomenlinnan hoitokunnan kiinteistöhuollon autot ja traktorit sekä rakennusyritysten, kauppojen ja yritysten autot. Yksi yleinen näky ja ihmetyksen aihe Suomenlinnassa on maitokärryt. Niitä näkyy lähes kaikkien rakennusten seinämillä sekä saaren reiteillä. Aivan erinomainen tapa kuljettaa tavaroita (sekä pieniä lapsia, jotka aina haluavat kyytiin).
Saarelle tulee 3 vesikulkuneuvoa: Kauppatorilta HSL:n lautta, joka kuljettaa pääasiassa turisteja ja suomenlinnalaisia, vesibussi, joka toimii vapusta syyskuun loppuun, sekä huoltolautta, joka kulkee väliä Katajanokka-Suomenlinna. Siihen mahtuu rekkoja ja kuorma-autoja, jotka tuovat saarelle hyödykkeitä yrityksille sekä infrastruktuuriin.
Suomenlinnassa on lisäksi K-market, paloasema, jonka tiloissa myös ambulanssi, ravintoloita, kahviloita sekä ehkä maailman pienin hiekkaranta ja linnoituksen takana, piilossa oleva, erinomainen tennis-massakenttä, josta merinäköala.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suomenlinnan jaosto järjestää toimintaa ja kerhoja alle kouluikäisille, Suomenlinna-Ilmiö järjestää toimintaa kouluikäisille. Teini-ikäiset murisevat kun ei ole mitään tekemistä, mutta onneksi heillä on kavereita mantereella. Vähän teini-ikäisiä vanhemmat, alle 18-vuotiaat lapset, ovat tyytyväisiä kun pääsevät osallistumaan SuPS:n (Suomenlinnan pursiseura) ja Suomenlinna venekerhon toimintaan tai Suomenlinnan Urheilijoiden harjoituksiin tai tapahtumiin.
Suomenlinnassa ei siis ole paljonkaan toimintaa tai tiloja teineille. Niin kuin Suomenlinnan kuuluisin orkesteri, näyttelijä Aarni Kivisen johtama Suomenlinnan Suolakurkut laulavat kappaleessa Nuorisotiloja: ”Nuorisotiloja, ennen kuin me ollaan aikuisia, ennen kuin me maataan haudassa… Suomenlinnalaisuuteen pääsee erittäin hyvin sisälle kuuntelemalla tämän yhtyeen tuotantoa.
Yhteisöllisyys
”Niin kuin metsään huutaa, niin se vastaa ” pätee missä tahansa. Oma kokemukseni on että Suomenlinnan yhteisöllisyys on fantastista. Naapuria on helppo auttaa ja itse saa helposti apua. Täällä osataan kysyä apua, vaikka lastenhoidossa, läksyissä tai talkoissa. Lisäksi Suomenlinnassa on FB-ryhmiä, joissa voi tarjota tai lahjoittaa vaatteita ilmaiseksi tai pienellä maksulla: erinomaista kierrätystä. Kiitos UFF:lle ja muille järjestöille, jotka ovat tuoneet omia konttejaan saarelle.
Suomenlinnassa on kymmeniä asukkaille tarkoitettuja saunoja, myös muutamia yhteissaunoja. Saarella on maailman toiseksi suurin puusauna, joka on Suomenlinna merisotakoulun omistuksessa. Halot ovat yli metrin pituisia, ja saunan lämmittäminen kestää tunteja, mutta saunan lämpö riittää saunojille yli vuorokauden. Tähän saunaan on vaikea päästä jopa Suomenlinnalaisten. Joskus harvoin on Merisotakoulun saunan maksullisia esittelytilaisuuksia, ja niihinkin liput menevät nopeasti.
Yleisötapahtumat- ja palvelut
Suomenlinnassa on yleisiä tapahtumia, mm. Viaporin Kekri marraskuussa, Viaporin Jazz, Viaporin Tuoppi kesällä, jossa osallistujana satoja puuveneitä ympäri maailmaa. Tämän lisäksi Suomenlinnassa on eri tapahtumajärjestäjien tarjoamia palveluja ympäri vuoden: mm. opastettuja kierroksia, purjehdusmahdollisuuksia puupurjelaivoilla, teeseremonioita, käsityöläisten omien työpajojen esittelyjä. Lisäksi Suomenlinnassa on yksi pääkaupunkiseudun suosituimmista venesatamista, Suomenlinnan vierasvenesatama, Ryhmäteatterin kesäteatteri ja Suomenlinnan Hostelli.
Suomenlinnan hoitokunnalta saa varata suosittuja juhlatiloja, juhlia tai häitä varten, oli ne sitten linnamaisissa tiloissa, ravintoloissa tai Ruutikellarin maanläheisissä Hobbit-tyylisissä-maanalaistiloissa tai Suomenlinnan Upseerikerhossa. Suomenlinnalaisten suosituin baari taitaa olla Linna Baari, ”Suokkilaisten” oma olohuone, jossa kahvilabaari- ja livemusiikkitoiminnan lisäksi järjestetään taidenäyttelyitä aikuisille ja lapsille.
Suomenlinnan erikoisuus
Suomenlinnasta johtaa suora, 1,6 km merenalainen tunneli Kaivopuistoon. Tosin sitä reittiä saa käyttää vain hälytysajoneuvot (itse olen kerran mennyt sitä kautta synnytykseen, kun oli kiire. Oli nopea reitti, maalämpö- ym. putkista putoili vettä ambulanssin tuulilasiin).
Loppuajatuksia
Asuminen Suomenlinnassa ei sovi sellaisille, jotka tarvitsevat ajaa auton ovelle tai joilla täytyy olla ympärivuorokautisesti mahdollisuus liikkua kotiin ja takaisin milloin vain: lauttavuoroissa on tunnin taukoja talvisin ja viimeinen lautta lähtee Kauppatorilta klo 02.20 ja Suomenlinnasta 02.00.
Suomenlinnassa on sekä kesällä että talvella kaunista ja inspiroivaa: upeat linnoitukset ja meren läheisyys ovat pysyviä. Itselle 3-lapsisen perheen jäsenenä erityisen hienoa on ollut, varhaiskasvatuspaikkojen ja alakoulun läheisyyden lisäksi Suomenlinnan käsittämättömän uljaat ja upeat rakennukset, karuhko luonto, yhteisöllisyys ja alakoululaisille tarjolla olevat harrastusmahdollisuudet, myös iso kenttä, missä pelata jalkapalloa ja talvisin luistella. Lisäksi ihanat hiekkalaatikot, leikkipuisto, sekä iso Ransu-laiva-hiekkalaatikko.
Lisäksi mieleen jäävää on Kirkkopuiston piknikit, vierasvenesatama, yleinen iloinen tunnelma joka syntyy asukkaiden yhteisöllisyydestä sekä iloisista turisteista.
Tervetuloa Suomenlinnaan!
Kirjoittaja Antti Suomalainen on asunut Suomenlinnassa vuodesta 2008. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.
Artikkeli on julkaistu ruotsiksi käännettynä Tidskriften Skärgård -lehdessä 1/2024 osana Min ö -sarjaa.
Lue lisää Tidskriften Skärgård -lehden artikkeleita.