FRANET on Euroopan Unionin perusoikeusviraston (FRA) kansallisten asiantuntijoiden verkosto.
FRANET perustettiin vuonna 2011 tehtävänään kerätä ja tuottaa tietoa perusoikeuksista EU:n jäsenmaissa perusoikeusviraston käyttöä varten. Kansallisten selvitysten pohjalta perusoikeusvirasto koostaa koko EU:n käsittäviä raportteja eri perusoikeusteemoista ja julkaisee myös vuosiraporttia perusoikeustilanteesta EU:ssa. Vuoden 2019 alusta lähtien Suomessa perusoikeusviraston kansallisen yhteyskeskuksen muodostavat Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti ja Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Vuosina 2011-2018 kansallisena yhteyskeskuksena toimivat Ihmisoikeusinstituutti yhdessä Ihmisoikeusliiton kanssa. Alla on esimerkkejä perusoikeusviraston julkaisuista, joihin myös Suomen asiantuntijaryhmä on osallistunut omalla panoksellaan. Lisää raportteja löytyy Ihmisoikeusinstituutin englanninkieliseltä FRANET-sivulta.
Tuoreimmat raportit
GDPR in practice — Experiences of data protection authorities (kesäkuu 2024)
Raportissa tarkastellaan tietosuojaviranomaisten kokemuksia, haasteita ja käytäntöjä yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) täytäntöönpanossa. Keskeisiä kysymyksiä ovat tietosuojaviranomaisten riippumattomuus, valvonta- ja neuvontavaltuudet, yhteistyö muiden kansallisten viranomaisten kanssa sekä yhteistyö muiden EU-maiden tietosuojaviranomaisten ja Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa. Raportti perustuu FRANET-tutkijaverkoston tekemiin tietosuojaviranomaisten haastatteluihin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Sen tarkoituksena on täydentää Euroopan komission tulevaa (2024) toista arviointia yleisestä tietosuoja-asetuksesta.
Fundamental Rights Report 2024 (kesäkuu 2024)
Euroopan Unionin perusoikeusviraston vuoden 2024 perusoikeusraportissa tarkastellaan ihmisoikeuksien suojelun kehittymistä ja sen puutteita EU:n jäsenmaissa vuoden 2023 aikana. Raportin mukaan keskeisimpiä ongelmia perusoikeuksien suojelussa vuonna 2023 olivat köyhyyden lisääntyminen, jatkuvat demokratiaan kohdistuva uhat, laajalle levinnyt rasismi sekä muuttoliikkeen mukanaan tuomat haasteet. Raportissa ehdotetaan myös keinoja, joiden avulla poliittiset päättäjät ja kansalaisyhteiskunta voivat yhteistyössä torjua sosiaalisen syrjäytymisen uhkaa ja mahdollistaa yhdenvertaisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan kaikille.
Political participation of people with disabilities — New developments (toukokuu 2024)
Raportissa tarkastellaan vammaisten henkilöiden poliittista osallistumissa vaaleissa EU:n jäsenvaltioissa sekä EU:n tasolla ajanjaksolla 2014–2024. Sen neljä pääaihetta ovat oikeustoimikelpoisuus, esteettömyys, tietoisuus oikeuksista ja vammaisten mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen. Raportissa esitellään myös lupaavaksi koettuja käytänteitä sekä keinoja, joilla varmistetaan, että kaikkien oikeuksia kunnioitetaan.
Addressing racism in policing (huhtikuu 2024)
Raportti on perusoikeusviraston ensimmäinen EU:n laajuinen selvitys rasismista poliisitoiminnassa. Siinä tarkastellaan EU-maiden lainsäädäntöä sekä poliittisiin toimiin ja tehokkaaseen valvontaan liittyviä puutteita. Lisäksi esitellään erilaisia käytäntöjä, joiden avulla voidaan pyrkiä torjumaan rasismia poliisitoiminnassa.
European Arrest Warrant proceedings – Room for improvement to guarantee rights in practice (maaliskuu 2024)
EU:n jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa annetun oikeudellisen päätöksen eurooppalaisen pidätysmääräyksen avulla. Sitä sovelletaan päätöksiin, jotka koskevat syytetoimenpiteitä tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa. Perusoikeusviraston raportissa tarkastellaan, miten kansalliset viranomaiset soveltavat EU-lainsäädännön puitteissa taattuja prosessuaalisia oikeuksia ja takeita eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä. Raporttia varten on kartoitettu mm. pidätysmääräyksen perusteella kiinni otettujen henkilöiden sekä menettelyyn osallistuvien asianajajien, tuomareiden ja syyttäjien kokemuksia.
Suomea koskevat maaraportit:
European Arrest Warrant proceedings – safeguards for requested persons
European Arrest Warrant proceedings – safeguards for requested persons: Perspective of requested persons
Mapping child protection systems in the EU — Update 2023 (tammikuu 2024)
Perusoikeusviraston raportti tarjoaa yleiskatsauksen lastensuojelujärjestelmiin EU:n jäsenvaltioissa. Siinä tarkastellaan kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöjä, lastensuojelun menetelmiä, palveluntarjoajia, henkilöresursseja ja rahoitusta, lastensuojelun valvontaa sekä lasten osallistumista. Raporttiin sisältyy myös erillinen maahanmuuttajalapsia koskeva osio. Raportti päivittää FRA:n vuonna 2015 julkaisemaa lastensuojelujärjestelmien kartoitusta. FRA laatii vuoden 2024 aikana myös perusteellisemman vertailevan analyysin lastensuojelujärjestelmistä eri EU-maissa.
EU funds: Ensuring compliance with fundamental rights (joulukuu 2023)
Raportti käsittelee kahdeksaa EU rahastojen hallintoa koskevan yleisasetuksen 2021/1060 alaista rahastoa sekä asetuksen säännöksiä siitä, miten rahoitusta tulisi käyttää perusoikeuksien toteutuminen huomioon ottaen. Vuonna 2021 säännöksiä vahvistettiin ottamalla käyttöön uusia, EU:n perusoikeuskirjaan ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen liittyviä edellytyksiä. Raportissa selvitetään, miten näitä edellytyksiä voidaan noudattaa käytännössä. Siinä tarkastellaan myös kansallisten perus- ja ihmisoikeustoimijoiden (ihmisoikeusinstituutiot, tasa-arvoelimet, oikeusasiamies ja erityisvaltuutetut) sekä kansalaisjärjestöjen roolia EU-rahastojen ohjelmien kansallisessa toteuttamisessa ja valvonnassa.
Protecting civil society — Update 2023 (lokakuu 2023)
Perusoikeusviraston kuudennessa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia koskevassa vuosikatsauksessa tarkastellaan kansalaisjärjestöjen kohtaamia haasteita EU:n jäsenvaltioissa. Perusoikeusvirasto on seurannut kansalaisyhteiskunnan tilaa vuodesta 2018 lähtien, ja tuona aikana myönteistä kehitystä on tapahtunut. Kansalaisjärjestöjen toimintaan kohdistuu kuitenkin edelleen oikeudellisia ja hallinnollisia rajoituksia, niiden käytössä olevat resurssit ovat riittämättömiä, eikä järjestöillä usein ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistuva häirintä ja uhkailu on yleistä. Tämä koskee erityisesti heitä, jotka puolustavat maahanmuuttajien, seksuaalivähemmistöjen tai naisten oikeuksia. Poliittiset päättäjät sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa ovat kuitenkin entistä tietoisempia tilanteesta ja tarpeesta tehdä jotain asian korjaamiseksi. Esimerkiksi lainsäädännöllisillä muutoksilla on saatu aikaan parannuksia siten, että kokoontumisvapaus on paremmin turvattu ja kansalaisjärjestöjen toimintaa koskevaa byrokratiaa on vähennetty. Myös rahoittajat ovat alkaneet enemmän tukea kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämistä sekä vaikuttamistyötä.
The Russian aggression against Ukraine: children fleeing Ukraine finding protection in the EU (syyskuu 2023)
Tämä on kolmas raportti EU:n perusoikeusviraston julkaisusarjassa, joka käsittelee Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksia perusoikeuksien toteutumiseen EU:ssa. Raportin pääteemana ovat Ukrainasta sodan takia EU-maihin pakenemaan joutuneet lapset. Kesäkuussa 2023 heitä oli 1,3 miljoonaa. Raportissa kartoitetaan toteutettuja toimia Ukrainasta paenneiden lasten perusoikeuksien suojelemiseksi. Siinä tuodaan myös esiin haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi lasten puutteelliseen rekisteröintiin, koulutuksen ja mielenterveyspalvelujen saatavuuteen sekä ukrainalaisista lastensuojelulaitoksista evakuoitujen lasten tilanteeseen.
Suomea koskeva maaraportti
Landrapport om Finland
Promoting migrant integration: strengthening EU law on long-term residence (syyskuu 2023)
EU:n jäsenvaltiot voivat myöntää pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman sellaisille EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille, jotka ovat oleskelleet kyseisen jäsenvaltion alueella laillisesti ja yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan. Aseman myötä pitkään oleskelleella kansalaisella on myös kotoutumista ja osallisuutta tukevia oikeuksia. Mahdollisuutta myöntää pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asema käytetään kuitenkin harvoin. Perusoikeusviraston suosituksen mukaan EU:n ja kansallisten tason viranomaisten tulisi helpottaa pitkään oleskelleen kansalaisen aseman saamista yksinkertaistamalla sääntelyä ja helpottamalla vaatimuksia. Raportti perustuu taustaselvityksiin niissä 25 EU:n jäsenvaltiossa (Suomi mukaan luettuna), joita pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemaa koskeva direktiivi sitoo, sekä asiantuntijoiden ja pitkään oleskelleiden haastatteluihin 10:ssä jäsenvaltiossa (Belgia, Espanja, Italia, Kreikka, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tšekki).
Fundamental rights of older persons: ensuring access to public services in digital societies (syyskuu 2023)
Sähköiset julkiset palvelut voivat helpottaa sosiaalipalvelujen hakemista ja tiedon saantia. Ikääntyneillä ihmisillä ei kuitenkaan aina ole tarvittavia taitoja digitaalisten palvelujen käyttämiseksi. Tämä on haitta ikääntyneiden ihmisten perusoikeuksien toteutumiselle ja voi johtaa myös syrjäytymiseen. EU-maiden on varmistettava, että julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla. Ikääntyneillä ihmisillä tulee olla mahdollisuus valita, miten he käyttävät julkisia palveluja, sekä saada tukea digitaitojen oppimiseen.
Fundamental Rights Report 2023 (kesäkuu 2023)
Euroopan Unionin perusoikeusviraston vuoden 2023 perusoikeusraportissa tarkastellaan ihmisoikeuksien suojelun kehittymistä ja sen puutteita EU:n jäsenmaissa vuoden 2022 aikana. Raportin johdantoluku käsittelee Ukrainan sodan vaikutuksia EU:ssa ja toteaa, että EU:n jäsenmaiden tulisi paremmin suojata sotaa pakenevien perusoikeuksia. Erityisesti sotaa paenneet naiset tarvitsevat kohdennettuja toimia, kuten asianmukaiset asumisjärjestelyt, lasten päivähoito sekä suojaa hyväksikäyttöä ja seksuaalista väkivaltaa vastaan. Muita keskeisiä haasteita perusoikeuksien suojelussa vuonna 2022 olivat lasten köyhyyden torjuminen, viharikokset ja vihapuhe sekä perusoikeuksien turvaaminen digitaalisten palvelujen ja tekoälyn käytön lisääntyessä.
Suomenkielinen yhteenveto
Suomea koskeva maaraportti
Surveillance by intelligence services: Fundamental rights safeguards and remedies in the EU — 2023 update (toukokuu 2023)
Raportti on jatkoa perusoikeusviraston vuonna 2017 julkaisemalle tutkimukselle samasta teemasta. Tiedustelutyötä koskevan lainsäädännön kehittymistä EU:ssa vuoden 2017 jälkeen tarkastellaan EU:n tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa.
Europe’s civil society: still under pressure (heinäkuu 2022)
Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli ihmisoikeuksien vaalimisessa ja oikeusvaltiokulttuurin edistämisessä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta kansalaisyhteiskunta kohtaa edelleen lukuisia haasteita, jotka vaihtelevat häirinnästä rajoittaviin lakeihin. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän turvatakseen kansalaisyhteiskunnalle suotuisamman toimintaympäristön.
Raportissa saatetaan ajan tasalle vuosina 2021 ja 2018 esitetyt perusoikeusviraston havainnot kansalaisyhteiskunnan haasteista EU:n jäsenvaltioissa. Raporttiin sisältyy myös alustava katsaus siitä, miten kansalaisyhteiskunta on mukana tukemassa Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä.
Fundamental Rights Report 2022 (kesäkuu 2022)
Perusoikeusviraston vuoden 2022 perusoikeusraportissa tarkastellaan ihmisoikeuksien suojelun kehittymistä ja puutteita EU:n jäsenmaissa vuoden 2021 aikana. Raportin johdantoluvussa arvioidaan erityisenä teemana koronapandemian vaikutusta ihmisten sosiaalisiin oikeuksiin, kuten koulutukseen, työllisyyteen ja terveydenhuoltoon. Siinä tarkastellaan myös, miten EU-maat aikovat käyttää EU:n myöntämää rahoitustukea koronapandemian sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi. Raportissa ehdotetaan mm., että ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumista valvovat kansalliset elimet otetaan mukaan seuraamaan, että EU:n rahoittamat elvytystoimet ovat perusoikeuksien mukaisia.
Keskeisimmät haasteet perusoikeuksien suojelussa vuonna 2021 liittyivät lasten oikeuksiin, rasismin torjuntaan sekä perusoikeuksien kunnioittamiseen EU:n maarajoilla. Koronapandemia vaikutti edelleen lasten hyvinvointiin ja koulunkäyntiin ja lisäsi erityisesti heikossa asemassa olevien lasten köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Pandemia ruokki myös syrjintää, viharikoksia ja vihapuhetta maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan. EU:n maarajoilla maahantulijat kohtasivat väkivaltaa tai heidät käännytettiin pois. Raportin suositusten mukaisesti EU:n jäsenmaiden tulisi edistää ja suojella kaikkien lasten oikeuksia kansallisin toimin. EU-maiden tulisi toteuttaa tehokasta ja riippumatonta rajavalvontaa oikeuksien väärinkäytön torjumiseksi sekä tehostaa toimiaan rasismin ja etnisen syrjinnän torjumiseksi mm. rankaisemalla viharikoksista ja tukemalla paremmin uhreja.
Suomenkielinen yhteenveto
Suomea koskeva maaraportti
Guardianship systems for unaccompanied children in the European Union: developments since 2014 (helmikuu 2022)
Perusoikeusviraston raportti tarkastelee EU:n ulkopuolisista maista ilman huoltajaa saapuneiden lasten edustajajärjestelmää EU:n jäsenmaissa, Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa. Tarkastelu kattaa ajanjakson vuodesta 2014 maaliskuuhun 2021 asti. Ilman huoltajaa maahan saapuneilla lapsilla tarkoitetaan tässä raportissa ihmiskaupan uhreiksi joutuneita lapsia, turvapaikkaa hakevia lapsia, turvapaikan saaneita lapsia sekä lapsia, jotka eivät hae turvapaikkaa mutta ovat suojelun tarpeessa.
Raportin mukaan ilman huoltajaa saapuneiden lasten edustajajärjestelmissä on monenlaisia haasteita. Edustajajärjestelmissä on suuria eroja eri jäsenvaltioiden välillä. Ilman huoltajaa maahan saapuneelle lapselle tarjotun tuen ja suojelun muodot vaihtelevat riippuen käytännössä lapsen asemasta eli esimerkiksi siitä, onko lapsi ihmiskaupan uhri, turvapaikkaprosessin osallinen tai muusta syystä suojelun tarpeessa. Edustajajärjestelmien kehittämiseksi EU:n jäsenvaltioiden tulisi ensisijaisesti suojella kaikkia lapsia tasaveroisesti ja nimetä edustaja yksin maahan tulleille lapsille osana yleistä edustajajärjestelmää, riippumatta lapsen asemasta. Lapsen hyvinvoinnin ja edun turvaamiseksi edustajien tulisi saada osallistua kaikkeen lasta koskevaan päätöksentekoon. Edustajia tulisi myös kouluttaa ja tukea, jotta he voivat suorittaa tehtävänsä tarkoituksenmukaisesti.
Protecting civic space in the EU (syyskuu 2021)
Kansalaisjärjestöillä on tärkeä tehtävä perusoikeuksien edistämisessä Euroopan unionissa. Ne kohtaavat kuitenkin työssään monenlaisia haasteita, kuten esimerkiksi häirintä ja kielteinen keskustelu, rahoituksen leikkaukset sekä kohtuuttomat yhdistymis-, kokoontumis- ja ilmaisuvapauteen kohdistuvat rajoitukset. Myös koronaviruspandemia on vaikeuttanut kansalaisjärjestöjen toimintaa vuonna 2020. Kansalaisjärjestöjen tilanteessa on huomattavia eroja eri EU:n jäsenmaiden välillä. Positiivista kehitystäkin on havaittavissa. Viranomaiset tunnistavat kansalaisjärjestöjen työn tärkeyden ja edistävät kansalaisjärjestöjen osallistumista politiikan kehittämiseen. Byrokratiaa kansalaisjärjestöjen rekisteröitymisessä on myös helpotettu.
Raportti on laadittu kirjallisen aineiston sekä kahden verkossa vuonna 2020 toteutetun kansalaisjärjestöjen kuulemisen perusteella. Se pohjautuu myös FRA:n vuonna 2018 julkaistuun raporttiin Challenges facing civil society working on human rights in the EU.
Protecting migrants in an irregular situation from labour exploitation – Role of the Employers Sanctions Directive (kesäkuu 2021)
EU:n työnantajasanktiodirektiivin (2009/52/EY) tavoitteena on vähentää laitonta maahanmuuttoa ja pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä, mutta se sisältää myös työntekijöiden suojelua koskevia velvoitteita. Se helpottaa hyväksikäytön uhriksi joutuneiden työntekijöiden mahdollisuutta saada oikeutta ja vaatia maksamatta jääneitä palkkasaataviaan. Direktiivi sisältää myös säännöksiä työsuojelutarkastusten tehostamisesta. EU:n perusoikeusviraston raportti selvittää työntekijöiden suojelua koskevien säännösten toteutumista niissä 25 EU:n jäsenvaltiossa, joita direktiivin säännökset sitovat. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti maassa luvattomasti oleskelevat työntekijät, jotka ovat joutuneet työperäisen hyväksikäytön ja muiden työoikeudellisten rikkomusten uhreiksi.
Raportin mukaan työntekijöiden suojelua koskevien säännösten toteuttamisessa on puutteita. Työntekijät eivät tunne oikeuksiaan tai tiedä, miten tehdä kantelu työnantajaa vastaan. Kantelusta huolimatta työntekijä ei välttämättä saa hänelle kuuluvia saataviaan. EU:n jäsenvaltioiden tulisi suojella paremmin työntekijöille EU-säännösten nojalla kuuluvia oikeuksia. Raportin ehdotusten mukaisesti kantelumenettelyjä tulisi parantaa, esimerkiksi antamalla ammattiliitoille tai kansalaisjärjestöille oikeus toimia luvattomasti maassa olevan työntekijän tukena tai hänen puolestaan. Työsuojelutarkastusten tulisi keskittyä työntekijöiden suojeluun eikä maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön valvontaan. Tämä rohkaisisi uhreja kertomaan rikkomuksista ilman pelkoa joutua pidätetyksi ja poistetuksi maasta. Jäsenvaltioiden tulisi myös taata, että luvattomasti maassa olleille työntekijöille maksetaan erääntyneet palkkasaatavat, esimerkiksi valtion toimesta tai jäädyttämällä työnantajan varoja. Jäsenvaltioiden tulisi myös myöntää tilapäinen oleskelulupa vakavan työperäisen hyväksikäytön uhreille.
Coronavirus pandemic in the EU – fundamental rights implications: Vaccine rollout and equality of access in the EU (kesäkuu 2021)
Perusoikeusviraston järjestyksessään seitsemäs raportti koronaviruspandemian vaikutuksista perusoikeuksien toteutumiseen käsittelee koronarokotusten toteuttamista ja tasavertaisia mahdollisuuksia rokotuksen saamiseen EU:n jäsenvaltioissa. Tarkasteluajankohta on maalis-huhtikuu 2021. Koronarokotusten käynnistyminen on edesauttanut pandemian hillitsemistä, mutta jäsenvaltioiden rokotusstrategioissa on myös puutteita. Rokotusten tarjoaminen ensisijaisesti ikääntyneille, lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluville ja keskeisille työntekijöille voi johtaa siihen, että muut riskiryhmät jäävät vähemmälle huomiolle. Joissakin EU-maissa epäilykset etuilusta rokotusjärjestyksessä ovat heikentäneet luottamusta kansalliseen rokotusstrategiaan. Haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten vangit, kodittomat tai maahanmuuttajat, ovat vaarassa jäädä rokotusjärjestyksessä häntäpäähän. Tietoa rokotuksista on vain harvoin saatavilla myös vammaisille henkilöille sopivassa muodossa tai eri kielillä suunnattuna heille, jotka eivät hallitse kansallisia kieliä riittävän hyvin. Perusoikeusvirasto kehottaa jäsenvaltioita takaamaan kaikille asianmukaiset ja tasavertaiset mahdollisuudet koronarokotuksen saamiseen.
Fundamental Rights Report 2021 (kesäkuu 2021)
Perusoikeusviraston vuoden 2021 perusoikeusraportissa tarkastellaan ihmisoikeuksien suojelun kehittymistä ja sen haasteita EU:n jäsenmaissa vuoden 2020 aikana koskien erityisesti seuraavia aihealueita: EU:n perusoikeuskirja ja sen käyttö jäsenvaltioissa; yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys; rasismi ja siihen liittyvä suvaitsemattomuus; romaniväestön osallistaminen ja syrjimättömyys; turvapaikka-asiat, rajat ja muuttoliike; tietoyhteiskunta, yksityisyys ja tietosuoja; lapsen oikeudet; oikeussuojan saatavuus; sekä YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano. Keskeisinä haasteina nostetaan esiin mm. lapsen oikeudet, rasismi sekä muuttoliike ja perusoikeuksien kunnioittaminen rajoilla. Lisäksi erillisessä painopisteosiossa tarkastellaan COVID-19-pandemian vaikutuksia perusoikeuksien toteutumiseen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kannalta.
Suomenkielinen yhteenveto
Suomea koskeva maaraportti
Coronavirus pandemic in the EU – fundamental rights implications: focus on social rights (marraskuu 2020)
Perusoikeusviraston raportissa kartoitetaan EU:n jäsenvaltioiden toimia kansanterveyden suojelemiseksi koronaviruspandemian toisen aallon levitessä Euroopassa. Raportti selvittää toimien vaikutuksia perusoikeuksiin ja erityisesti sosiaalisiin oikeuksiin, kuten oikeus terveyteen, koulutukseen, työhön ja asuntoon. Tarkasteltu ajanjakso on syys-lokakuu 2020.
Terveystilanteen huonotessa monet EU:n jäsenvaliot ottivat uudelleen käyttöön tai laajensivat poikkeustilavaltuuksia. Kokoontumisvapautta ja liikkumisvapautta maan sisällä rajoitettiin. Koronaviruspandemialla on suuri vaikutus valtioiden talouteen ja työmarkkinoihin, mikä on johtanut työttömyyden lisääntymiseen. Tämä koskettaa erityisesti naisia ja alle 25-vuotiaita nuoria. Monissa maissa varsinkin matkailu- ja majoitusala sekä taide- ja kulttuuriala ovat kärsineet pandemian vaikutuksista. Kouluissa palattiin lähiopetukseen kesälomien jälkeen, mutta koronatartuntojen lisääntyessä monissa kouluissa siirryttiin taas etäopetukseen. Tämä puolestaan johti siihen, ettei oikeus opetukseen toteutunut tasapuolisesti kaikkien kohdalla. Koronasta johtuvien vierailukieltojen vaikutus laitoksessa asuvien henkilöiden hyvinvointiin oli edelleen suuri huolen aihe tarkastellun ajanjakson aikana. Maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat ja pakolaiset ovat usein majoittuneina tiloihin, joissa asutaan tiiviisti ja hygieniaolot ovat huonot. Heillä on paitsi suuri riski saada tartunta myös vaikeuksia saada tarvittavia terveyspalveluja.
Business and human rights — access to remedy (lokakuu 2020)
Yritysten liiketoiminnan vaikutukset ulottuvat paitsi asiakkaisiin, työntekijöihin ja tuotantoketjun toimijoihin myös kokonaisiin yhteisöihin sekä ympäristöön. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia. Suurten yritysten saattaminen vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista on vaikeaa, ja monet uhrit eivät koskaan saa oikeutta kärsimästään vahingosta. EU:n perusoikeusviraston raportissa kartoitetaan käytännön asioihin, prosessiin sekä kustannuksiin liittyviä tekijöitä, jotka rajoittavat uhrien mahdollisuuksia hakea hyvitystä yritysten toimista aiheutuneista ihmisoikeusloukkauksista. Raporttia varten perusoikeusvirasto haastatteli mm. yritysten ihmisoikeusvastuuseen erikoistuneita asiantuntijoita sekä yrityksiä vastaan nostetuissa kanteissa avustaneita juristeja ja kansalaisjärjestöjä Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa, Puolassa, Ruotsissa sekä Isossa-Britanniassa vuosina 2019 ja 2020.
Suomea koskeva maaraportti
Esimerkkitapaus
Coronavirus pandemic in the EU – fundamental rights implications (heinäkuu 2020)
Perusoikeusviraston neljäs raportti koronaviruspandemian vaikutuksista perusoikeuksien toteutumiseen EU:n jäsenvaltioissa kattaa tapahtumat kesäkuussa 2020. Jäsenvaltiot ovat jatkaneet poikkeusoloja koskevien määräysten purkamista, mutta ovat sen sijaan ottaneet käyttöön muita kriisitoimenpiteitä. Tämä on herättänyt huolta toimien lainmukaisuudesta sekä perusoikeuksien jatkuvasta rajoittamisesta. Monia jokapäiväistä elämää koskevia rajoituksia on asteittain poistettu, mutta esimerkiksi turvavälejä ja fyysistä etäisyyttä koskevat ohjeistukset ovat edelleen voimassa kaikissa jäsenvaltioissa. Raportissa tarkastellaan rajoitustoimien vaikutuksia perusoikeuksien toteutumiseen ihmisten arkielämässä, opetuksessa, työelämässä ja liikkumisessa. Lisäksi huomioidaan haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten laitoksissa asuvat, ikääntyneet, vammaiset, romaniväestö, vangit sekä perheväkivallan uhrit. Raportin päättävässä luvussa päivitetään joitakin aikaisemmissa raporteissa käsiteltyjä teemoja, kuten rasismi ja muukalaisviha, turvapaikka- ja maahanmuuttokysymykset, disinformaatio sekä tietosuoja.
Coronavirus pandemic in the EU – fundamental rights implications: with a focus on older people (kesäkuu 2020)
Perusoikeusviraston raportissa käsitellään jälleen koronaviruspandemian vaikutuksia perusoikeuksien toteutumiseen EU:n jäsenvaltioissa. Tämä on kolmas kaikkiaan neljästä kuukausiraportista, ja se kattaa tapahtumat toukokuussa 2020. Jäsenvaltiot ovat alkaneet asteittain lieventää koronaviruspandemian alussa asettamiaan rajoituksia. Samalla ne kuitenkin pyrkivät edelleen hallitsemaan viruksen leviämistä. Raportissa tarkastellaan poikkeusoloja koskevia määräyksiä sekä sitä, miten ja millaisin järjestelyin niitä on alettu purkaa. Lisäksi se kartoittaa koronaviruspandemian ja rajoitusten vaikutuksia perusoikeuksien toteutumiseen ihmisten arkielämässä yleisesti sekä joidenkin haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten, vankien, kodittomien ja perheväkivallan uhrien kohdalla erityisesti. Erillisenä kysymyksenä käsitellään ikääntyneitä sekä heidän oikeuksiaan. Tarkastelussa ovat esimerkiksi hoitoon ja testeihin pääsy, tilanne hoivakodeissa, palvelujen saatavuus sekä eristystoimien vaikutukset. Jotkut rajoitustoimet ovat olleet tarpeen tartunnan estämiseksi ja ikääntyneiden hengen ja terveyden suojelemiseksi. Samalla kuitenkin nousee esiin kysymys ikäsyrjinnästä. Koronaviruspandemian jälkeisiä toimia valmistellessaan valtioiden tulisi huomioida ikääntyneiden tarpeet. Heidän tapauksessaan paluu normaalielämään vie todennäköisesti enemmän aikaa ja on vaikeampaa kuin muilla.
Fundamental Rights Report 2020 (kesäkuu 2020)
Perusoikeusraportissa 2020 tarkastellaan perusoikeuksien suojelun kehittymistä ja sen haasteita EU:n jäsenmaissa vuoden 2019 aikana koskien erityisesti seuraavia aihealueita: yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys; rasismi ja siihen liittyvä suvaitsemattomuus; romaniväestön yhdenvertaisuus ja osallistaminen; turvapaikka-asiat, rajat ja muuttoliike; tietoyhteiskunta, yksityisyys ja tietosuoja; lapsen oikeudet; oikeussuojan saatavuus; sekä YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano. Keskeisinä haasteina nostetaan esiin mm. siirtolaisten asema ja perusoikeuksien kunnioittaminen rajoilla, lapsiköyhyys sekä tekoälyn käytön vaikutukset perusoikeuksiin.
Lisäksi erillisessä painopisteosiossa käsitellään tällä kertaa EU:n perusoikeuskirjaa, joka on ollut jäsenvaltioita oikeudellisesti sitova jo 10 vuoden ajan. Tästä huolimatta kansallisella tasolla perusoikeuskirja tunnetaan edelleen huonosti. Toisaalta kansallisissa tuomioistuimissa perusoikeuskirjaan hyödyntäminen on lisääntynyt.
Suomenkielinen yhteenveto
Suomea koskeva maaraportti
Coronavirus pandemic in the EU — fundamental rights implications: with a focus on contact tracing apps (toukokuu 2020)
Tässä perusoikeusviraston raportissa käsitellään toimenpiteitä, joilla EU:n jäsenvaltiot ovat pyrkineet hallitsemaan koronaviruspandemiaa, sekä näiden toimenpiteiden vaikutuksia perusoikeuksien toteutumiseen ihmisten arkielämässä yleisesti sekä joidenkin haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kohdalla erityisesti. Raportissa nostetaan esiin myös kysymys teknologian käytöstä koronaviruksen leviämisen seurannassa ja virukselle altistuneiden jäljittämisessä. Teknologia käytössä tulisi muistaa perusoikeuksien kunnioittaminen.
Tämä on toinen kaikkiaan neljästä kuukausiraportista, joissa käsitellään koronavirustaudin vaikutusta ihmisten perusoikeuksiin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Se kattaa ajanjakson välillä 21 maaliskuuta 2020 ja 30 huhtikuuta 2020.
Coronavirus pandemic in the EU: fundamental rights implications (huhtikuu 2020)
Perusoikeusviraston raportissa koronaviruspandemiasta EU:ssa ja sen vaikutuksista perusoikeuksiin käsitellään toimenpiteitä, joilla EU:n jäsenvaltioissa pyritään hallitsemaan pandemiaa, ja otetaan esiin oikeuksia kunnioittavia toimintamalleja, joista muut jäsenvaltiot voivat ottaa oppia. Raportissa keskitytään neljään kysymykseen: 1) arkielämä sekä sosiaaliseen ja fyysiseen etäisyyteen tähtäävät toimenpiteet; 2) haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät; 3) syrjintä ja rasismi; sekä 4) disinformaatio ja tietosuoja.
Raportista käy ilmi, että valtioiden toimilla covid-19-taudin torjumiseksi on syvällekäyviä vaikutuksia kaikkien perusoikeuksiin, myös oikeuteen elämään ja terveyteen. Kun valtiot torjuvat jatkuvasti laajenevaa pandemiaa, vaikutuksia ihmisten perusoikeuksiin on arvioitava huolellisesti ja säännöllisesti.
Tämä on ensimmäinen neljästä kuukausiraportista, joissa käsitellään koronavirustaudin (covid-19) vaikutusta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Siinä tarkastellaan valtioiden helmi- ja maaliskuussa toteuttamien toimien vaikutusta ihmisten perusoikeuksiin.
Criminal Detention in the EU (joulukuu 2019)
Euroopan komissio pyysi perusoikeusvirastoa keräämään tietoja vankilaoloista ja olojen valvonnasta kaikista EU:n jäsenvaltioista lainkäyttöviranomaisten tueksi niiden päättäessä vankien siirtämisestä toiseen EU:n jäsenvaltioon. FRA:n raportti ‘Criminal detention conditions in the European Union: rules and reality’ julkaistiin joulukuussa 2019. Siinä käsitellään pääpiirteissään kansainvälisen ja EU:n tason vähimmäisvaatimuksia ja vaatimusten toteuttamistapaa kansallisessa lainsäädännössä. FRA on käyttänyt kansallisten valvontaelinten raportteja ja aiemmissa selvityksissä tehtyjä haastatteluja kuvaamaan, miten vankilaolot vaihtelevat eri jäsenvaltioissa.
Raporttia täydentää FRA:n uusi sähköinen tietokanta (criminal detention database), joka sisältää kansallisia standardeja, lainsäädäntöä ja seurantaraportteja vankilaoloista eri puolilta EU:ta. Tietokannasta löytyvät myös kansallisten FRANET tutkijaryhmien laatimat maaraportit.
Fundamental Rights Report 2019 (kesäkuu 2019)
Perusoikeusraportissa tarkastellaan perusoikeuksien suojelun kehittymistä EU:n jäsenmaissa vuoden 2018 aikana koskien erityisesti seuraavia aihealueita: yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys; rasismi, muukalaisviha ja niihin liittyvä suvaitsemattomuus; romanien integraatio; turvapaikka, rajat ja integraatio; tietoyhteiskunta, yksityisyys ja tietosuoja; lapsen oikeudet; oikeussuojan saatavuus; YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano; sekä EU:n perusoikeuskirja ja sen toteuttaminen jäsenvaltioissa. Raportissa nostetaan esiin erityisesti toimet lapsiköyhyyden vähentämiseksi; kansalliset toimet rasismin ja rotusyrjinnän torjumiseksi; sekä EU:n turvapaikkalainsäädännön ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen turvapaikka- ja palauttamismenettelyissä. Lisäksi perusoikeusraportin johdantoluvussa käsitellään tällä kertaa ihmisoikeuksien roolia jäsenvaltioiden ja EU:n toimissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tarkastelussa ovat erityisesti tavoitteet eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä rauhan, oikeudenmukaisuuden ja hyvän hallinnon edistämiseksi.
Making EU citizens’ rights a reality: national courts enforcing freedom of movement and related rights (elokuu 2018)
Raportissa esitetään katsaus unionin kansalaisuuteen perustuvien oikeuksien toteutumisesta eri EU-maissa, koskien erityisesti EU-kansalaisten liikkumis- ja oleskeluvapautta, kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa sekä äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta kunnallisvaaleissa ja Euroopan Parlamentin vaaleissa. Tutkimus perustuu FRANET asiantuntijaverkoston kokoamaan EU-maiden kansalliseen oikeuskäytäntöön. Vertaileva tutkimus osoittaa, että tuomioistuimet eri EU-maissa tulkitsevat unionin kansalaisten oikeuksiin liittyviä EU-säännöksiä eri tavalla. Tulkinnat vaihtelevat koskien esimerkiksi sitä, miten määritellään EU-kansalaisen perheen jäsen tai elämiseen riittävät varat tai missä tapauksessa EU-kansalaiset ovat oikeutettuja etuuksiin. Tulkinnoilla voi olla vaikutuksia EU-kansalaisten jokapäiväiseen elämään, heidän perheenjäseniinsä, uraansa ja hyvinvointiinsa.
Laitoksista yhteisöasumiseen: keskeiset havainnot ja FRA:n lausunnot; Tiivistelmä (toukokuu 2018)
EU:n jäsenvaltiot ja EU ovat ratifioineet YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sitoutuneet tavoitteeseen siitä, että vammaiset henkilöt elävät itsenäistä elämää. Vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja yhteisöön kuulumista koskevan oikeuden toteuttaminen edellyttää tarkoituksenmukaista ja kestävää laitoshoidosta luopumista ja siirtymistä yhteisöpohjaiseen tukeen. Tämä julkaisu sisältää yhteenvedon kolmesta, FRA:n lokakuussa 2017 julkaisemasta raportista, joissa tarkastellaan kolmea laitoshoidosta luopumisen toteuttamisessa tärkeää tekijää: sitoumuksia ja rakenteita, määrärahoja ja rahoitusta ja tulosten mittaamista vammaisten henkilöiden kannalta.
Suomea koskeva maaraportti / Selkokielinen maaraportti
Migration to the EU: Five persistent challenges (helmikuu 2018)
Raportti käsittelee maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden perusoikeuksien suojeluun liittyviä haasteita 14 EU:n jäsenvaltioissa, mukaan luettuna Suomi. Se kattaa ajanjakson lokakuusta 2016 joulukuuhun 2017. Raportissa käsitellään seuraavia teemoja: maahantulo, vastaanotto-olosuhteet, turvapaikkamenettely, ilman huoltajaa tulevat alaikäiset, ja turvapaikanhakijoiden säilöönotto. Vaikka maahantulijoiden määrät ovat vähentyneet, perusoikeuksien suojeluun liittyvät ongelmat näyttävät jatkuvan muuttumattomina kuukaudesta toiseen.
Current migration situation in the EU: Impact on local communities (update) (helmikuu 2018)
Raportissa kartoitetaan sitä, miten kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden suuri lukumäärä vaikuttaa paikallisella, kunnallisella tasolla, erityisesti mitä tulee asumiseen, koulutukseen, kotouttamiseen ja sopeutumiseen sekä kunnan talouteen. Tutkimus kattaa 14 EU:n jäsenvaltiota. Näissä valtioissa tutkimuskohteeksi on valittu kaksi sellaista kuntaa, joissa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä on suuri. Tutkimus perustuu paikallisten toimijoiden, paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajien haastatteluihin. Suomesta paikallistason esimerkkeinä toimivat Vantaan kaupunki sekä Vöyrin kunta.