Struggling to get ahead

Young people on risky educational trajectories: their experiences and support

Increasingly, young people I the Nordic countries describe school as a struggle: as stressful, and in many cases reducing their wellbeing. For some, the struggle is about getting the highest grades to proceed successfully in life, for others it is about managing to become eligible, being able to follow and complete their studies, or attending school at all. My talk focuses on the second group, on students at educational traj­ectories that for various reasons are risky and prob­lem­atic. How does school affect learning and wellbeing negatively, and conversely, how can it contribute to repair students´ self-esteem as learning beings and their study motivation? In particular: what do young people themselves tell us about this?

Lisbeth Lundahl

Lisbeth Lundahl is professor in educational work at Umeå University, and visiting professor at University of Gothenburg 2022-23. Her research focuses on education politics, young people´s trajectories in policy, institutional and individual perspectives.

FinED nuoren tutkijan keynote-puheenvuoro

Sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta rakennetaan yhdessä: Miten jokainen kasvatuksen kentillä voisi tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi?

Kasvatustieteen päivien 2023 teemassa painotetut hyvinvointi, toivo, koulutus ja osallisuus ovat keskeisiä sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden rakennuspalasia. Sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta uhkaavat kasvatuksen kentillä esimerkiksi yksinäisyys, ulkopuolelle sulkeminen sekä eriarvoistumis- ja polarisoitumiskehitys. Haavoittuvuutta voivat tuottaa vuorovaikutustilanteet, joissa yksilölle merkitykselliset asiat ja tuen tarpeet eivät tule nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi, tai joissa tuki ei vastaa tarpeisiin riittävän sensitiivisesti ja ennustettavasti. Aikuisilla on vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista, mutta myös aikuiset tarvitsevat moninaisia voimavaroja ja tukea. Erityisesti epävarmuuden ja kriisien keskellä korostuu vuorovaikutuksessa ja ihmissuhteissa rakentuva resilienssi hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Meillä jokaisella on tarve muodostaa läheisiä ja merkityksellisiä ihmissuhteita, kuulua joukkoon, kokea olevamme kyvykkäitä, sekä tuntea voivamme vaikuttaa omaan elämäämme, mutta myös laajemmalti yhteisömme asioihin.

Esittelen puheenvuorossani monikerroksista, ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen pohjaavaa, näkökulmaa haavoittuvuuteen ja resilienssiin: Mitä lapset ja nuoret tarvitsevat? Mitä vanhemmat ja opettajat tarvitsevat? Mitä yhteisöissä ja yhteiskunnassa laajemmalti tulisi huomioida? Kasvatustieteen päivien 2023 teema kannustaa myös tarkastelemaan tutkijan roolia yhteiskunnallisena toimijana. Pohdin puheenvuorossani, miten me tutkijat voimme osallistua sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Anne-Elina Salo

KT Anne-Elina Salo työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston, ja tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston, opettajankoulutuslaitoksella STN:n rahoittamissa EduRESCUE- ja Right to Belong -konsortioissa. EduRESCUE etsii tutkimusperustaisia ratkaisuja suomalaisen koulutusjärjestelmän resilienssin vahvistamiseen ja Right to Belong lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseen. Salon väitöskirja käsitteli monikerroksista haavoittuvuutta sekä resilienssin ja hyvinvoinnin edistämistä varhaisnuoruudessa perhe-, opetus- ja vertaisvuorovaikutuksen näkökulmista. Nämä teemat korostuvat myös hänen nykytutkimuksessaan. EduRESCUE- ja Right to Belong -konsortioissa sekä OKM:n rahoittamassa TOVE-hankkeessa Salon tutkimus kohdistuukin lasten yksinäisyyteen, vanhempien voimavara- ja kuormitustekijöihin sekä tuen tarpeisiin koronapandemian aikana, samoin kuin opettajaopiskelijoiden tuen tarpeisiin ja valmiuksiin toimia moninaisissa oppilaiden hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Salo tekee myös tieteidenvälistä tutkimusyhteistyötä lasten sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien limittymiseen ja oppilaiden osallisuuden edistämiseen liittyen. Salon julkaisutoiminta koostuu kansainvälisistä vertaisarvioiduista artikkeleista sekä ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle suunnatuista julkaisuista. Salo on osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun mediassa, Twitter-tilillään, ja puhujana muun muassa STN-konsortioiden sidosryhmätilaisuuksissa (mm. Demokratiakorjaamo). Salo on tehnyt tutkimushankkeissa yhteistyötä muun muassa järjestöjen, poliisin ja opettajankoulutuksen järjestäjien kanssa sekä osallistunut opettajankouluttajien ja tutkijoiden vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen. Salo on osallistunut moniin konferensseihin ja tehnyt myös aktiivista kansainvälistä tutkimusyhteistyötä uransa alusta alkaen. Tutkimusyhteistyö Murdochin yliopiston (Australia) tutkijoiden kanssa on tuottanut useita esityksiä ja yhteisartikkeleita. Hän on myös vieraillut tutkijana Thessalonikin Aristoteles yliopistossa Kreikassa uuden tutkimusyhteistyön merkeissä, ja hänet on kutsuttu JURE 2023 konferenssiin Thessalonikiin yhdeksi tieteidenvälisen workshopin vetäjäksi sosiaalisen kestävyyden ja osallisuuden kokemusten edistämisestä epävarmoina aikoina.”

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Anne-Elina-Salo

Well-being and learning

Declines in students’ well-being is currently one of the biggest challenges of societies worldwide. The Covid-19 pandemic and increased uncertainties in society have created additional challenges, causing further deterioration of students’ mental health. Negative trends in both well-being and learning have also been detected among Finnish students. Thus, research on well-being and learning has received increased attention in recent years. Although definitions and conceptualizations of well-being vary, based on prior theoretical frameworks and research, well-being is usually operationalized as a multidimensional phenomenon with positive and negative indicators.

In this talk, I will review how a multidimensional operationalization of well-being maps onto prominent theories in educational contexts (e.g., Expectancy-Value Theory). I will discuss what we have learned about the interplay between well-being and learning, from both variable-centered and person-centered perspectives. I will focus on developmental pathways of well-being and how these relate to educational outcomes across compulsory education. Furthermore, I will consider how well-being has been studied at different levels (subject-specific, school, general well-being) in relation to learning. Finally, I will discuss the importance to systematically support well-being in school.

Johan Korhonen

Johan Korhonen is associate professor in educational psychology and docent in special education. His research focuses mainly on mathematical learning difficulties and cognitive and affective factors related to learning. Currently, math anxiety is in the spotlight in his ongoing research projects.