Teemaryhmät ja symposiumit

Kasvatustieteen päivien 2023 teema kutsuu tutkijoita pohtimaan erityisesti hyvinvointiin, toivoon, koulutukseen ja osallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Nämä kysymykset koskettavat myös suomalaisessa yhteiskunnassa parhaillaan käynnissä olevaa keskustelua inklusiivisesta koulutuksesta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on, että koulutuksemme tukisi parhaalla mahdollisella tavalla moninaisten lasten ja nuorten kasvua ja oppimista.

Koulutuksen kehittäminen tapahtuu tutkimuksen, kokeilun ja yhteisen ymmärryksen luomisen kautta. Tämän teemaryhmän tarkoituksena on koota yhteen ja tuoda näkyväksi ajankohtaista inkluusioon, inklusiiviseen kasvatukseen ja koulutukseen sekä tuen tarjoamiseen liittyvää tutkimusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluun.
Ryhmään ovat tervetulleita erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia edustavat tutkijat. Teemaryhmään voit osallistua suomen-, ruotsin ja englanninkielisellä esityksellä.

The theme of FERA 2023 invites researchers to reflect especially on issues related to well-being, hope, education, participation and inclusion. These issues are also relevant to the ongoing debate in Finnish society on inclusive education and its’ development. The aim is that our education should best support the growth and learning of diverse children and young people.

Education is developed through research, experimentation and the creation of a common understanding. The aim of this thematic group is to bring together and make visible current research on inclusion, inclusive education and support from early childhood education and care to higher education.
Researchers representing different approaches and perspectives are welcome to join the group. You can give a presentation in Finnish, English or Swedish.

Yhteyshenkilö/ Contact person: Riikka Sirkko, erityispedagogiikan yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, riikka.sirkko(at)oulu.fi, Marjatta Takala, erityispedagogiikan professori, Oulun yliopisto ja Elina Viljamaa, erityispedagogiikan yliopistonlehtori, Oulun yliopisto

3. Narratiiviset lähestymistavat

Kerronnallisen tutkimuksen ryhmä on kokoontunut Kasvatustieteen päivillä vuodesta 2004. Teemaryhmässä on esillä kerronnallisen tutkimuksen koko kirjo: siellä saavat tilaa niin elämäkerralliset ja narratologiset kuin postkvalitatiiviset ja taiteellisetkin tutkimusotteet. Tavoitteena on lisätä tulkinnallisten tutkimusotteiden välistä moniäänistä vuoropuhelua ja tarkastella niiden tieteenfilosofisia perusteita. Osallistujia rohkaistaan vuorovaikutteisiin esitystapoihin. Esitelmän voi pitää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Avainsanat: kerronnallisuus, metodologia, tulkinnalliset tutkimusotteet

Narrative approaches

Narrative approaches has been one of the theme groups of the FERA conference since 2004. The call for presentation invites the full gamut of approaches, from life-history and narratology to post-qualitative and artistic research. The aim is to increase multivoiced dialogue between interpretative research approaches and examine their philosophical foundations. We encourage participative ways of presenting. Presentations may be held in Finnish, Swedish or English.

Keywords: narrative, methodology, interpretative approaches

Narrativa forskningsansatser

Narrativ forskning har varit en av temagrupperna på FERA-konferensen sedan 2004. Temagruppen presenterar hela spektrat av narrativ forskning: där är rummet på biografiska och narratologiska såvel som postkvalitativa och konstnärliga forskningsansatser. Mål är att öka polyfonisk dialogen mellan olika tolkande forskiningsansatser och att undersöka deras filosofiska grundvalen. Deltagarna uppmuntras att ha interaktiva presentationer. Det är möjligt att hålla presentationen på finska, svenska eller engelska.

Nyckelord: narrativ, metodik, tolkande forskingsansatser

Yhteyshenkilö/ Contact person/ kontaktperson: Essi Ikonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, essi.ikonen(at)helsinki.fi, Hannu L.T. Heikkinen, professori, Jyväskylän yliopisto, Minna Uitto, professori, Oulun yliopisto ja Raili Keränen-Pantsu, Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

4. Aikuiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen teemaryhmä / Thematic group on adult education and continuous learning

Aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen kysymykset ovat erityisen ajankohtaisia monestakin syystä. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset haastavat niin yksilöitä, yhteisöjä kuin organisaatioitakin kehittymään, oppimaan ja löytämään uusia toimintatapoja. Esimerkiksi jatkuva oppiminen on yksi ajankohtaisista koulutuspoliittisista uudistuksista, jolla pyritään vastaamaan etenkin työelämästä nouseviin tarpeisiin. Aikuisväestön sivistyksen ja kasvatuksen tarpeita ja haasteita kehystävät tänä päivänä myös ekokriisi(e)n uhka, pandemian jälkimainingit, sota Ukrainassa, populististen liikkeiden nousu, kaventuva tiedon muodostus ja eriarvoisuuden kysymykset. Työelämän vaatimukset tai työn vähäisyys/puute haastavat sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia ja asettavat yksilöitä eriarvoisiin asemiin. Teemaryhmä kutsuu aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen tutkijoita pohtimaan aikuiskasvatuksen tutkimuksen teemoja koko kirjoltaan. Teemaryhmässä käsitellään aikuiskasvatusta ja -koulutusta erilaisissa ympäristöissä ja erilaisilla toiminnan tasoilla. Tutkimuksen kohteina voivat olla niin koulutuspolitiikkaan, arvoihin, koulutusinstituutioiden toimintaan, aikuiskasvatuksen pedagogiikkaan, työssä oppimiseen, aikuiskasvatuksen kentän erilaisiin toimijoihin ja toimintamuotoihin sekä aikuisten oppimiseen ja kasvatukseen liittyvät kysymykset.

Tervetulleita ovat erilaisia lähestymistapoja, metodologioita ja näkökulmia edustavat tutkimukset. Teemaryhmää organisoi Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, joka kutsuu koolle paitsi omia jäseniään myös muita tutkijoita. Myös opinnäytteinä tehtävät tutkimukset ovat tervetulleita. Teemaryhmän työkieliä ovat suomi ja englanti. Changes in society and the workplace challenge individuals, communities, and organizations to develop, learn, and find new ways of functioning. For example, continuous learning is one of the current educational reforms aimed at meeting the emerging needs of the workforce. The needs and challenges of adult education and learning in today’s world are also framed by threats such as the ecological crisis, the aftermath of the pandemic, the war in Ukraine, the rise of populist movements, the narrowing of knowledge formation, and issues of inequality. The demands of the labor market or the scarcity/lack of jobs challenge the well-being of both individuals and communities and place individuals in unequal positions.

This thematic group invites researchers in adult education to reflect on the themes of adult education research as a whole spectrum. The group addresses adult education in various environments and at different levels. The research may focus on educational policies, values, the functioning of educational institutions, the pedagogy of adult education, workplace learning, various actors and forms of adult education, as well as questions related to adult education and learning. Studies representing different approaches, methodologies, and perspectives are welcome. The thematic group is organized by the Finnish Society for Research on Adult Education, which invites not only its members but also other researchers to participate. Research conducted as theses is also welcome. Presentations can be held in English and Finnish.

Yhteyshenkilö/ Contact person: Annika Pastuhov, tutkijatohtori, Åbo Akademi, annika.pastuhov(at)abo.fi, Anu Kajamaa, professori, Oulun yliopisto, Soila Lemmetty, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, Päivi Siivonen, apulaisprofessori, Turun yliopisto ja Outi Ylitapio-Mäntylä, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto

5. Vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus

Kasvatustieteen päivien 2023 teema Koulutus ja tutkimus yhteiskunnassa kutsuu pohtimaan hyvinvointia, koulutusta ja osallisuutta. Päivät haluavat herättää keskustelua nyky-yhteiskunnan hyvinvointiin liittyvistä epävarmuuksista ja haasteista sekä siitä, miten tutkimus palvelee yhteiskunnallista hyötyä ja opetuskäytäntöjä. Perheet ovat yhteiskunnan perusyksikköjä, joiden jäsenten hyvinvointi ja vuorovaikutus perheen sisällä sekä ympäristössä heijastuvat aina perheen muihin jäseniin.

Perhetutkimuksen teemaryhmään kutsumme sellaisia tutkimuksia, joissa tarkastellaan perheiden hyvinvointia, vuorovaikutusta lähi- sekä laajemman ympäristön kanssa, sekä osallisuutta koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Aiheet voivat liittyä perheen eri jäseniin tai perheisiin kokonaisuutena, ja voivat kuvata mm. eri perheenjäsenten käsityksiä ja ajatuksia, perheen sisäistä dynamiikkaa, perheiden kanssa työskentelevien näkemyksiä, tai yhteiskunnan päättäjien perheitä koskevia dokumentteja siitä, mitä perhe heidän käsityksissään on. Tutkimuksen merkityksellisyyden kohdalla on tärkeää pohtia perhetutkimuksen merkitystä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ja koulutuksessa, miten tutkimus tavoittaa perheiden näkemykset, miten tuotetulla tiedolla voidaan edesauttaa opetuskäytäntöjä, ja millainen merkitys perheitä koskevalla tutkimustiedolla on yhteiskunnassa. Lisäksi on tärkeää pohtia perheiden ja perheenjäsenten osallisuutta ja kuulluksi tulemista tutkimuksessa, vuorovaikutuksessa kasvatuksen ammattilaisten kanssa sekä yhteiskunnallisella tasolla.

Olemme kiinnostuneita myös teoreettisista ja menetelmällisistä perheitä koskevista esityksistä, jotka pohtivat tarkemmin tai laajentavat perhetutkimuksen moninaisia näkökulmia.

We welcome presentations both in English and in Finnish.

Yhteyshenkilö: Katja Upadyaya, ylioistonlehtori, Helsingin yliopisto, katja.upadyaya(at)helsinki.fi ja Anne-Elina Salo, erikoistutkija, Turun yliopisto/ tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

6. Vuorovaikutustutkimuksen teemaryhmä

Vuorovaikutustutkimuksen teemaryhmässä tarkastellaan vuorovaikutuksen rakentumista erilaisissa kasvatuksellisissa konteksteissa. Teemaryhmä tarjoaa foorumin tutkijoille, jotka ensisijaisesti tarkastelevat tutkimuksessaan kuva- ja/tai äänitallennettuja aitoja vuorovaikutustilanteita. Nämä vuorovaikutustilanteet voivat olla niin tavallisia arkikeskusteluja (esim. lapsen ja vanhemman välisiä keskusteluja) kuin erilaisia institutionaalisia keskusteluja (esim. ohjaus- ja opetuskeskustelut).

Vuorovaikutustutkimuksen teemaryhmä linkittyy Kasvatustieteen päivien 2023 teemaan tarkastelemalla osallisuuden kysymyksiä mikrotasolla, sillä osallisuuden kokemus, kuulluksi tuleminen tai ulossulkeminen tapahtuvat paljolti vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen yksityiskohtainen tarkastelu voi paljastaa, miten ja millä keinoilla ihmisen kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen toteutuu tai jää toteutumatta, tai miten osallistumisen oikeuksista neuvotellaan. Näiden monitahoisten ja osin tiedostamattomien ja piiloisten prosessien näkyväksi tekeminen tutkimuksessa antaa mahdollisuuden purkaa myös epäoikeudenmukaisia vuorovaikutusrakenteita ja rakentaa niitä uudelleen.

Yhteyshenkilö:Kreeta Niemi, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, kreeta.niemi(at)jyu.fi, Tanja Vehkakoski, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto ja Anniina Kämäräinen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

7. Kasvatussosiologia ja koulutuspolitiikka / Sociology and Politics of Education

Koulutus on potentiaalinen keino vakauttaa yhteiskunnallista kehitystä ja yksilöllisiä elämänkulkuja. Tätä on tavoiteltu universalistisella koulutusjärjestelmällä, joka on yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti saavutettavissa. Onko koulutuksen lupaus vakaudesta ja tasa-arvoisuudesta kuitenkaan enää lunastettavissa? Suomalainen koulutus eriytyy toiminnallisesti ja rakenteellisesti. Se tuottaa yksilöille yhä erilaisempia ja -arvoisempia mahdollisuuksia. Monimuotoistuvat ja lohkoutuvat järjestelmät pitävät sisällään sekä mahdollisuuksia että uhkia, jotka eivät kosketa kaikkia oppilaita, opiskelijoita ja perheitä tasapuolisesti. Tapahtuneet muutokset ilmentävät vallitsevia käsityksiä siitä, miten kaikille kansalaisille tuotetaan tasapuoliset ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet kouluttautua ja saavuttaa koulutustaan sekä kykyjään vastaava yhteiskunnallinen asema. Kysymys ei ole vain yksittäisten kansalaisten tai yhteiskuntaluokkien tasavertaisista mahdollisuuksista, vaan koko yhteiskunnan integraatiosta ja luottamuksen tasosta.

Kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan teemaryhmä kutsuu koolle yhteiskunnallisen, vertailevan ja historiallisen kasvatustutkimuksen sekä koulutuksen politiikan ja hallinnan tutkijoita. Teemaryhmän esitykset voivat olla suomeksi tai englanniksi.

Education is a potential mean to stabilize societal development and individual life trajectories. This has been pursued through a universalistic education system that is equally and equitably accessible. However, is the promise of stable and equal education still attainable? Finnish education system has become functionally and structurally differentiated. It produces increasingly diverse and unequal opportunities for individuals. Diversifying and fragmenting systems entail both opportunities and threats that do not affect all students and families equally. The occurred changes embody prevailing perceptions of how to provide equal and fair opportunities for all citizens to be educated and to achieve a social status corresponding to their education and abilities. The issue is not only about equal opportunities for individual citizens or social classes, but also about the integration and level of trust in society in its entity.
The thematic group of Sociology and politics of education invites researchers from the field of sociological, comparative, and historical educational research, as well as education policy and governance. Presentations in the thematic group can be in Finnish or in English.

Yhteyshenkilö/ Contact person: Janne Varjo, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, janne.varjo(at)helsinki.fi, Mira Kalalahti, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto ja Heikki Kinnari, erikoistutkija, Turun yliopisto

8. Global Education in Society – Globaalikasvatus yhteiskunnassa – Global fostran i samhället

Global education is a growing research field. Following the Dublin Declaration (2022) it includes topics ranging from Development Education, Education for Gender Equality, Education for Sustainable Development, Human Rights Education, Global Citizenship Education, Global Youth Work, Intercultural Education, Peace Education to Global Dimensions of Civic and Moral Education or Digital Citizenship Education, including also other forms of education about Global Learning that promote justice. The aim of this thematic group is to present research and to advance dialogue among researchers and global education practitioners.

The thematic group welcomes presentations discussing the diverse questions around the changing world of education with a focus on global perspectives, ranging from politics to practice. Our goal is to encourage discussions concerning the interplay between global education, research and society. In line with the Conference Agenda, papers that address questions of hope and participation are especially welcome. We expect global education to be discussed in various contexts, at all levels of formal and non-formal education, and eventually using interdisciplinary approaches. The format of the presentation can be a formal paper presentation, but the participants can also suggest presenting their paper in a more participatory way.

Papers drawing on policies and practices of global education as well as conceptual/theoretical contributions are equally appreciated. Papers can be presented in English, Finnish or Swedish. The thematic group is organized by the Global Education Research in Finland (GERIF) network (https://gerif.home.blog). During the sessions the organizers will present an outline of the recent Finnish language global education research 2017–2021, published in the Multilingual Global Education Digest (ANGEL, 2022) and we expect presenters to supplement our work with recent research. We warmly welcome education practitioners to participate!

Globaalikasvatus yhteiskunnassa

Globaalikasvatus on nouseva tutkimusala, johon Dublinin julistuksen (2022) mukaisesti kuuluu kehityskasvatuksen, sukupuolien tasa-arvokasvatuksen, kestävän kehityksen kasvatuksen, ihmisoikeuskasvatuksen, globaalin kansalaiskasvatuksen, globaalin nuorisotyön, kulttuurienvälisen kasvatuksen, rauhankasvatuksen, digitaalisen kansalaiskasvatuksen sekä kansalais- ja moraalikasvatuksen globaaleja ulottuvuuksia käsitteleviä aiheita. Siihen voidaan katsoa kuuluvan myös muita globaalin oppimisen muotoja, joissa edistetään oikeudenmukaisuutta. Teemaryhmän tavoitteena on edistää tutkijoiden ja globaalikasvatuksen käytännön toimijoiden välistä dialogia.

Teemaryhmä toivoo mukaan tähän laajaan kasvatuksen globaalien näkökulmien kirjoon kuuluvia esityksiä. Esitykset voivat suuntautua niin käytäntöön kuin myös kasvatuksen poliittiseen tasoon. Tavoitteemme on lisätä keskustelua globaalikasvatuksesta, sen tutkimuksesta ja yhteiskunnasta. Toivoa ja osallistumista käsittelevät esitykset ovat erityisen tervetulleita, kuten myös eri tutkimuksen kontekstit aina formaalista koulutuksesta epäformaaliin sekä tieteidenvälisiin lähestymistapoihin. Esityksen voi esittää tavallisena konferenssiesityksenä, mutta osallistujat voivat myös ehdottaa esittävänsä työnsä osallistavammin.

Arvostamme sekä koulutuspolitiikkaan, globaalikasvatuksen käytäntöihin kuten käsitteellisiin ja teoreettisiin lähestymistapoihin suuntautuvia esityksiä. Esityskieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti. Teemaryhmän järjestää Globaalikasvatuksen tutkimuksen verkosto (GERIF, https://gerif.home.blog). Sessioiden aikana järjestäjät esittävät lyhennelmän suomalaisesta globaalikasvatustutkimuksesta vuosilta 2017-2021, joka julkaistiin osana Multilingual Global Education Digestiä (ANGEL, 2022). Odotamme osallistujien täydentävän tätä uudella tutkimuksella, ja toivotamme myös kasvatuksen käytännön toimijat lämpimästi tervetulleiksi!

Global fostran i samhället

Global fostran är ett växande forskningsområde. I enlighet med Dublinförklaringen (2022) omfattar den tematik som sträcker sig från fostran för jämställdhet, hållbar utveckling, och mänskliga rättigheter, global medborgarskapsfostran, globalt ungdomsarbete, interkulturell fostran och fredsfostran till globala dimensioner av medborgerlig fostran samt digital medborgarskapsfostran. Global fostran innehåller också andra former av utbildning om globalt lärande som främjar rättvisa. Syftet med denna tematiska grupp är att presentera forskning och att främja dialogen mellan forskare och fostrare.

Vi välkomnar framställningar som diskuteras de olika frågorna kring den föränderliga utbildningsvärlden med fokus på globala perspektiv, allt från politik till praktik. Vårt mål är att uppmuntra diskussion om samspel mellan global fostran, forskning och samhälle. Bidrag som tar upp frågor om hopp och deltagande är särskilt välkomna. Vi förväntar oss att global fostran diskuteras i olika sammanhang, på alla nivåer av formell och icke-formell utbildning, och så småningom med hjälp av tvärvetenskapliga metoder. Framställningar kan utformas som en formell framställning, men deltagarna kan också föreslå att de presenterar sin framställning på ett mer deltagarorienterat sätt.

Vi välkomnar både framställningar som behandlar policy och praxis för global fostran och konceptionella/teoretiska bidrag. Presentationsspråket kan vara svenska, finska eller engelska. Temagruppen organiseras av nätverket Global Education Research in Finland (GERIF) (https://gerif.home.blog). Under sessionerna kommer arrangörerna att presentera en översikt över den senaste finskspråkiga forskningar i global fostran 2017-2021, publicerad i Multilingual Global Education Digest (ANGEL, 2022) och vi förväntar oss att deltagarna kompletterar vårt arbete med ny forskning. Vi välkomnar varmt utbildningsutövare att delta!

Yhteyshenkilö/ Contact person/ Kontaktperson: Vihtori Kylänpää, PhD, educational specialist / FT, koulutusasiantuntija, Non-Military Service Centre in Finland / Siviilipalveluskeskus, vihtori.kylanpaa(at)ely-keskus.fi,
Meri Häärä, doctoral researcher, Tampere University, Selja Koponen, doctoral researcher, University of Helsinki and Suhao Peng, doctoral researcher, University of Eastern Finland

9. Eronteot yhteiskunnassa, kasvatuksessa ja opetuksessa

Elämämme maailmassa ja yhteiskunnassa, jossa kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymykset ovat entistä tärkeimpiä toivon ja hyvinvoinnin näkökulmista. Toivoa ja hyvinvointia kuitenkin haastaa monenlaiset erot ja eronteot, joita yhteiskunnassa, kasvatuksessa ja koulutuksessa rakentuu.

Sukupuoli, ikä, seksuaalisuus, alkuperä, ja sosioekonominen asema kuin myös muut erilaiset erot ja eronteot kietoutuvat yhteen eri tavoin kasvatuksen ja opetuksen käytännöissä sekä niihin liittyvissä keskusteluissa. Teemaryhmässä pohditaan, mitkä tekijät estävät tai edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Millaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia rakenteita erontekojen taustalla on? Miten erilaiset yhteiskunnan, yhteisöjen ja koulutusinstituutioiden tehokkuuden, joustavuuden ja tuottavuuden vaateet heijastuvat kasvatuksen ja koulutuksen käytäntöihin, yksilön hyvinvointiin ja yhteiskunnan arvoihin? Millaisena kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävä ja hyvinvoiva tulevaisuus näyttäytyy?

Kutsumme teemaryhmään tutkimusesitelmiä, jotka tarkastelevat esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen rakenteellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Myös esitykset, joissa analysoidaan kasvatuksen ja opetuksen arkea sekä pedagogisia ratkaisuja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta ovat tervetulleita teemaryhmään. Teemaryhmään voi tarjota teoreettisia, metodologisia tai empiirisiä esityksiä. Teemaryhmä liittyy Kasvatuksen ja koulutuksen feministinen tutkimus -sigryhmän toimintaan.

Teemaryhmän kieli: suomi

Yhteyshenkilö: Outi Ylitapio-Mäntylä, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, outi.ylitapio-mantyla(at)oulu.fi ja Virve Keränen, tutkijatohtori, Oulun yliopisto, virve.keranen(at)oulu.fi

10. Koulutus ja alueellinen eriarvoisuus / Education and spatial inequalities

Kaupungistuminen ja alueellinen eriarvoistuminen asettavat kouluille ja yhteiskunnalle uudenlaisia haasteita ja herättävät kysymyksiä siitä, miten yhdenvertainen hyvinvointi ja koulutusmahdollisuudet toteutuvat erilaisilla kaupunki- ja maaseutualueilla. Koulujen välinen ja sisäinen eriytyminen uhkaavat yhdenvertaisen hyvinvoinnin ja koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoista toteutumista. Samanaikaisesti merkittävä osa alueista kaupunkiseutujen ulkopuolella kamppailee keskittyvän ja harvenevan kouluverkoston synnyttämien haasteiden kanssa. Tässä teemaryhmässä keskustellaan koulujen kohtaamista paikallisista ja alueeseen liittyvistä haasteista sekä koulujen ja asuinalueiden keskinäissuhteista kaikilla koulutusasteilla. Esitykset voivat lähestyä teemaa esimerkiksi oppilaiden tai opettajien arkikokemusten, oppimistulosten, koulutusvalintojen, hyvinvoinnin tai yhdenvertaisuuden näkökulmista ja tarkastella paikallisuutta kaupunki- tai maaseudulla. Mukaan ovat tervetulleita ilmiötä niin laadullisesti kuin määrällisestikin tarkastelevat suomen-, englannin- ja ruotsinkieliset esitykset. Teemaryhmän järjestää tutkimusyksikkö Social Studies in Urban Education (SURE).

Avainsanat: eriarvoisuus, eriytyminen, alueellinen näkökulma, koulutusmahdollisuudet

Urbanization and increasing inequalities between areas present new challenges to schools and society, and they raise questions about how equal well-being and educational opportunities are realized in different urban and rural areas. Segregation within and between schools threatens the realization of equal well-being and educational opportunities. At the same time, a significant share of regions outside urban areas are struggling with challenges related to a concentrated and thinning school network. In this thematic session, we discuss the local and regional challenges faced by schools and the relationship between schools and localities at all levels of education. The presentations may approach the theme, for example, from the perspective of pupils’ or teachers’ everyday experiences, learning outcomes, school choices, well-being, or equality, and examine localities in urban or rural areas. Presentations based on both qualitative and quantitative data are welcome, in Finnish, English or Swedish. The thematic session is organized by the research unit Social Studies in Urban Education (SURE).

Keyword: inequality, segregation, regional perspective, educational opportunities

Yhteyshenkilö/ Contact person: Tiina Luoma, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, tiina.luoma(at)helsinki.fi, Sonja Kosunen, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto ja Riikka Oittinen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

11. Kasvatus- ja koulutusalan johtajuus – hyvinvointi ja laatu tulevaisuuden toimintaympäristöissä / Educational leadership – Well-being and Pedagogical Quality in Future Operating Environments

”Kasvatus- ja koulutusalan johtajuus – hyvinvointi ja pedagogiikan laatu tulevaisuuden toimintaympäristöissä” teemaryhmä kokoaa yhteen kasvatus- ja koulutusalan johtajuudesta, hyvinvoinnista ja laadusta kiinnostuneet tutkijat.
Tutkimuksesi voi käsitellä kaikkien koulutusasteiden johtajuutta ja kehittämistä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Näissä toimintaympäristöissä lasten, nuorten ja aikuisten sekä henkilöstön että johtajien hyvinvointiin liittyvät teemat voivat olla myös kiinnostuksen kohteena. Tutkimuksesi voi olla metodiltaan kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen ja teoreettiset lähtökohdat moniääniset.

Teemaryhmässä esitellään tuoreita alan tutkimuksia ja keskustellaan niiden vaikuttavuudesta teoriaan ja soveltamisesta käytäntöön. Tavoitteena on verkostoitua alan tutkijoiden kesken sekä luoda uusia tutkimusaihioita ja -yhteisöjä.
Tule mukaan yhdessä kehittämään kasvatus- ja koulutusalan johtajuutta. Laadukas pedagogiikka monimuotoisessa ja hyvinvoivassa yhteisössä sekä näiden kehittäminen ja johtaminen kohti inklusiivisia kasvatus- ja koulutusyhteisöjä on yhteinen tavoitteemme.

Myös englanninkieliset esitykset ovat tervetulleita.

Asiasanat: kasvatus- ja koulutusalan johtajuus, hyvinvointi, kehittäminen, laatu, inklusiivisuus

Educational leadership – Well-being and Pedagogical Quality in Future Operating Environments
”Educational leadership – well-being and pedagogical quality in future operating environments” brings together researchers interested in leadership, well-being and quality in education.
Your research may address the leadership and development of all levels of education, from early childhood education to higher education. Themes related to the well-being of children, youths, and adults, as well as staff and leaders, may also be of interest. Your research may be methodologically qualitative or quantitative and theoretical approaches may be multivoiced.

In the theme group, recent studies in the field will be presented and discussed this impact on theory and practical applications. The aim is to network with researchers in the field and to create new research ideas and communities.

Join us to develop leadership in education. High quality pedagogy in a diverse and well-being community, as well as developing and leading these towards inclusive education and training communities, is our common goal.
English presentations are also welcome.

Keywords: leadership, well-being, development, quality, inclusion

Yhteyshenkilö/ Contact person: Elina Fonsén, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto, elina.k.fonsen(at)jyu.fi, Hannele Roponen, yliopisto-opettaja/ jatko-opiskelija, Jyväskylän yliopisto, Sanna Parrila, kehitysjohtaja/ yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto, Kirsi-Marja Heikkinen, yliopisto-opettaja/ jatko-opiskelija, Helsingin yliopisto ja Marjo Mäntyjärvi, erikoissuunnittelija/ jatko-opiskelija, Oulun yliopisto

12. Taide- ja taitokasvatuksen tutkimuksen verkosto: Taide, taito ja toiveikas tulevaisuus

Toivoa voi kuvata sekä henkilökohtaisena asenteena että yhteisöllisenä ilmapiirinä, joka auttaa etsimään myönteisiä ratkaisuja silloinkin, kun tilanne ensin näyttää toivottomalta. Toivoa tarvitaan, jotta pystymme ylipäätään kuvittelemaan paremman tulevaisuuden.

Tieteellisten tosiasioiden tunnistaminen sosiaalisesti ja ekologisesti kriisiytyneessä maailmassa on tärkeää, mutta tietoja ja ymmärrystä todellisuudesta on kuitenkin tarkasteltava kriittisesti: moni objektiivisena ja neutraalina pidetty tieto tai toimintatapa on riippuvainen tietyssä kulttuurissa elävän ihmisen tulkinnoista ja valinnoista. Monimutkaisten ilmiöiden ymmärtäminen edellyttääkin monitieteistä ja -taiteista tarkastelua. Esimerkiksi luonnontieteiden tuottaman tiedon rinnalle tarvitaan taide- ja taitokasvatuksen kautta tapahtuvaa kuvittelua ihmisen kestävämmästä maailmasuhteesta. Kun tosiasiat monimutkaisten ongelmien juurisyistä ja seurauksista yhdistyvät ennakkoluulottomiin kuvitelmiin paremmasta maailmasta, voidaan vahvistaa ihmisten toivoa tulevaisuuden suhteen.

Teemaryhmän esitykset suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi voivat liittyä esimerkiksi tulevaisuuskasvatukseen, transformatiiviseen oppimiseen, utopian tai toivon pedagogiikkaan tai hyvinvointiin tähtäävän kasvatukseen. Toiveikasta tulevaisuutta voi tarkastella oppimisen, opettamisen ja osallisuuden näkökulmista sekä olemassaolon, tietämisen ja taitamisen kysymyksinä.

Teemaryhmään valitusta esitelmäpaperista on mahdollista hioa käsikirjoitus ja tarjota sitä Research in Arts and Education -lehden teemanumeroon 3/2024, joka julkaistaan marraskuussa 2024. Käsikirjoitus voi olla tutkimusartikkeli, visuaalinen essee, kommentaari tai arvostelu (ks. lisätietoja täältä). Valmis käsikirjoitus tulee jättää journal-järjestelmään 15.2.2024 mennessä. Käsikirjoitukset vertaisarvioidaan, joten esitelmäpaperin valinta Kasvatustieteen päivien teemaryhmään ei takaa käsikirjoituksen julkaisemista.

Forskningsnätverk för konst- och färdighetsämnen: Konst, skicklighet och en hoppfull framtid

Hopp kan beskrivas både som en personlig attityd och som en gemenskap som hjälper till att hitta positiva lösningar även när situationen från början verkar hopplös. Hopp behövs för att kunna föreställa sig en bättre framtid.

Det är viktigt att erkänna vetenskapliga fakta i en tid präglad av sociala och ekologiska kriser. Förståelsen av verkligheten måste granskas kritiskt: kunskapsbitar eller handlingar som anses objektiva och neutrala beror alltid på tolkningar och val av människor som lever i en viss kultur. Att förstå komplexa fenomen kräver multidisciplinär vetenskaplig och konstnärlig forskning. Till exempel behövs det förmåga att föreställa sig en mer hållbar relation med världen genom konstutbildning tillsammans med den kunskap som naturvetenskap producerar. När fakta om grundorsaker och konsekvenser av komplexa problem kombineras med visioner om en bättre värld kan människors framtidshopp stärkas.

Temagruppens presentationer kan ges på finska, svenska eller engelska och kan till exempel relateras till framtidsutbildning, transformativt lärande, hoppets pedagogik, utopisk-pedagogiska strategier eller utbildning som syftar till hållbart välbefinnande. En hoppfull framtid kan ses utifrån lärande, undervisning och delaktighet och som en fråga om existens, kunskap och färdigheter.

Efter konferensen är det möjligt att vidareutveckla presentationen och erbjuda den som manuskript till temanummer 3/2024 i tidskriften Research in Arts and Education, som publiceras i november 2024. Manuskriptet kan vara en forskningsartikel, visuell uppsats, kommentar eller recension (se mer information här). Manuskriptet ska vara inlämnat till tidskriftens journalsystem senast den 15 februari 2024. Alla manuskript granskas genom referentgranskning. Att presentera uppsatsen i temagruppen på konferensen garanterar inte publicering.

Art Education Group: Art, skill, and a hopeful future

Hope can be described both as a personal attitude and as a community atmosphere that helps find positive solutions even when the situation initially seems hopeless. Hope is needed to be able to imagine a better future.

Recognizing scientific facts in the era of social and ecological crises is essential. However, the understanding of reality must be examined critically: pieces of knowledge or methods of action considered objective and neutral always depend on the interpretations and choices of people living in a particular culture. Understanding complex phenomena requires multi-disciplinary scientific and artistic research. For example, imagining a more sustainable relationship with the world through art education is needed along with the knowledge produced by the natural sciences. When facts about the root causes and consequences of complex problems are combined with visions of a better world, people’s hope for the future can be strengthened.

Presentations of the theme group in Finnish, Swedish, or English can be related to, for example, future education, transformative learning, pedagogy of hope, utopian pedagogy, or education aiming for sustainable well-being. A hopeful future can be viewed from the perspective of learning, teaching, and participation and as a question of existence, knowledge, and skill.

After the conference, it is possible to develop the presentation paper further and offer it as a manuscript to the thematic issue 3/2024 of the Research in Arts and Education journal, which will be published in November 2024. The manuscript can be a research article, visual essay, commentary, or review (see more information here). The manuscript must be submitted to the journal’s system by February 15, 2024. All the manuscripts are peer-reviewed, so presenting the paper in the theme group does not guarantee publication.

Yhteyshenkilö/ Kontaktperson/ Contact person: Raisa Foster, dosentti/ yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, raisa(at)raisafoster.com ja Katja Sutela, musiikkikasvatuksen yliopistonlehtori, Oulun yliopisto

13. Mentorointi ja hyvinvointi työelämässä jatkuvan oppimisen kehyksessä / Mentoring and well-being at work in a framework of continuous learning

Aikuiskasvatuksen teemaryhmässä tarkastellaan jatkuvan oppimisen kehyksessä keinoja, joilla voidaan tukea ja kasvattaa kestävää hyvinvointia työelämässä. Työn intensifikaatio ja teknostressi luovat suorituspaineita samalla, kun moni tuntee työn imua. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset haastavat niin yksilöitä, yhteisöjä kuin organisaatioitakin kehittymään, oppimaan ja löytämään jatkuvasti uusia ajattelu- ja toimintatapoja. Tarvitaan eettistä työelämäpolitiikkaa ja keinoja ammattilaisten kestävän jaksamisen tukemiseksi.

Ammatillinen mentorointi on yksi keskeinen keino, jonka tavoitteena on varmistaa uran eri vaiheissa olevien sujuva siirtyminen työelämään sekä vahvistaa uuteen asemaan siirtyvän ammattilaisen osaamista ja tukea jatkuvaa oppimista. Mentorointi nähdään kuitenkin valitettavan usein yksipuolisena ohjauksen välineenä ja työelämässä koetaan haasteita sen hyötyjen oivaltamisesta. Keskustelu onkin siirtynyt painottamaan edukatiivista mentorointia, jossa periaatteina on oppimisen tavoitteellisuus sekä molemminpuolinen oppiminen. Näin ollen mentorointi voidaan nähdä työelämässä kollektiivisena panostuksena koko työyhteisön oppimisessa ja osaamisen johtamisessa.

Työelämän hyvinvointi on ajankohtainen aihe, ja jatkuvan oppimisen tukeminen mentoroinnin avulla voi auttaa vastaamaan työelämän haasteisiin. Teemaryhmään toivotaan osallistujia keskustelemaan mentoroinnin käytöstä erilaisissa työelämän tilanteissa ja yhteyksissä, digitaalisen teknologian roolista jatkuvan oppimisen tukemisessa, kestävän työelämän tukemisen strategioista sekä pohtimaan työhyvinvoinnin ja mentoroinnin vuorovaikutusta ja mahdollisuuksia. Tervetulleita ovat sekä suomen- että englanninkieliset mentorointia, työelämän hyvinvointia ja kestävyyttä sekä digitaalista teknologiaa hyödyntävät jatkuvan oppimisen aiheet. Kiinnostusta herättävät mentoroinnin eri rajapinnoilla tapahtuvat muodot.

Menetelmät: Ryhmän työskentelytapana on dialoginen lähestymistapa, jossa hyödynnetään niin digitaalisia aktivoivia menetelmiä kuin ryhmäkeskusteluja. Esiintyjät pitävät tiiviin alustuksen aiheestaan ja tarjoavat keskustelun inspiroimiseksi kysymyksiä. He toimivat myös pienryhmässä keskustelun virittäjinä yhdessä teemaryhmän vetäjän kanssa.

Odotetut tulokset ja implikaatiot: Ryhmässä odotetaan heräävän avauksia tutkimukselle ja keskusteluja, jotka edistävät asiantuntijuutta. Tavoitteena on myös edistää tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja koota aiheesta kiinnostuneita yhteiseen foorumiin. Tutkimusperustainen työhyvinvoinnin edistäminen mentoroinnin avulla voi tukea työntekijöiden resilienssiä ja työssä jaksamista.

The theme group of Adult Education examines, within the framework of lifelong learning, ways to support and enhance sustainable well-being in the workplace. The intensification of work and technostress create performance pressures while many experience the pull of work. Societal and work-related changes challenge individuals, communities, and organizations to continuously develop, learn, and find new ways of thinking and acting. Ethical workplace policies and methods to support professionals’ sustainable resilience are needed.

Professional mentoring is a key method to ensure a smooth transition to work for people at different stages of their career, to strengthen the skills of professionals moving into a new role and to support continuous learning. However, mentoring is often unfortunately perceived as a one-sided guidance tool, and challenges are faced in recognizing its benefits in the workplace. The discourse has shifted towards emphasizing educational mentoring, where the principles include goal-oriented learning and mutual learning. Thus, mentoring can be seen as a collective investment in the learning and competence management of the entire work community.

Well-being at work is a topical issue and supporting lifelong learning through mentoring can help to address workplace challenges. Participants are welcomed to the theme group to engage in discussions about the utilization of mentoring in various work-related situations and contexts, the role of digital technology in supporting continuous learning, strategies for promoting sustainable work life, as well as reflecting on the interaction and possibilities between well-being at work and mentoring. Continuous learning topics on mentoring, well-being and sustainability in working life and digital technology are welcome in both Finnish and English. Also of interest are the various forms of mentoring occurring at different interfaces.

Methods: The group’s working approach is dialogical, utilizing both digital activating methods and group discussions. Presenters provide concise introductions to their topics and offer questions to inspire discussion. They also facilitate small group discussions alongside the theme group leader to spark conversation.

Expected outcomes and implications: The group anticipates opening avenues for research and discussions that promote expertise. The goal is also to foster networking among researchers and experts and to assemble those interested in the topic into a common forum. Research-based promotion of well-being at work through mentoring can support employees’ resilience and coping in their work.

Yhteyshenkilö/ Contact person: Sirkku Lähdesmäki, KT, Itä-Suomen yliopisto, sirkku.lahdesmaki(at)uef.fi,
Minna Maunula, KT, YTM, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto, Minna Maunumäki, KT, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto ja Jenni Kantola, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

14. Vaativa monialainen tuki tutkimuksissa varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen

Vaativa monialainen tuki tarkoittaa käytäntöä ja työotetta, jolle on ominaista intensiivisyys, suunnitelmallisuus, systemaattisuus ja aito yhdessä tekeminen sektorirajoja ylittäen. Tällöin jokaisen oppijan hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta tuetaan monialaisessa yhteistyössä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta vaativan monialaisen tuen järjestäminen voidaan nähdä edellytyksenä sille, että jokainen oppija voi kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta sekä toimia osana yhteisöjään.

Vaativa monialainen tuki -käsitteeseen liittyy monenlaisia merkityksiä ja tulkintoja. Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa käsite on tutkimukseen ja kehittämistyöhön pohjaten muotoutunut vaativan erityisen tuen kautta vaativaksi monialaiseksi tueksi. Ammatillisessa koulutuksessa vaativa erityinen tuki on vakiintunut lainsäädännön mukaan tarkoittamaan sellaisten opiskelijoiden opetusta ja tukea, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. Näiden käytäntöjen täsmentäminen ja yhdenmukaistaminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi koulutusjärjestelmän kehittämiskohteeksi. Lisäksi tutkimuksesta tiedetään, että opetusalan ammattilaiset kokevat vaativan monialaisen tuen tilanteet haastaviksi.

Teemaryhmään toivotaan esityksiä tutkimuksista, jotka liittyvät vaativaan monialaiseen tukeen erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri ikäryhmissä. Teemaryhmän esityksen voi pitää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esitykset voivat käsitellä vaativan monialaisen tuen järjestämistä, käsitteen ymmärtämistä, muutoksessa olevia käytänteitä, normiperustaa sekä vaativan monialaisen tuen suhdetta tuen järjestelmään varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella tai aikuisuudessa sekä yhteiskunnallisen merkityksen tarkastelua. Esityksissä voidaan käsitellä niin vaativan monialaisen tuen tutkimiseen liittyviä metodologisia, teoreettisia kuin sisällöllisiä kysymyksiä.
Toivomme, että teemaryhmässä syntyvä yhteinen keskustelu ja ymmärrys edistää vaativan monialaisen tuen käytäntöjen tutkimusta ja kehittämistä yhteiskunnassa. Teemaryhmän järjestää Vaativa tuki ja monialainen yhteistyö (VAMOS) -tutkijakollektiivi.

Asiasanat: vaativa monialainen tuki, vaativa tuki, monialainen yhteistyö

Yhteyshenkilö: Aino Äikäs, vanhempi yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, aino.aikas(at)uef.fi,
Noora Heiskanen, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto ja Henri Pesonen, apulaisprofessori, Oslon yliopisto

15. Opettajankoulutuksen tutkimuksen teemaryhmä

Opettajankoulutuksen tutkimuksen teemaryhmässä keskitytään tarkastelemaan ajankohtaista opettajankoulutukseen –rakenteisiin, toimijoihin, käytäntöihin ja prosesseihin – kohdistuvaa tutkimusta. Tarkoituksena on nostaa esille erityisesti opettajankoulutuksen pedagogiikan, opettajaopiskelijoiden oppimisen ja toimijuuden sekä opettajan työn ja osaamisen näkökulmia. Pyrkimyksenä on myös pohtia opettajankoulutukseen liittyviä haasteita, kysymyksiä ja kehittämistarpeita, joita tutkimuksessa on tunnistettu. Teemaryhmään ovat tervetulleita sekä teoreettiset että empiiriset tutkimusesitykset. Teemaryhmässä pohditaan mm. seuraavia opettajankoulutuksen tutkimuksen ajankohtaisia teemoja:

Opettajankoulutuksen kontekstit, opetussuunnitelmat ja pedagogiikat
Opettajankoulutuksen pedagogiset käytännöt: opetusmenetelmät ja arviointi
Opetusharjoittelu ja ohjaus
Digitaaliset teknologiat opettajankoulutuksessa
Opettajankouluttajien pedagoginen osaaminen
Opettajankoulutuksen rakenteelliset ja pedagogiset haasteet
Opettajaopiskelijan oppiminen ja ammatillinen kehittyminen
Opettajaopiskelijoiden ammatillinen identiteetti
Opettajan tietopohja ja opetusosaaminen
Opettajan työn eettiset kysymykset
Opettajana oppiminen ja reflektio
Opettajaopiskelijan ammatillinen osaaminen
Opettajankoulutuksessa opitun osaamisen työelämärelevanssi
Induktiovaiheen kysymykset: siirtymä opettajankoulutuksesta työelämään
Opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudet ja tarpeet

Teemaryhmän tavoitteena on esitellä opettajankoulutuksen tutkimusta sekä edistää alan tutkijoiden verkottumista.Teemaryhmään voidaan ottaa suomen- ja englanninkielisiä esityksiä.

Yhteyshenkilö: Katriina Maaranen, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, katriina.maaranen(at)helsinki.fi, Kirsi Pyhältö, professori, Helsingin yliopisto, Sara Sintonen, professori, Turun yliopisto, Tiina Soini-Ikonen, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto, Katariina Stenberg, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Auli Toom, professori, Helsingin yliopisto ja Minna Uitto, professori, Oulun yliopisto

16. Racism and whiteness in education

Racism and other forms of discrimination has significant consequences on wellbeing and learning for individuals as well as for the communities and societies at large. Research also shows the huge impact racism has on the participation in schools and educational institutions, as well as on whose voices are legitimized in the school community.

Whiteness as a power structure and privilege, in turn, produces, upholds and reproduces racism and should therefore be examined and challenged more thoroughly in research to understand the ways in which racism functions and is maintained in education. While whiteness has been shown to be embedded in educational institutions and educational cultures, research about whiteness and racism in education remain scarce, especially in Finland. This has resulted, for instance, in the lack of recognition of how whiteness works in educational settings, in belittling and dismissing the lived experiences of racism as well as in incomplete terminology and concepts.

In this workshop we look for contributions that relate to the questions of racism and whiteness in education. In addition, papers can relate to othering, discrimination, privilege, Western-ness, normalization and intersecting social categorizations as well as antiracism, decolonisation and resistance in education. We welcome contributions from different methodological perspectives and fields of education, including theoretical and empirical research. Also papers that struggle to find words when seeking new ways to conceptualize the research phenomena are encouraged to participate.

In relation to the overall theme of this year’s conference, we consider it important to discuss how research can spark discussions on racism and whiteness in education and in society at large, and how research can serve antiracist teaching practices in educational institutions.

Papers are welcome in Finnish, Swedish and English.

Contact person: Ida Hummelstedt, Postdoctoral researcher, University of Helsinki, ida.hummelstedt(at)helsinki.fi,Tuuli Kurki, Academy of Finland Postdoctoral Researcher,University of Helsinki and Pia Mikander, University Lecturer, University of Helsinki

17. The value of critical research in education and society

The thematic group asks whether education is losing its role as a critical practice. What can be considered critique, and how to teach or do research with a critical lens? We wish to bring together scholars from a wide variety of multidisciplinary backgrounds, who share an interest in critical theories and methodologies in education.

The thematic group asks questions about the meaning of critical understandings in and for education and society. We invite discussions about the role of critical thinking and theory in academic or non-academic discourses of education. Whose voice, hope, and understanding of the multifaceted world gets to exist in these debates? In addition, we want to spark conversations about the meaning of criticality in addressing wider social phenomena of today’s society and everyday life in education. We encourage scholars to consider these questions through different theoretical and philosophical understandings of intersectionalities, power, and agency, and societal mechanisms of inequalities in education. We ask the participants: do we still need critical research in education?

The thematic session is organized by the reseach centre Agora for the study of social justice and equality in education (https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/agora-for-the-study-of-social-justice-and-equality-in-education). The thematic group operates in English.

Contact person: Inka Tähkä, Doctoral Researcher, University of Helsinki, inka.tahka(at)helsinki.fi, Birgit Schaffar-Kronqvist, Docent/ University Lecturer, University of Helsinki, Veera Tervo, Doctoral Researcher, University of Helsinki ja Saara Vainio, Doctoral Researcher, University of Helsinki

18. Oppimisen tuki toisella asteella ja korkeakoulutuksessa

Opiskelijoiden oppimisen sekä erilaiset hyvinvoinnin haasteet vaikuttavat oppimiseen, koulutukseen ja koulutuksen suunnitteluun. Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) lainsäädännössä opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen tai erityisopetukseen, ja korkeakoulujen lainsäädännössä tukimuotoja on kehitetty lähinnä saavutettavuuden kautta.

Oppimisen tuen tutkimus nostaa näkyväksi tärkeän, mutta usein näkymättömän opiskelijaryhmän. Niiden oppijoiden ääni, joilla on erilaisia oppimisen haasteita jää usein kuulematta koulutuksen kehittämisessä. Tarvitaan tutkimusta eri näkökulmista inklusiivisen koulutuksen kehittämiseen ja oppimisen tuen käytänteiden kehittämiseen. Opiskelijoiden moninaiset haasteet ja tarpeet vaikuttavat myös opettajan osaamisvaatimuksiin ja osaamisen kehittämiseen opettajan perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Kutsumme ryhmään tutkijoita esittelemään tutkimuksiaan, tutkimussuunnitelmia tai keskeneräisiä tutkimuksia, jotka tavalla tai toisella käsittelevät tukea tarvitsevia opiskelijoita tai oppimisen tukea. Toivomme tutkimuksia sekä opiskelijan, opetushenkilöstön että laajemmasta, koulutuspolitiikan näkökulmasta.

Toisen ja korkea-asteen oppimisen tuen tutkijat ovat hajallaan ja teemaryhmän kautta olisi tavoitteena myös saavuttaa näitä tutkijoita ja muodostaa yhteinen verkosto aiheen tutkijoille. Verkoston kautta pystyisimme entistä paremmin nostamaan esille oppimisen tuen teemoja ja erityispedagogisen osaamisen merkitystä opettajille.

Yhteyshenkilö: Kaisa Räty, yliopettaja, Jamk ammattikorkeakoulu, kaisa.raty(at)jamk.fi ja Sanna Ryökkynen, lehtori, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, sanna.ryokkynen(at)hamk.fi

19. Transformatiivinen oppiminen yhteiskunnassa, koulutuksessa ja tutkimuksessa

Kasvatustieteen ja koulutuksen asema yhteiskunnallisissa ja globaaleissa muutoksissa on merkittävä. Törmätessämme ympäristökriisin, pandemian tai sodan kaltaisiin kriiseihin, tapamme ajatella kohtaa haasteen, joka ei ratkea oppimalla vain uusia sisältöjä. Tarvitsemme transformatiivista oppimista. Jack Mezirow määritteli transformatiivisen oppimisen 1970-luvulla oppimisena, jossa oppijan tapa katsoa ja tulkita maailmaa, itseä ja omia suhteita muuttuu premissien reflektoinnin myötä. Mezirow’n ensimuotoilujen jälkeen transformatiivisen oppimisen teoriaa on laajennettu ja kehitetty moneen suuntaan, mutta yhä sen voi määritellä ihmisen merkitysperspektiivin tai ajattelutavan muutoksena. Transformatiiviset oppimisprosessit vaikuttavat ihmiseen syvätasolla ja siksi ne ovat usein pitkiä ja voivat olla – antoisuuden ohella – myös henkisesti raskaita.

Koulutus- ja kasvatusinstituutioiden tulisikin kyetä tarjoamaan oppijalle transformatiivisen oppimisen prosesseissa osaavaa tukea ja ohjausta. Vaikka tarve transformatiiviselle oppimiselle on tänä päivänä ilmeinen, kaventaa uusliberalistinen nopeuden ja tehokkuuden eetos mahdollisuuksia pitkille ja hankalillekin oppimisprosesseille koulutusinstituutioissa. Teemaryhmä kokoaa transformatiivisen oppimisen teoriaa hyödyntäviä toimijoita keskustelemaan, mitä annettavaa transformatiivisella oppimisella ja sen tutkimuksella on koulutukselle ja laajemmin yhteiskunnalle. Millaisia yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä muutosprosesseja transformatiivisella oppimisella voidaan tukea ja miten? Mitä transformaatioon tähtäävä opetus vaatii opettajilta, oppijoilta tai toisaalta koulutuspolitiikalta ja resurssoinnilta? Voiko transformatiivisen oppimisen avulla muuttaa maailmaa ja jos, niin miten ja mihin suuntaan?

Teemaryhmään toivotaan empiirisiä, teoreettisia ja käytännöllisiä tarkasteluja erilaisilta kasvatustieteen kentiltä esim. eri koulutusasteilta tai -ympäristöistä. Sessioihin varataan esitysten lisäksi aikaa myös yhteiselle keskustelulle. Esitykset voivat olla suomeksi tai englanniksi.

Yhteyshenkilö: Minni Matikainen, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto, minni.s.matikainen(at)jyu.fi

20. Koulun ja varhaiskasvatuksen kehittämisen teemaryhmä / School and ECEC development studies

Kutsumme koolle teemaryhmän keskustelemaan koulun ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen liittyvistä aiheista. Kehitettäessä ja muutettaessa keskeisiksi kysymyksiksi nousevat esimerkiksi, mitä muutetaan ja miksi, ketä varten ja millaista tulevaisuutta silmällä pitäen? Kysymykset kietoutuvat keskeisesti yhteen kasvatustieteen päivien teeman ”koulutus ja tutkimus yhteiskunnassa – yhteiskunta koulutuksessa ja tutkimuksessa” kanssa: muuttuvassa yhteiskunnassa koulutus on jatkuvan kehittämisen ja uudistamisen kohteena, ja tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa kehittämisen pohjaksi ja tutkia itse muutosta. Toisaalta tutkimuksen tulee myös arvioida kriittisesti reformeja ja uudistuspaineita. Toivotamme ryhmään tervetulleiksi esityksiä monenlaisista, keskenään erilaisista ja risteävistä näkökulmista. Toivomme keskustelua kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tapahtuvasta kehittämisestä (esimerkiksi johtamisen, opettajuuden, organisaation ja opettamisen tutkimuksesta), ja näkökulmia kriittisistä ja yhteiskunnallisista lähtökohdista (kuten koulutuspoliittisista, ekososiaalisista, lasten ja nuorten taustoihin ja opetusyksikön sijaintiin liittyvistä tutkimuksista). Esitykset kaikilta koulutuksen asteilta ja kaikenlaiset metodologiset ja teoreettiset lähestymistavat teemaan liittyen ovat tervetulleita. Abstrakteja voi jättää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Avainsanat: kehittäminen, koulu, varhaiskasvatus, tasa-arvo, tulevaisuus, yhteiskunta, muutos

Welcome to the School and ECEC development studies theme group. This theme group seeks to discuss questions such as how is education being developed and why, for whom and for what kind of future? In a changing society, education is constantly target of change and development. A central task of research is to study and facilitate development, but it should also critically evaluate reforms and pressures and influences to reform. We welcome all kinds of different and intersecting perspectives on school and ECEC development. We wish to have discussions about development from the communities’ perspective (e.g. leadership, teacherhood, organizational and learning), and from critical social perspectives (e.g. policy, eco-social, children and young people’s backgrounds and institution’s location). We welcome presentations concerning all levels of education and with all kinds of theoretical and methodological approaches. Abstracts can be submitted in Finnish, Swedish or English.

Keywords: Development, school, ECEC, in-/equality, future, society, change

Yhteyshenkilö/ Contact person: Heidi Huilla, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, heidi.huilla(at)uef.fi, Sara Juvonen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, Raisa Ahtiainen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

21. Lapsuudentutkimuksen teemaryhmä

Lapsuudentutkimuksen teemaryhmä kokoontuu kasvatustieteen päivillä keskustelemaan siitä, miten yhteiskunta, koulutus, kasvatus ja tutkimus ovat läsnä lasten elämässä ja miten ne muokkaavat lapsuutta. Samalla pohditaan, miten lapset muovaavat ja muuttavat aikamme yhteiskuntaa sekä heille suunnattuja koulutuksellisia, kasvatuksellisia ja tutkimuksellisia toimia. Kasvatustieteen päivillä halutaan tänä vuonna tuoda keskusteluun erityisesti hyvinvoinnin, toivon, koulutuksen ja osallisuuden kysymyksiä. Tässä teemaryhmässä näitä kysymyksiä tarkastellaan lasten ja lapsuuden näkökulmasta. Yhteiskuntamme rakentuu suhteiden verkostoina ja esimerkiksi hyvinvointia syntyy suhteissa. Olemme toinen toisillemme, lapset muille ihmisille, muut ihmiset lapsille ja lapset keskenään, tärkeimpiä hyvinvoinnin tuottajia. Myös yhteisölliset olosuhteet ovat merkityksellisiä hyvinvoinnin osallisuuden syntymisessä. Teemaryhmässä halutaan tuoda esiin näiden suhteiden merkitystä, kun tarkastellaan erilaisia lapsuuteen liittyviä tutkimusaiheita.

Lapsuudentutkimuksen teemaryhmä kokoaa kasvatustieteen päivillä yhteen tutkijoita, joiden kiinnostuksena ovat lasten aktiivinen toimijuus ja osallisuus yhteiskunnassa sekä lasten ja lapsuuden asema yhteiskunnan suhteissa. Tutkimusesitysten kautta haluamme pohtia, miten tutkijoina emme vain kuvaa lapsia ja lapsuuden olosuhteita, vaan luomme niitä. Esityksen voivat olla lähtökohdiltaan metodologisia, teoreettisia tai empiirisiä. Teemaryhmään toivotaan esityksiä, jotka tarkastelevat eri vaiheissa olevaa tutkimusta lapsista ja lapsuudesta, kuvaavat lasten kanssa tehtyä tutkimusta tai tavoittelevat lasten hyvinvoinnin edistämistä yhteiskunnassamme.

Teemaryhmässä voi esitellä tutkimusta suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Yhteyshenkilö: Mari Vuorisalo, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto, mari.vuorisalo(at)jyu.fi, Anu Kuukka, yliopistotutkija , Itä-Suomen yliopisto ja Raija Raittila, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

22. Ikäihmisten oppiminen, ohjaus ja koulutus

Teemaryhmään kutsutaan esityksiä, joissa tarkastellaan ikäihmisten oppimista, ohjausta tai koulutusta osana heidän arkeaan, hyvinvointiaan ja kansalaisuuttaan. Toivomme teemaryhmään esityksiä, joissa osallistutaan keskusteluun ikäihmisten oppimisen, ohjauksen ja koulutuksen tarpeista, tavoitteista, tuloksista tai menetelmistä. Teemaryhmässä pohditaan erityisesti ikäihmisten oppimista ja sen tukemista hyvinvoinnin, toivon, koulutuksen ja osallisuuden näkökulmista. Teemaryhmässä aihetta lähestytään tieteenalojen rajoja ylittäen. Esitykset voivat kohdistua ikäihmisten oppimiseen erilaisilla elämänkentillä sekä erilaisten ajankohtaisten oppimishaasteiden, esimerkiksi digitaalisten taitojen ja medialukutaitojen näkökulmista. Ryhmän tarkoituksena on koota yhteen ja tuoda näkyväksi sitä ikäihmisten oppimiseen, ohjaukseen ja koulutuksen käytäntöihin kohdistuvaa tutkimusta, jota Suomessa tällä hetkellä tehdään.

Teemaryhmään voi jättää abstrakteja suomeksi ja englanniksi.

Yhteyshenkilö: Kaisa Pihlainen, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, kaisa.pihlainen(at)uef.fi, Päivi Rasi-Heikkinen, professori, Lapin yliopisto, Eija Kärnä, professori, Itä-Suomen yliopisto ja Hanna Vuojärvi, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

23. Arviointi ja arvioinnin tutkimus opetuksessa ja yhteiskunnassa

Tutkimustieto arvioinnista on lisääntynyt ja ymmärrämme paremmin sen yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. On tärkeää, että niin formatiivinen kuin summatiivinenkin arviointi kohdistuu tavoitteisiin ja on oppijaa osallistavaa. Opettajien ja oppijoiden arviointiosaaminen, oppilaitosten arviointikulttuuri ja näiden johtaminen ovat myös keskeisiä tutkimus- ja kehityskohteita. Tieto ja tietoisuus arvioinnin sosiaalisista, kulttuurisista ja poliittisista yhteyksistä avaavat uusia näkökulmia aiheeseen.

Teemaryhmän tavoitteena on jatkaa keskustelua oppimisen ja osaamisen arvioinnin ilmiöistä, ajankohtaisista tutkimustuloksista, ja tutkijoiden ja tutkimuksen roolista arvioinnin kehittämisessä. Ryhmään ovat tervetulleita lähestymistavasta, metodologiasta ja koulutusasteesta riippumatta kaikki tutkijat, jotka haluavat osallistua keskusteluun, millaista on hyvä arviointi. Teemaryhmän työskentely perustuu monipuoliselle, tieteenrajat ylittävälle keskustelulle.

Esityskielet: suomi ja englanti

Yhteyshenkilö: Laura Ketonen, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto, laura.k.ketonen(at)jyu.fi, Juuso Henrik Nieminen, The University of Hong Kong/ Ontario Tech University, juuso(at)hku.hk, Sanna Oinas, Turun yliopisto, sanna.oinas(at)helsinki.fi ja Päivi Atjonen, Itä-Suomen yliopisto, paivi.atjonen(at)uef.fi

24. Teaching and Learning in Innovative Learning Environments

The aim of this theme-group is to investigate, reflect and analyse contextual perspectives related to teaching and learning in innovative open, flexible, hybrid or online learning environments. These learning environments or learning landscapes can be viewed from e.g. social, physical, technological, or pedagogical perspective. Developing technologies such as learning analytics also have potentially important effects on the various levels of learning environments and their pedagogical designs. These developing learning environments can be viewed from the perspectives of challenges and affordances for learning and teaching provided by e.g. specific learning analytical tools or blended pedagogical designs. This theme-group calls for presentations in which the perspectives of the relations or the effects of these new, innovative, open, flexible, hybrid as well as online environments are investigated from the viewpoints of either teaching, learning processes, pedagogical design, multimodality of multiple voices. Presentations are invited in either English or Finnish.

Contact person: Laura Hirsto, professori, Itä-Suomen yliopisto, laura.hirsto(at)uef.fi and Sanna Väisänen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, sanna.m.vaisanen(at)uef.fi

25. Ohjauksen teemaryhmä (Ohjausalan tutkimuksen verkosto)

Erilaisissa koulutuksissa, työvoimapalveluissa ja organisaatioissa hyödynnetään enenevässä määrin ohjausta, ja ohjauksen yhteiskunnallista merkitystä korostetaan. Ohjaus pyrkii osaltaan luomaan hyvinvointia ja toivoa sekä mahdollisuuksia koulutukseen ja osallisuuteen. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, mitä näillä ideaaleilla tarkemmin ottaen tarkoitetaan ja millä tavalla ”ohjaus” konkretisoituu erilaisten organisaatioiden arjessa ja erilaisten yhteiskunnallisten intressien ristivedoissa.

Kysymme ohjauksen teemaryhmässä, missä määrin ja millä tavalla ohjaukseen liittyvä tutkimus tarttuu näihin ideaaleihin ja minkälaisia yhteiskunnallisten intressien ristivetoja ohjauksen kentällä voidaan tunnistaa. Edelleen kysymme, millä tavalla ideaalit ja ristiriidat näkyvät ja miten niitä voidaan huomioida erilaisissa ohjauksen käytänteiden ja teknologioiden kehittämisessä. Teemaryhmän puheenvuorot voivat käsitellä ohjauksen tutkimukseen ja käytänteiden kehittämiseen kytkeytyviä teoreettis-metodologisia, eettis-ontologisia sekä käytännöllisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Yhteyshenkilö: Teemu Suorsa, yliopistonlehtori, Oulun ylioisto, teemu.suorsa(at)oulu.fi, Kalle Vihtari, yliopettaja, Haaga-Helia ja Jaana Kettunen, professori, Jyväskylän yliopisto

26. Kasvatuspsykologia ja oppimistutkimus / Pedagogisk psykologi och inlärningsforskning / Educational Psychology and Learning Research

Teemaryhmä kutsuu koolle kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen aihepiiristä kiinnostuneita tutkijoita. Teemaryhmä keskittyy empiiriseen tutkimukseen, joka käsittelee laajasti kasvatuspsykologiaan ja oppimistutkimukseen liittyviä aiheita, kuten oppimista, suoriutumista, motivaatiota ja hyvinvointia erilaisten oppijoiden keskuudessa, erilaisissa oppimisympäristöissä ja koulutuspolun eri vaiheissa. Tutkimukset voivat käsitellä esimerkiksi näiden ilmiöiden keskinäisiä yhteyksiä, niiden kehitystä yli ajan tai niiden tilannekohtaista dynamiikkaa. Painopiste voi olla myös kasvatuspsykologisen tutkimuksen menetelmissä eli esitys voi keskittyä erilaisiin aineiston keräämisen ja analysoinnin tapoihin. Teemaryhmän aihe liittyy keskeisesti tämän vuoden Kasvatustieteen päivien teemaan ja kutsuu pohtimaan erityisesti hyvinvointiin ja koulutukseen liittyvää tutkimusta, sen roolia yhteiskunnassa sekä sitä, miten se palvelee opetuskäytäntöjä. Kaikki teoreettiset ja metodiset näkökulmat ovat tervetulleita. Esityskieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti. Abstrakti kirjoitetaan esityskielellä. Tämä on Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen verkoston järjestämä teemaryhmä. Tavoitteenamme on edistää kasvatuspsykologian alan tutkijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Tervetuloa mukaan sekä teemaryhmään että verkoston toimintaan!

The thematic group calls together all researchers interested in educational psychology and learning research. This thematic group focuses on a broad range of empirical research examining topics such as learning, achievement, motivation, and well-being among students of different ages, in various educational settings and learning environments, and at different stages of their educational careers. Studies can focus on, for instance, the interrelationships of these phenomena, their development over time, or their situational dynamics. All theoretical and methodological frameworks and approaches are welcome. Presentations can be given in English, Finnish, or Swedish. The abstract is to be written in the language of presentation. This thematic group is organised by the Educational Psychology and Learning Research Special Interest Group. Our aim is to develop the co-operation and networking opportunities of researchers in the field of educational psychology. You are welcome to join both the thematic group as well as the special interest group!

Temagruppen bjuder in alla forskare som är intresserade av pedagogisk psykologi och inlärningsforskning. Temagruppens fokus ligger på empirisk forskning i syfte att undersöka ämnen som lärande, prestation, motivation och välbefinnande hos elever i olika åldrar, olika pedagogiska sammanhang och miljöer samt i olika stadier av utbildning. Studier kan vara fokuserade på till exempel kopplingar mellan dessa fenomen, deras utveckling över tid eller deras situationsdynamik. Alla teoretiska och metodologiska synvinklar är välkomna. Presentationen kan vara på svenska, finska eller engelska. Abstraktet skall skrivas på samma språk som presentationen. Den här temagruppen organiseras av Nätverket för Pedagogisk psykologi och inlärningsforskning. Vår målsättning är att utveckla samarbete och skapa nätverk mellan forskare inom pedagogisk psykologi. Välkommen med både till temagruppen och nätverket!

Yhteyshenkilö/ Contact person/ Kontaktperson: Heta Tuominen, akatemiatutkija, Itä-Suomen yliopisto, heta.tuominen(at)uef.fi, Markku Niemivirta, professori, Itä-Suomen yliopisto, Henriikka Juntunen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, Kukka-Maaria Polso, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, Riikka Mononen, professori, Oulun yliopisto, Anna Rawlings, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, Katariina Nuutila, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, Anna Kuusi, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, Anni Holmström, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

27. Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa

Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa -SIG:n teemaryhmässä tarkastellaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia eri oppimis- ja/tai opetusteoreettisista lähtökohdista. Teemaryhmä suuntautuu formaalin, informaalin ja nonformaalin oppimisen ja opetuksen konteksteihin. Tutkimuksen kohderyhmät sekä menetelmälliset ratkaisut voivat olla hyvin erilaisia. Kasvatustieteenpäivien teemaryhmätapaamiseen ovat tervetulleita kaikki esitykset, jotka tavalla tai toisella sivuavat teknologian ja median hyödyntämistä opettamisen ja oppimisen tukena. Kuluneen vuoden aikana varsinkin erilaiset generatiivisen tekoälyn sovellukset ovat herättäneet keskustelua, joten tutkittavaa ja kehitettävää riittää. Tavoitteena on monipuolinen ja yhteisöllinen tapahtuma, jossa voimme jakaa kiinnostavia tutkimustuloksia ja käytänteitä sekä kehittää uusia yhteisiä tutkimusavauksia.

Yhteyshenkilö: Teemu Valtonen, professori, Itä-Suomen yliopisto, teemu.valtonen(at)uef.fi, Erkko Sointu, professori, Itä-Suomen yliopisto

28. Kestävä kehitys kasvatuksessa ja koulutuksessa

Ihmisen ajalle, antroposeenille, on ominaista, että ihmisen vaikutus yhteiseen tulevaisuuteemme maapallolla on suurempi kuin koskaan aikaisemmin planeettamme historiassa. Tämä asettaa ennen näkemättömän haasteen kasvatustieteelliselle tutkimukselle.

Teemaryhmä keskittyy empiiriseen ja teoreettiseen tutkimukseen, jossa etsitään ratkaisuja maailmasuhdetta eheyttävälle ja uudistavalle oppimiselle kestävämmän elämäntavan, yhteiskunnan ja kulttuurin valtavirtaistamiseksi. Näkökulmana voi olla esimerkiksi posthumanismi, ekofeminismi, ilmastokasvatus, globaalikasvatus, tulevaisuuskasvatus, kestävyyskasvatus tai ympäristökasvatus. Myös ekososiaaliseen tai planetaariseen sivistyskäsitykseen liittyvä tutkimus on teemaryhmään tervetullutta. Väljänä sisällöllisenä viitekehyksenä toimii YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030. Tutkimuksen kontekstina voi olla formaali, non-formaali tai informaali oppiminen kaikissa oppimisympäristöissä. Voit jättää ehdotuksesi suomen-, ruotsin- tai englanninkielisenä.

The theme Education for Sustainable Development (ESD) brings together empirical and theoretical research concerning a paradigm shift from learning about the world to learning to become with the world around us. Thus, the theme focuses on social change and behaviour change to have sustainable lifestyle, society, and culture. Your approach can be multidisciplinary, transdisciplinary, or even post-disciplinary. The viewpoint can focus on post-humanism, ecofeminism, climate education, global education, human rights education, environmental education, or future education. Also, deliberation concerning adopting eco-social or planetary education, which emphasizes a responsible relationship with the world, is warmly welcome.

Utbildning för hållbar utveckling sammanför forskare från olika fält med empirisk eller teoretisk forskning om fostran till globalt ansvar och hållbar utveckling. Temat fokuserar på frågor om sociala och beteendemässiga (för)ändringar i riktning mot en hållbar livsstil, samhälle och kultur. Ansatsen är mångvetenskaplig, eftersom temaområdena är tvärvetenskapliga och där ekologiska, sociala och ekonomiska aspekter sammanvävs. Fokus kan riktas på undervisning om och för klimatförändring, globalfostran, människorättsfostran, miljöfostran eller framtidsfostran. Även synvinklar med betoning på ekosocial or planetära utbildning och fokus på ett ansvarsfullt förhållande till världen är välkomna.

Yhteyshenkilö/ Contact person/ Kontaktperson: Arto O. Salonen, professori, UEF, arto.salonen(at)uef.fi, Emma Kurenlahti, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, emma.kurenlahti(at)helsinki.fi ja Erkka Laininen, suunnittelupäällikkö, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö sr, erkka.laininen(at)okka-saatio.com

29. Learning and agency for equity and sustainability: Dialogue with activity theory

Global demands of equity, social justice and environmental sustainability urgently require that actors across sectors and levels learn to pursue concerted willful actions which can lead to effective and flexible solutions. Understanding how in these conditions learning and agency, based on multiple voices of various actors, emerge and how they can be sustained is a crucial educational challenge. These issues are at the core of current developments of cultural-historical activity theory globally and its emerging fourth generation. In this framework, the mentioned educational challenges are typically studied with the help of formative interventions such as the Change Laboratory. The thematic group welcomes contributions of all levels – from preliminary to well developed – based on or engaging in dialogue with these theoretical and methodological premises. Contributions to the thematic group will be selected to individual sessions based on their specific focus in order to facilitate in-depth discussions between presenters as well as the audience during each session.

Yhteyshenkilö: Jaakko Hilppö, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, jaakko.hilppo(at)helsinki.fi, Annalisa Sannino, professori, Tampereen yliopisto

30. Kriiseissä ja kriiseistä oppiminen osana yhteiskunnallista varautumista

Kriisit koettelevat yhteiskunnan jousto- ja palautumiskykyä. Vaikka yhteiskunnassa tehdään systemaattista työtä kriiseihin varautumisessa, kriisien luonne ja laajuus vaihtelevat haastaen varautumista ja ennakointia. Huomiota onkin alettu kiinnittää siihen, miten eri toimijat ja kansalaiset paitsi oppivat kriisien aikana, myös varautuvat tuleviin kriiseihin oppien (ks. Turvallisuuskomitea). Kriisiaikaisessa oppimisessa yksilön tiedonhankinta- ja -hallintataidot korostuvat. Kansalaistaidot ovat täsmentyneet muun muassa media-, informaatio- ja talouslukutaidoiksi (esim. Kork & Turja, 2023). Tämän lisäksi joustava kriiseihin sopeutuminen vaatii sekä kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista että osallisuuden kokemusta. Kriiseistä palautumiseen ei usein kuitenkaan riitä se, että toiminta palautuu ennalleen, vaan tarvitaan kykyä uudistua. Transformatiivisen oppimisen merkitystä onkin korostettu paitsi ekologisten kriisien yhteydessä, myös muissa yhteiskuntaa laajasti koettelevissa kriiseissä.

Kansalaisten oppimisen pohja rakennetaan kouluissa. Työryhmämme kutsuu tutkijoita eri koulutusjärjestelmän sektoreilta keskustelemaan, miten opetuksen käytänteillä voidaan vahvistaa mm. transformatiivista oppimista, yhteiskunnallista osallisuutta ja -osallistumista. Lisäksi kutsumme mukaan avauksia oppimisen taidoista ja toimijuuden rakentumisesta ekologisiin ja yhteiskunnallisiin kriiseihin liittyen. Tarve kriisioppimiselle ei pääty koulupolun suorittamiseen, vaan jatkuu läpi elämän. Työryhmämme kutsuu jatkuvan oppimisen tutkijoita keskustelemaan, miten työelämän ja järjestöjen käytänteet voisivat huomioida kriisioppimista ennakointia ja varautumista tukevana vahvuutena. Koulutusjärjestelmän rakenteet ja mahdollisuudet voivat tukea käytännön opetustyötä myös kriiseihin liittyen. Kutsumme mukaan tutkijoita keskustelemaan systeemitasolla tapahtuvasta kriisioppimisen mahdollistamisesta.

Menetelmä: Työryhmä toteutetaan lähitapaamisena.

Implikaatiot: Työryhmän tuloksena odotamme, että oppimisen teemoja eri kriiseihin liittyvistä viitekehyksistä lähestyvät tutkijat pääsevät jakamaan näkemyksiään ja oppimaan toisiltaan. Tämä tuo uusia avauksia ja näkökulmia sekä kasvatuksen ja oppimisen että kestävyyden ja varautumisen keskusteluihin.

Yhteyshenkilö: Marilla Kortesalmi, lehtori, väitöskirjatutkija, Laurea-ammattikorkeakoulu, marilla.kortesalmi(at)laurea.fi, Aino Rantamäki, väitöskirjatutkija, Vaasan yliopisto, Harri Jalonen, professori, Vaasan yliopisto ja Valdemar Kallunki, dosentti, Laurea-ammattikorkeakoulu

31. Kenen koulu? Arvot, sivistys ja osallisuus peruskoulussa / School for who? Values, Education and Participation in Basic Education

Suomalainen peruskoulu, sen tila ja tulevaisuus puhuttavat. Osaamisen ja taitojen painottaminen haastaa koulun sivistystehtävää. Oppimistulokset heikentyvät ja motivaatio laskee, inkluusio koetaan uhkana kaikkien oppimiselle. Digitalisaatio nähdään välttämättömyytenä, jonka samalla katsotaan kasvattavan oppilaiden tuen tarpeita.

Teemaryhmä kutsuu tutkijoita ja koulutus- ja kasvatusalan ammattilaisia tarkastelemaan koulua systeemisesti sekä pohtimaan laajasti, kenelle peruskoulu on. Millaiselle arvopohjalle peruskoulu rakentuu ja miten osallisuus määrittyy? Mitä tarkoitamme sivistyksellä ja kuuluuko se kaikille? Onko peruskoulun tehtävä varmistaa tasavertainen oppilaiden kohtelu vai onko inkluusio enää tulevaisuuden koulumme arvo?

Teemaryhmässä halutaan herättää keskustelua peruskoulun roolista nyky-yhteiskunnassa ja siitä, mikä on tutkimuksen rooli peruskoulun kehittämisessä ja sen tehtävän määrittelemisessä? Millaista tutkimustietoa ja kokeiluja tarvitaan?

Ryhmään toivotaan moniäänisiä esityksiä, jotka pohtivat perusopetusta teoreettisesti ja empiirisesti, kaikista metodisista lähtökohdista käsin. Kriittisetkin äänet peruskoulun tehtävästä ja tulevaisuudesta ovat tervetulleita. Erilaisista näkemyksistä voi syntyä uutta ymmärrystä, joka auttaa hahmottamaan peruskoulun haasteita nyt ja samalla sen tehtävää tulevaisuuden rakentajana. Esitysten (15–20 min) tavoitteena on innostaa kuulijoita yhteiseen pohdintaan peruskoulusta. Toivomme esityksiltä osallistavaa lähestymistapaa, keskustelua voi herättää esimerkiksi kysymysten avulla. Esityskieli voi olla suomi tai englanti.

Teemaryhmässä halutaan herättää dialogia tutkimuksen ja koulun eri tasojen toimijoiden välille. Moniääninen dialogi saattaa synnyttää kokonaan uusia tutkimuskysymyksiä.

Asiasanat: Peruskoulu, osallisuus, sivistys, inkluusio

School for who? Values, Education and Participation in Basic Education

The Finnish comprehensive school, its state and its future are a topic of discussion. The emphasis on knowledge and skills challenges the educational mission of schools. Learning outcomes are deteriorating, motivation is declining, and inclusion is perceived as a threat to learning for all. Digitalisation is seen as a necessity, while at the same time, it is seen as a reason for the increased support needs of pupils.

This group invites researchers, education and training professionals to look at school systematically and reflect broadly on who Basic Education is for. What kind of value base is the comprehensive school built, and how is participation defined? What do we mean by education, and does it belong to everyone? Is it the role of the comprehensive school to ensure equity, or is inclusion no longer a value of our future school?

The group aims to stimulate debate on the role of Basic Education in today’s society and the role of research in developing comprehensive school and defining its mission. What kind of research data and experiments are needed?

The group will welcome multi-voiced presentations that reflect on Basic Education theoretically and empirically from all methodological perspectives. Critical voices on the mission and future of primary education are also welcome. New insights can emerge from different perspectives, which can help to shape the challenges facing Basic Education today and, at the same time, its role in building the future. The presentations (15-20 minutes) aim to engage the audience in a collective reflection on comprehensive schooling. We hope the presentations will be participatory, with the possibility of stimulating discussion, for example, through questions. The language of the presentation can be Finnish or English.

The thematic group aims to stimulate dialogue between research and actors at different levels in schools. This dialogue can give rise to entirely new research questions.

Keywords: Basic Education, participation, education, inclusion

Yhteyshenkilö/ Contact person: Päivi Nilivaara, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, paivi.nilivaara@tuni.fi, Ninja Hienonen, yliopiston lehtori, Tampereen yliopisto and Nestori Kilpi, tutkija, Tampereen yliopisto

32. Posthumanistinen kasvatustiede ja ihmistä laajempi näkökulma / Posthumanist educational research and the more-than-human perspective

Teemaryhmän tarkoituksena on tutkia ei-ihmiskeskeisen kasvatustieteen muotoja ja tuoda esille materiaalisia ja suhteisia kasvatuksellisia näkökulmia. Ryhmän puheenvuorot käsitteellistävät kasvatuksen, oppimisen ja oppimisympäristöjen ilmiöitä ammentaen posthumanistisista, uusmaterialistisista ja feministisistä teorioista ja metodologioista. Teemaryhmän taustalla vaikuttaa länsimaisen tiedonkäsityksen kriittinen tarkastelu ja ihmisen ja ympäristön suhteen uudelleen määrittely. Posthumanistiset teoriat ohjaavat kiinnostusta yksilöiden ja identiteettien sijaan esimerkiksi teknologian, ihmisen ja muiden elollisten olentojen muodostamiiin yhdistelmiin tai kietoumiin, joihin liittyy monimutkaisia vastuuta koskevia kysymyksiä.

Ryhmässä keskustellaan tähän liittyen oikeudenmukaisuudesta ja esimerkiksi muiden eläinten roolista yhteiskunnassa ja kasvatuksessa. Teemaryhmä kutsuu mukaan suomenkielisiä ja englanninkielisiä esityksiä, jotka käsittelevät kasvatuksen ilmiöitä, käytäntöjä ja politiikkoja tutkien ei-ihmiskeskeisen kasvatustieteen mahdollisuuksia. Vastaamme muuttuvan maailman haasteisiin yhdistäen kasvatustieteellisiin näkökulmiin muun muassa yhteiskunnallisen eläintutkimuksen, lapsuudentutkimuksen, luonnontieteiden, affektitutkimuksen, kriittisen eläintutkimuksen, alkuperäiskansatutkimuksen ja taiteen tutkimuksen lähestymistapoja.

Avainsanat: ei-ihmiskeskeinen kasvatus, posthumanismi, materiaalisuus, suhteisuus, ympäristö

The Thematic Group advances material, situational and non-anthropocentric perspectives to educational sciences, learning and learning environments. The discussions in the group draw on posthumanist, new materialist and feminist theories and methodologies. The background for the group is the need, intensified by the current environmental crisis in the epoch called the Anthropocene, to re-examine the ontological and epistemological foundations of education and social sciences as well as redefine the conception of human, and issues of justice related to these. We explore possibilities for non-anthropocentric education and discuss viewpoints in a multidisciplinary spirit, drawing on viewpoints and approaches offered by human-animal studies, childhood studies, affect studies, critical animal studies, Indigenous studies, arts, and more.

Keywords: more-than-human education, posthumanism, materiality, relationality, environment

Yhteyshenkilö/ Contact person: Riikka Hohti, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, riikka.hohti(at)helsinki.fi, Pauliina Rautio, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto ja Tuure Tammi, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

33. Kasvatuksen historian ja filosofian teemaryhmä: Kasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuudet ja niiden oikeuttaminen

Kasvatuksella ja koulutuksella on erityinen suhde tulevaisuuteen. Yhtäältä koulutuspolitiikalla ja -instituutioilla on keskeinen rooli kansallisen tulevaisuuden muokkaamisessa. Toisaalta kasvatusta ja koulutusta koskeva päätöksenteko vaikuttaa viiveellä, sillä menee usein vuosia ennen kuin vaikkapa peruskoulun opetussuunnitelman muutokset näkyvät kansalaisten tiedoissa. Siksi erityisesti juuri koulutuspoliittisen keskustelun taustalla on erilaisia odotuksia, toiveita ja tavoitteita tulevaisuudelle sekä käsityksiä siitä, mitä tulevaisuus pitää sisällään. Nämä koulutukselliset tulevaisuudenodotukset määrittävät keskeisellä tavalla koulutuksen ja yhteiskunnan suhdetta.

Kasvatuksen historian ja filosofian teemaryhmässä pureudutaan menneisiin ja nykyisiin koulutuksellisiin tulevaisuuksiin. Tarkasteluun otetaan erityisesti se, miten tulevaisuudenodotukset rakentuvat, mihin ne perustuvat ja mikä on eri toimijoiden rooli tässä prosessissa.

Kutsumme teemaryhmään esitelmiä esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin liittyen:

Mihin tulevaisuuden odotuksiin viimeaikainen koulutuspolitiikka on perustunut?
Minkälaisia tulevaisuuden kansalaisia koulutuksella tavoitellaan? Minkälaisia tulevaisuuksia tulisi tavoitella? Pitäisikö koulutuksen ja koulutuspolitiikan avulla ylipäänsä tavoitella tulevaisuuksia?
Miten koulutuspoliittinen päätöksenteko on muuttunut?
Keiden äänet kuuluvat koulutuksen tulevaisuuden määrittelyssä? Keiden äänien tulisi kuulua paremmin?
Millainen tutkijoiden rooli on päätöksenteossa? Vaikuttaako tieteellinen tieto?
Miten kasvatuksen historian ja filosofian tutkimus on osallistunut koulutuksen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun? Miten sen tulisi osallistua?
Minkälaisia tunteita (esim. toivo, pelko) on liittynyt koulutuksellisiin tulevaisuuksiin?
Minkälaisia dystopioita tai utopioita koulutuspoliittisessa keskustelussa esiintyy?
Minkälaisin menetelmin ja teoreettisin työkaluin koulutuksen tulevaisuuksia pitäisi tarkastella?
Minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia koulutuspolitiikkaan sisältyvillä tulevaisuuskuvilla on ollut?

Esitelmän ei tarvitse rajautua näihin kysymyksiin. Teemaryhmään toivotaan aihepiiriä moniulotteisesti ja monista näkökulmista käsitteleviä esityksiä eri tieteenaloilta. Esitelmien kieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti.

Yhteyshenkilö: Jan Varpanen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, jan.varpanen(at)tuni.fi, Elina Hakoniemi, väitöskirjatutkija, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Symposiumit

Bridging education research, practice and global education development

Education development can be understood as the development of practice and education systems, policy development, or analyzing how education operates at different levels, and how it can fulfill its societal functions. Finding research-based solutions to local and global education challenges is a catchphrase for organizations working in global education development and even education researchers working in the global education space. This symposium seeks to engage researchers and practitioners of education development to rethink the role of research in education development in practice.

As researchers and actors of global education development, we ask: What is our motivation for researching the topics we engage in? What defines/determines our research topics? How do we make our research accessible outside academic communities (policy, practice)? What kind of and whose research is valued in practice in global education development? How have we connected research and practice in global education development initiatives? How can we support this connection?

These are important questions the Global Innovation Network for Teaching and Learning (GINTL) seeks to invite education researchers, alumni, and other global education development actors to explore in this symposium. GINTL brings Finnish universities together with partners in India, China, and the African continent to co-develop solutions for global learning challenges and collaborates for sustainable partnership and internationalization (more on GINTL: www.gintl.org). The symposium provides an opportunity for participants to reflect and rethink their unique positions and to co-create an understanding of the field and network across organizations. We aim for a discussion including multiple perspectives from various localities and actors to support the co-creation of understanding of the ways in which we can contribute to making connections between educational research and global education development in practice.

Kohti jaettua asiantuntijuutta? Näkökulmia moniammatilliseen yhteistyöhön

Lapsilla ja nuorilla on yhä enemmän tuen tarpeita, jotka vaativat monialaista asiantuntemusta ja monen eri sektorin palveluita. Laki velvoittaa opetushallinnon, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon varmistamaan yhdessä lasten ja nuorten yhtäläiset oikeudet, laadukkaan oppimisen, hyvän henkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin. Jotta koulussa tarjottava tuki kohdentuisi oikein ja nivoutuisi lasten ja nuorten tarvitsemiin muihin palveluihin, tuen suunnittelun pohjaksi tarvitaan eri alojen ammattilaisten yhteistä ymmärrystä lapsen tai nuoren tilanteesta ja tarpeista. Eri alojen ammattilaisilla ei ole kuitenkaan välttämättä riittävää osaamista toimia yhteistyössä. Kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat on perinteisesti koulutettu toisistaan erillään ja näin he ovat valmistuttuaan hyvin erilaisin valmiuksin varustautuneita monialaiseen yhteistyöhön.

Symposiumissa pohditaan moniammatillisen yhteistyön haasteita, mahdollisuuksia ja onnistumisen avaimia koulutuksen ja kentän ammattilaisten näkökulmista. Symposiumin esityksissä tarkastellaan tutkimusten kautta sitä 1) miten moniammatillinen yhteistyö näkyy koulutusten opetussuunnitelmissa, 2) miten moniammatillinen yhteistyö toteutuu perusopetuksen opiskeluhuollossa ja 3) miten eri alojen ammattilaiset puhuvat moniammatillisesta yhteistyöstä. Symposium linkittyy vahvasti koulutuksen kysymyksiin mutta myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin hyvinvoinnista ja osallisuudesta.

Puheenjohtaja: Minna Kyttälä, Turun yliopisto

Ohjelma:
1. Jaanet Salminen, Hanna Kallio & Miia Tuominen: Tulevien erityisopettajien, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden kouluttaminen moniammatilliseen yhteistyöhön: opetussuunnitelmien tarkastelua
2. Miia Tuominen, Jaanet Salminen, Hanna Kallio, Aino Rantamäki, Tomi Niemi, Juha Lindell & Harri
Jalonen: Leveämmät hartiat vai syvempiä kuiluja? Koulujen opiskeluhuoltoryhmien moniammatillinen yhteistyö muuttuneessa toimintaympäristössä
3. Marja Junttila: Neuropsykiatrinen valmentaja osana koulun moniammatillista työryhmää
4. Jaanet Salminen, Miia Tuominen, Minna Alin, Leena Leinonen, Riitta Vornanen, Max Karukivi, Milla Rantamäki &
Minna Kyttälä: Monialaista puhetta moniammatillisesta yhteistyöstä – erityispedagogiikan, sosiaalityön ja nuorisopsykiatrian ammattilaisten näkökulma

Röst, retorik, relationer

Under tre års tid har ett nordiskt nätverk inom högre utbildning, i synnerhet lärarutbildning, delat kunskap och utvecklat kunskap inom röst, retorik och relationer med mål att synliggöra professionell muntlighet som ett mångvetenskapligt kunskaps- och forskningsfält med speciell relevans for professionsforskning. Nätverkets namn är Röst, retorik, relationer (RRR) och nätverket har idag 22 medlemmar. Nätverket är knutet till Åbo Akademii Vasa och har en aktiv webbsida: https://blogs2.abo.fi/rrrnordicnetwork/

Sessionen genomförs som ett symposium. Vid symposiet presenterar några av nätverkets deltagare aktuell egen forskning med logopediska, performativa, didaktiska utmaningar i professionell muntlighet.
Som resultat av symposiets bidrag hoppas vi bidrag kan ges till ett tema om muntlighet i högre utbildning i tidsskriften Högre utbildning. Ett långsiktigt mål är att kunna definiera professionell muntlighet som ett kunskapsområde, som är under utveckling, men som kan bidra till kvalitetshöjning inom olika professioners förmedling.

Presentationer

1. Viveka Lyberg Åhlander och Suvi Karjalainen: Talarkomfort eller lyssnaransträngning? Om samspelet mellan talaren, klassrummets ljudmiljö och elevers lärande.

2. John Åge Boman Homleid: Kropp og kommunikasjon i lege/pasientkommunikasjon. Presentasjon av en planlagt empiri ved legestudiet på Universitetet i Oslo.

3. Nina Dahl-Tallgren: Educational design research and the voices of co-designers of Theatre-in-education

4. Annika Wiklund-Engblomoch Helena Bonnevie: Teachers describing hands-on digital relational competence

5. Johanna Björkell: Att använda podcasts i lärarutbildningen med ett nytt betygssystem – en fallstudie

6. Anna-Lena Østern och Magdalena Snickars: Från röstotrygghet till rösttrygghet – rösten ett instrument fyllt av känslor

Tutkiva opettaja –symposiumi

Puheenjohtajat: Sanna Isopahkala ja Pasi Kurttila (eNorssi-verkosto)

Tutkiva opettaja –symposium kokoaa yhteen opettajia, jotka työskentelevät arkityössään opettajina eri asteilla ja joita kiinnostaa oman työn kehittäminen tutkivalla otteella. Voit olla kiinnostunut jatkotutkimuksen tekemisestä, mutta et oikein tiedä mistä lähteä liikkeelle tai millaisia tutkimuspolkuja voisi olla tarjolla – tai voi olla, että kaipaat arkityöhösi lisää tutkimusperustaisuutta ja haluat tavata muita samanhenkisiä opettajia. Tutkimusperustaisuudesta ja tutkivasta opettajuudesta puhutaan paljon, mutta opettajilla on hektisen arjen keskellä vain harvoin aikaa pysähtyä aiheen äärelle. Voi myös tuntua vaikealta ottaa tutkimushaaveita esiin opettajainhuoneen kahvipöytäkeskusteluissa. Toisaalta on opettajia, jotka ovat pystyneet yhdistämään opettajuuden ja tutkimuksen tekemisen. Haluamme tarjota kaikille tutkivasta opettajuudesta kiinnostuneille opettajille mahdollisuuden kokoontua yhteen ja inspiroitua sekä jakaa kokemuksia yhdessä kollegoiden kanssa.

Symposium jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä muutamat opettajat esittelevät omaa tutkimuspolkuaan ja kuvaavat, miten tutkimuksen tekeminen on vaikuttanut omaan työhön opettajana. Toinen osa on varattu keskustelulle ja ideoinnille.

Opettaja tunnetutkijana – Eräs polku tutkivaan opettajuuteen (Sanna Isopahkala, Tampereen yliopiston normaalikoulu) 10+5 min
I Can DigIt! – hankkeen esittely – Tutkiva opettajuus ja monialaisen tiimin yhteistyö (Ville Eronen, Itä-Suomen yliopiston normaalikoulut) 10+5 min
Opettajaopiskelijat harjoittelukontekstissa – Työn ja tutkimuksen yhdistäminen (Kaisa Marjamaa, Oulun normaalikoulu) 10+5 min
Tieni tutkivaksi opettajaksi – Opetussuunnitelmatyöstä paikallisten opetussuunnitelmien tutkijaksi (Noora Nampajärvi, Lapin yliopiston harjoittelukoulu) 10+5 min
Keskustelua ja ideointia aiheesta tutkiva opettajuus – mitä se vaatii ja antaa? 30 min

Odotamme session työskentelyltä hyvähenkistä ja kannustavaa keskustelua ja esimerkkejä siitä, miten tutkiva opettajuus voisi näkyä ja toteutua yhä useamman opettajana työskentelevän arjessa. Toivomme, että voimme tarjota tutkimusperustaisuudesta kiinnostuneille opettajille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja luoda kenties yhteistyön muotoja, jotka voisivat innostaa haastavan arkityön keskellä.

Miten tiedepääoma karttuu?

Tieteellisen tiedon merkitys nykyisten globaalien haasteiden kuten esimerkiksi ruokahävikin tai ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa on erityisen tärkeää. Kansalaiset tekevät valintoja ja päätöksiä perustuen siihen tietoon ja osaamiseen, jonka he yhteiskunnassa saavat sosiaalisen kommunikoinnin, opiskelun, median ja oman kiinnostuksen kohteiden välityksellä. Näiden perusteella rakentuu tiedepääomaa eli mitä kansalaiset ajattelevat tieteestä, tieteellisestä tiedosta ja sen merkityksestä. Tiedepääomaa muovaa kulttuurinen ja sosiaalinen elinympäristö. Tässä symposiumissa tarkastellaan, miten tiedepääomaa karttuu ja miten tiedepääoma muodostuu eri ikäisillä ja yhteiskunnassa erilaisissa rooleissa olevilla kansalaisilla. Fostering Finnish Science Capital (FINSCI)- hankkeessa on tutkittu tiedepääomaa eri näkökulmista, joista tässä symposiumissa keskustellaan seuraavien alustusten perusteella:

1. Tiedepääomaa koskevien tutkimusten käsitteellinen analyysi
Sini Kontkanen, Katariina Waltzer, Sirpa Kärkkäinen, Sari Havu-Nuutinen, Itä-Suomen yliopisto
Teija Koskela, Oksana Kanerva ja Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Turun yliopisto

2. Uteliaisuuden merkitys tieteellisten ja ei-tieteellisten argumenttien lukemisessa
Hanna Julku & Jaana Simola, Helsingin yliopisto

3. Vanhempien tiedepääoma ja siihen yhteydessä olevat tekijät
Ella Suortti, Sari Havu-Nuutinen ja Sirpa Kärkkäinen, Itä-Suomen yliopisto

4. Luokanopettajaopiskelijoiden tiedepääoma
Mirva Heikkilä, Marko Lähteenmäki, Eero Laakkonen ja Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Turun yliopisto

Symposiumissa esitellään keskeiset tulokset eri aineistojen analyysien perusteella ja keskustellaan, miten tiedepääomaa voidaan kartuttaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää, millaisiin tekijöihin pitäisi erityisesti kiinnittää huomioita ja millaisia mahdollisuuksia tiedepääoma-käsitteen käyttö tarjoaa tieteelliseen tiedon roolin vahvistamiseksi yhteiskunnassa.
Jokainen osallistuja saa testata omaa tiedepääomaansa.

Puheenjohtajat
Sari Havu-Nuutinen, Itä-Suomen yliopisto (sari.havu-nuutinen(at)uef.fi)
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Turun yliopisto (mirmik(at)utu.fi)

Oppilaan osallisuuden monikerroksisuus

Käsittelemme EduRescue-hankkeessa (https://edurescue.fi) lapsen osallistumisen ja osallisuuden monikerroksisuutta kasvatustieteen ja oikeustieteen näkökulmista (Bronfenbrenner & Morris, 2006). Lapsen osallistumisessa on kyse lapsen oikeudesta (YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, SopS 59-60/1991, ks. tarkemmin Yleiskommentti 12 CRC/C/GC/12, 2009). Lapsen osallisuuden kokemuksen tulee olla kouluarjen vuorovaikutuksen johtotähtenä, sillä se turvaa lapsen edun ensisijaisuutta ja edesauttaa sekä oppilaan että kouluyhteisön näkökulmasta yhteenkuuluvuutta ja resilienssiä.

Lapsen osallisuuden turvaamisen edellytysten tulee toteutua aina koulun toiminnasta ja opettajien koulutuksesta lainsäätämisen ja resurssien tasolle asti. Nämä eri tasot ovat monikerroksisessa ja limittyneessä vaikutussuhteessa toisiinsa, mikä edellyttää lapsen osallisuuden monitieteistä ymmärrystä: Symposiumissa tarkastellaan esimerkkien kautta, miten tämä monikerroksisuus vaikuttaa oppilaan osallisuuden toteutumiseen.

Puheenjohtajat Saara Ylisaukko-oja ja Virve Valtonen (Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto)

Esitykset:

Osallisuuden monikerroksisuus, esimerkkinä opettajaopiskelijat oppilaiden osallistajina
Virve Valtonen, Saara Ylisaukko-oja sekä Anne-Elina Salo, Anu Kajamies, Marja Vauras (Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto)
Koronapandemian aikaisten rajoitustoimien vaikutus nuorten kokemaan hyvinvointiin ja osallisuuteen
Eija Pakarinen sekä Venla Panula, Noona Kiuru, Sanni Pöysä, Niina Junttila, Matilda Sorkkila ja Marja-Kristiina Lerkkanen (Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto)
Oppilaan osallistumisoikeudet
Niina Mäntylä ja Ville Karjalainen (Julkisoikeus, Vaasan yliopisto)

Oikeustieteen ja kasvatustieteen välisessä keskustelussa rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja luodaan edellytyksiä tiiviimmälle yhteistyölle. Yhteistä ymmärrystä tarvitaan, jotta lapsen oikeudet ja osallisuus monikerroksisena kokonaisuutena saavutettaisiin opettajien, tutkijoiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyössä.

Avainsanat: Lapsen oikeudet, Oppilaan osallisuus, Nuorten hyvinvointi, Monikerroksinen resilienssi, Tieteidenvälisyys

Opettajuuden monet kuvat

Miltä opettajuus näyttää elämänhistoriatutkimuksen näkökulmasta? Mitä ja miten tiedämme opettajaksi kasvusta taiteellisen tutkimuksen menetelmin? Millaisena opettajan työ näyttäytyy narratiivisen tutkimusotteen kautta? Entä mitä opettajuudesta tulee esiin lapsuutta tutkimalla? Symposium tarkastelee opettajaksi kasvua ja opettajan työssä oleelliseksi hahmottuvaa erilaisista tutkimusnäkökulmista. Symposium tarjoaa neljä kasvatusalan tutkijan kuvakulmaa aiheeseen oman menetelmällisen asiantuntemuksensa ja tutkimusnäkökulmansa kautta. Rakentuuko eri tavoin tutkittuun opettajuuteen jotakin yhteistä? Tunnistammeko eri menetelmien ristiin valottamassa kuvassa stereotypioita? Hahmottuuko kulttuurisia odotuksia kyseenlaistavaa moninaisuutta? Mitä tälle ajalle keskeisiä teemoja opettajuudessa näkyy tai puuttuu? Herättääkö opettajaksi kasvun tutkimusperustainen tarkastelu toivoa ja osallisuutta tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa alalle aikovissa, opettajaksi opiskelevissa tai jo ammatissa toimivissa?

Symposiumin ohjelma:

Opettajuuden monista kuvista omiin kuviin
Johdanto symposiumin teemaan. Osallistujien aktivointi.
Dos. Seija Kairavuori, Dos. Katriina Maaranen, Dos. Hannah Kaihovirta, Kasvatus, opetus ja opettajankoulutus -tutkimusyhteisö, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Lapsuuden merkitys ja opettajaksi kasvu
Mirjam Kalland, Prof. (Varhaiskasvatus), Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Elämänhistoriatutkimuksen näkökulma opettajaksi kasvuun ja opettajuuteen
Arniika Kuusisto Prof. (Varhaiskasvatus), Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Taiteellisesti tutkittu opettajuus ja kasvatuksen taide
Lauri Väkevä, Prof. (Taito- ja taideaineiden didaktiikka), Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Narratiivinen tutkimus ja opettajaksi kasvu
Eeva Kaisa Hyry-Beihammer (etäyhteys), Prof. (School Pedagogics), University College of Teacher Education, Upper Austria

Kommenttipuheenvuoro ja keskustelua
Prof. Erika Löfström & Dos. Katriina Maaranen

Symposium perustuu OMAKUVIA OPETTAJUUDESTA -kirjahankkeeseen. Kirja sisältää opettajankouluttajien lapsuuden valokuvia ja tarinoita opettajaksi kasvustaan. Pohdinnassa ovat opettajuudelle keskeiseksi koetut asiat lapsuuden moninaisissa kasvuympäristöissä. Symposiumpuhujat kirjoittavat kirjassa aiheen tutkimuksesta ja menetelmistä tarjoten erilaisia lukutapoja tarinoihin ja niihin liittyviin valokuviin.

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus Suomessa

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus on opetusjärjestely, joka perustuu toiminta-alueisiin: oppilas ei opiskele erillisiä oppiaineita vaan hänen oppimistavoitteensa on määritelty toiminta-alueittain. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain vain, kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan ja saavuttamaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Oppilaat ovat yleensä vaikeimmin kehitysvammaisia ja tarvitsevat syvällistä erityispedagogista osaamista ja vaativaa erityistä tukea koulunkäyntinsä ja oppimisensa tueksi. Aihetta on tutkittu pedagogisesta näkökulmasta vähän, ja opetusta ohjaava Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältää tältä osin hyvin niukasti tekstiä. Toiminta-alueittain opiskelee Suomessa noin 2 100 oppilasta. Symposiumin tarkoituksena on tehdä katsaus toiminta-alueittaisen opetuksen tutkimuksen nykytilasta Suomessa ja tarkastella suuntaviivoja opetuksen kehittämiseksi.

Symposium on tarkoitettu tutkijoille ja opetusalan henkilöstölle, joiden kiinnostuksen kohteet tai ammatillinen toiminta suuntautuvat kehitysvammaisten tai muuten vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen ja kasvatukseen. Alustuksissa käsitellään toiminta-alueittaista opetusta eri näkökulmista, kuten opetusmuodon valitsemisesta eli päädytäänkö yksilöllistämiseen vai toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen (Elina Kontu), miten oppilaiden ääni tulee kuulluksi (Satu Peltomäki), raportoidaan oppimisen edistymisen arvioinnin haasteista (Irene Rämä) sekä pohditaan kehitysvammaisia koskevaa koulutuspolitiikkaa (Aarno Kauppila). Alustusten jälkeen panelistit ja yleisö haastetaan yhteiseen keskusteluun, minkä tavoitteena on paitsi vetää yhteen symposiumissa esiin tullutta myös ideoida kehitysvammaisten opetuksen kehittämiskohteita.

Challenges of participatory ethnography and citizen science in school research

In our Nordic school project, we employ participatory ethnography and citizen science to engage non-professional scientists in the research project. Our approach recognizes that both researchers’ and participants’ lives are part of the complex knowledge production and we need to acknowledge this (Günel et al. 2020). We engage 15-year-olds and their communities in co-creating research. However, we have met some challenges, which we would like to discuss in this symposium.

We invite proposals on two topics: 1) the paradox of voluntary participation and biased selection of participants, and 2) the paradox of level of participation and scientific relevance.

A methodological dilemma for a participatory approach is that voluntary recruitment results in a socially homogeneous participant group, which runs against a fundamentally inclusive ideology in educational research. Our project investigates social diversity in schools. However, we meet difficulties in recruiting voluntary participants with diverse social and ethnic backgrounds. Recruitment processes is an under-researched area in qualitative research but it is salient in relation to “the voices heard and the voices silenced” (Kristensen & Ravn, 2015).

The participatory approach demands questions for inquiry with a potential to engage the participants on their terms. However, focusing on participants’ issues leads to questions that may be theoretically less grounded. That is, what appears as an important question for participants, might not be scientifically relevant.

In the symposium we will address these paradoxes and their possible solutions.

References:
Günel, G., Varma, S., & Watanabe, C. 2020. A Manifesto for Patchwork Ethnography. Society for Cultural Anthropology, https://culanth.org/fieldsights/a-manifesto-for-patchwork-ethnography
Kristensen, G. & Ravn, M. 2015. The voices heard and the voices silenced: recruitment processes in qualitative interview studies. Qualitative Research, 15(6), 722-737.

Åskådningsämnenas transformation i ett föränderligt samhälle / Kehittyvä katsomusopetus muuttuvassa yhteiskunnassa / Transformation of religious and worldview subjects in a changing society

Mårten Björkgren, ordf. (Åbo Akademi), Katja Castillo (Oulun yliopisto), Marjaana Kavonius (Helsingin yliopisto), Linda Eriksson (Åbo Akademi)

De pedagogiska vetenskapsdagarna 2023 bjuder in till diskussion angående forskningens roll i samhället samt på vilka sätt den tjänar undervisningspraktiker och är till nytta för samhället. En liknande diskussion gäller åskådningsfostran inom småbarnspedagogiken och läroämnena religion och livsåskådningskunskap i den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen. Den aktuella utredningen om åskådningsämnenas framtid (Salmenkivi & Åhs, 2022) utgör därför en allmän bakgrund till detta symposium som denna gång fokuserar på barnets bästa, barnets rättigheter och literacy i undervisning och fostran. Literacy kopplas i detta sammanhang till kulturell kompetens och religionsläskunnighet. Betoningen av småbarnspedagogik och skola som miljöer för välbefinnande, interkulturalitet, hopp och delaktighet är välkommen eftersom beröringsytan med åskådningsämnenas uppdrag är tydlig. I ett samhälle och en värld med ökad mångfald behövs en fortsatt lyhörd dialog inom utbildning och forskning med tanke på åskådningsundervisningens framtid i Finland. Symposiet synliggör aktuella perspektiv, möjligheter och utmaningar.

Under det flerspråkiga symposiet (svenska, finska, engelska) får deltagarna ta del av två presentationer, paneldiskussion och bjuds in till diskussion om barns och ungas bästa, deras rättigheter och vilken åskådningsmässig läskunnighet de behöver. Som värdar för symposiet fungerar Mårten Björkgren och Linda Eriksson. Professor Arniika Kuusisto (Helsingfors universitet) och universitetslektor Inkeri Rissanen (Tampereen yliopisto) håller varsin presentation medan paneldiskussionen leds av Katja Castillo och Marjaana Kavonius. Symposiet utgör en mötesplats i diskussionen om åskådningsämnenas framtid i det finländska utbildningssammanhanget. Vi ser fram emot mellanmänskliga möten, teoretiska och praktiknära infallsvinklar.

Nyckelord: Åskådningsundervisning, religion, livsåskådningskunskap, mångfald, literacy

Kehittyvä katsomusopetus muuttuvassa yhteiskunnassa

Mårten Björkgren, puheenjohtaja (Åbo Akademi), Katja Castillo (Oulun yliopisto), Marjaana Kavonius (Helsingin yliopisto), Linda Eriksson (Åbo Akademi)Kasvatustieteen päivät 2023 kutsuvat keskustelemaan tutkimuksen roolista yhteiskunnassa ja

siitä, miten se palvelee kasvatuskäytäntöjä ja hyödyttää yhteiskuntaa. Vastaava keskustelu koskee uskontokasvatusta varhaiskasvatuksessa sekä uskonnon ja uskomusten opetusta perus- ja lukiokoulussa. Ajankohtainen raportti (Salmenkivi & Åhs, 2022) joka käsittelee uskonnonopetuksen tulevaisuutta, tarjoaa yleisen taustan tälle symposiumille, jossa tällä kertaa keskitytään lapsen etuun, lapsen oikeuksiin ja lukutaitoon opetuksessa ja kasvatuksessa. Lukutaito liittyy tässä yhteydessä kulttuuriseen osaamiseen ja uskonnolliseen lukutaitoon. Varhaiskasvatuksen ja koulun korostaminen hyvinvoinnin, kulttuurienvälisyyden, toivon ja osallistumisen ympäristöinä on tervetullutta, sillä rajapinta akateemisten oppiaineiden tehtäviin on selkeä. Yhä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa ja maailmassa tarvitaan jatkuvaa responsiivista vuoropuhelua koulutuksessa ja tutkimuksessa katsomuskasvatuksen tulevaisuudesta Suomessa. Symposiumissa tuodaan esiin ajankohtaisia näkökulmia, mahdollisuuksia ja haasteita.

Monikielisessä symposiumissa (ruotsi, suomi, englanti) kuullaan kaksi esitelmää ja paneelikeskustelu sekä keskustellaan lasten ja nuorten parhaasta, heidän oikeuksistaan ja siitä, millaista katsomuksellista lukutaitoa he tarvitsevat. Symposiumin juontavat Mårten Björkgren ja Linda Eriksson. Professori Arniika Kuusisto (Helsingin yliopisto) ja yliopistonlehtori Inkeri Rissanen (Tampereen yliopisto) pitävät kumpikin esityksen, ja paneelikeskustelua johtavat Katja Castillo ja Marjaana Kavonius. Symposium on kohtaamispaikka keskustelussa katsomusaineiden tulevaisuudesta suomalaisessa koulutuskontekstissa.
Odotamme ihmisten välisiä kohtaamisia, teoreettisia ja käytännöllisiä lähestymistapoja.

Avainsanat: Uskontokasvatus, uskonto, elämänfilosofia, monimuotoisuus, lukutaito

Transformation of religious and worldview subjects in a changing society

Mårten Björkgren, chair (Åbo Akademi University), Katja Castillo (Oulu University), Marjaana Kavonius (Helsinki University), Linda Eriksson (Åbo Akademi University).

The FERA Conference on Education 2023 invite discussion on the role of research in society and how it serves educational practices and benefits society. A similar discussion concerns religious and worldview education in early childhood education and care (ECEC) and in basic education and upper secondary education. The current report on the future of religious education (Salmenkivi & Åhs, 2022) therefore provides a general background to this symposium, which this time focuses on the best interests of the child, the rights of the child and literacy in teaching and education. Literacy is in this context connected to cultural competence and religious literacy. The emphasis on ECEC and schools as environments for well-being, interculturality, hope and participation is welcome as the interface with the task of the academic subjects is clear. In an increasingly diverse society and world, there is a need for continued responsive dialogue in education and research regarding the future of religious and worldview education in Finland. The symposium highlights current perspectives, opportunities and challenges.

During the multilingual symposium (Swedish, Finnish, English), participants will hear two presentations, participate in a panel discussion, and be invited to discuss the best interests of children and young people, their rights, and what kind of spiritual literacy they need. The symposium will be hosted by Mårten Björkgren and Linda Eriksson. Professor Arniika Kuusisto (University of Helsinki) and University Lecturer Inkeri Rissanen (Tampereen yliopisto) will each give a presentation, while the panel discussion will be led by Katja Castillo and Marjaana Kavonius. The symposium is a meeting point for the discussion on the future of worldview subjects in the Finnish educational context. We look forward to interpersonal encounters, theoretical and practical approaches.

Keywords: religious education, religion, philosophy of life, diversity, literacy

Kestävyysmurros ja opetussuunnitelmien kehittäminen korkeakouluissa

Kestävyyskriisi edellyttää korkeakouluista valmistuvilta uudenlaista osaamista: ymmärrystä omaan alaan liittyvistä kestävyyshaasteista ja -ratkaisuista, kykyä analysoida haasteita systeemisestä näkökulmasta, taitoa nähdä ja luoda tulevaisuuden kehityspolkuja ja valmiutta toimia yhdessä muiden kanssa kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi.
Symposium käsittelee korkeakoulujen muutosta opetussuunnitelmatyön näkökulmasta. Se toteutetaan aihetta käsittelevän tutkimuksen ja tutkimusperustaisen kehittämistyön vuoropuheluna. Tavoitteena on pohtia mahdollisuuksia nivoa kestävyys kiinteäksi osaksi opetussuunnitelmia sekä jakaa kokemuksia työn haasteista ja onnistuneista ratkaisuista.

Puheenvuorot luovat katsauksen yliopiston muutokseen ja kollektiivisiin kompetensseihin, opetussuunnitelman ja kestävyyden käsitteisiin sekä eri korkeakouluissa tapahtuvaan opetussuunnitelmatyöhön kestävyyden näkökulmasta. Lisäksi mukana on tapausesimerkkejä eri yliopistoista ja opetussuunnitelmien kehittämiseen liittyvästä tutkimuksesta. Keskustelussa osallistujat rakentavat yhdessä käsitystä opetussuunnitelmatyön haasteista ja mahdollisuuksista kestävyyden näkökulmasta. Symposium tuo yhteen opetussuunnitelman kehittämisen toimijat eri korkeakouluista ja antaa eväitä tutkimusperustaiseen kehitystyöhön sekä korkeakoulujen, tutkijoiden ja opetuksen kehittäjien yhteistyöhön.

Ohjelma:
Pj. N. Mykrä, JYU

Alustukset
Yliopiston muutos ja kollektiiviset kompetenssit (T. Nokkala, A. Lehtonen ja N. Mykrä, JYU)
Kestävyyden integroiminen opetussuunnitelmiin Helsingin yliopistossa (R. Ratvio ja I. Södervik, HY)
Katsaus kestävyyden sisällyttämisestä opetussuunnitelmiin eri yliopistoissa (Noora Jaakkola, HY/ Aalto-yliopisto)
Kestävyys osaksi korkeakoulutusta – paneeli ja ryhmäkeskustelu
Opiskelijoiden osallistaminen opetussuunnitelmatyöhön (A. Lehtonen, JYU)
Kestävyysopintojen verkosto (kestavyysopinnot.fi), Climate University ja yliopistojen yhteistyö (M. Puurtinen, JYU ja L. Riuttanen, HY)
Kestävyys opetussuunnitelman kehittämisessä (N. Jaakkola)

Policy futures of internationalization as participation / Kansainvälistyminen osallistumisena, politiikan tulevaisuus

Language of the symposium: Finnish, but materials would be provided in English as well, and English would be accommodated in the discussion.

Anna Björnö, Sonja Trifuljesko

Kun puhutaan kansainvälistymisestä, usein tarkoitetaan yliopiston yhteistyötä ulkomaalaisten yliopistojen kanssa; se merkitsee prosessia korkeakoulutuksen poliittisessa ympäristössä, siksi se jää usein yliopiston toiminnan ulkoiseksi piirteeksi (Medvedeva, 2020). Mutta jos me palaamme yliopiston sisäiseen vuorovaikutukseen, meidän on otettava huomioon kansainvälistyminen ihmisten tasolla. Esim. Trifuljesko (2021) puhuu yliopistojen sosiaalisuuden uusista muodoista, kun yliopistot osallistuvat kansainvälisen kilpailun kuvun liittyen uudistusprosesseihin, joissa sekä kotimaiset että kansainväliset väitöskirjatutkijat yrittävät mobilisoitua löytääkseen roolinsa tietyssä sosiaalisessa ympäristössä. Korkeakoulujen sisällä tapahtuviin muutoksiin kuitenkin yleensä kiinnitetään vähemmän huomiota kansainvälistymisen yhteydessä. Sen takia tarvitsemme lisää ymmärrystä, minkälaisia muutoksia kansainvälistyminen tuottaa yliopiston arkeen.

Tämän symposiumin tavoitteena on keskustella analyyttisista ja metodologisista lähestymistavoista, jotka mahdollistavat hedelmällisen keskustelun kansainvälistymisestä yliopiston arjen haasteena. Pyrimme käsittelemään yliopiston organisaatiorakenteiden muutoksia kansainvälistymisprosessien kautta, ja kokoamaan keskustelua useiden esitelmien pohjalta muun muassa keskittyen kielipolitiikkaan, opiskelijapolitiikkaan ja lukukausimaksuihin. Trifuljesko ja Medvedeva (2023) esim. kiinnittävät huomiota ongelmista, jotka liittyvät kansainvälisten opiskelijoiden osallistumiseen ylioppilaskunnan poliittiseen elämään. Hyödyntäen käsitettä ”lyhytaikainen sosiaalinen ryhmä” opiskelijoista, joilla ei ole monipuolisia resursseja (esim. organisatorinen ja taloudellinen) jatkuvan osallistumisen varmistamiseksi opiskelijapolitiikkaan, yritetään siirtää painopistettä siihen, millä tavoin yliopistojen rakenteet voivat kannustaa opiskelijoita osallistumaan yliopistopolitiikkaan. Ylipäänsä Strakerin (2016) argumentin mukaisesti väitämme, että analyyttinen painopiste tulisi siirtää kansainvälisistä opiskelijoista tai tutkijoista ja heidän ongelmista yliopiston organisaation prosesseihin, jäsenyyden tunteeseen, yhteisön toimintaan, ja erilaisten työtapojen omaksumiseen.

As internationalization is enacted through the university relationships within the political environment of higher education, it often remains an external feature of university functioning (Medvedeva, 2020). This in practice results in less scholarly attention being paid to the internal changes within the institutions of higher education due to internationalization, which are reflected in the university everyday life. For instance, Trifuljesko (2021) talks about new forms of university sociality emerging as universities are engaging in the reform processes focused on global competitiveness, with both domestic and international doctoral candidates trying to mobilize in order to find their role in the particular social setting.

The goal of this symposium is to discuss analytical and methodological approaches that enable a productive discussion about internationalization as an everyday organizational challenge for the university. We assemble a discussion across several papers tackling the changes of the university organizational structures through internationalization processes. One of the contributions (Trifuljesko and Medvedeva, 2023), for example, focuses on the challenges of international students’ inclusion in the political life of the student union, employing the concept of “ephemeral social group” formed by students who lack multifaceted resources (e.g. informational, organizational and financial) to ensure a continuous participation in the student politics. We are trying to suggest a productive focus that would feature both agency within different groups of individuals, as well as the kind of engagement they are configuring with the university. Overall, following the argument of Straker (2016), we contend that the analytical focus should be shifted from “international students” (or scholars) to the university’s organizational processes, sense of membership and functioning of community.

Finnish cultural-historical activity theory, current studies and future directions

This symposium will bring together five teams whose studies build on the research paradigm developed by the Finnish School of Cultural-Historical Activity Theory (CHAT) to present and discuss current developments and future directions of this scholarly tradition. The symposium’s main focus is on CHAT Change Laboratory formative interventions, their potential and challenges in fostering participatory analyses and design in response to acute societal needs. The Symposium as a whole will include five presentations, each followed by questions from the audience, and a commentary at the end.

In Symposium Part 1 Professors Emeriti Engeström and Virkkunen will present an analysis of the development of the Finnish School of Cultural-Historical Activity Theory based on eight threshold concepts across published studies between 1970-2022. This presentation will be followed by researcher Tapola-Haapala and co-authors who will share their analysis of expansive learning in Change Laboratories focusing on youth´s experiences of school meaningfulness. Professor Sannino will then follow with an analysis of the multiple roles researchers took in the preparation and realisation of a Change Laboratory carried out in a supported housing unit for vulnerable youth.

Symposium Part 2 will start with a presentation by Professor Kajamaa and co-authors will follow on their analysis of boundary crossing in three Change Laboratory cases in a teacher training school, in a hospital and in a university affiliated new business incubator. Then researchers Lund and Juujärvi will report on their findings from a study aimed at offering digital support via the Change Laboratory-inspired Community Workshops with multiple stakeholders.

The second symposium will end with Professor Toom’s commentary on the studies presented in both symposium parts.

Kulttuurihistoriallisia näkökumia lapsuuteen

Symposiumin tutkimukset edustavat Helsingin yliopiston CHiLD -tutkimushubin (Cultural-historical approaches to children’s learning and development) meneillään olevia tutkimuksia. Kaikki nämä tutkimukset soveltavat teoreettisena lähtökohtanaan kulttuurihistoriallista viitekehystä/lähestymistapaa lasten (0-18v) oppimiseen ja kehitykseen. Tässä viitekehyksessä lasten oppimista ja kehitystä pyritään ymmärtämään historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa. Etnografiaa hyödyntävissä tutkimuksissa tarkastellaan lasten oppimista, kehitystä ja vuorovaikutusta erilaisissa yhteisössä, ja moninaisissa käytännöissa joihin lapset osallistuvat. Tavoitteena on käytäntöjen kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Symposiumissa esitellään seuraavat kolme tutkimusta:

Emma Kurenlahti
Paha lapsi ja tunteet kasvatusyhteisössä.
Tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten sekulaarin ajan ”paha lapsi” ja tähän liittyvät tunteet rakentuvat kulttuurihistoriallisina ilmiöinä osana esiopetusta.

Pilvi Lindberg & Anna Rainio
Aikuisten ja lasten maailmojen yhdistämisen haasteet ja mahdollisuudet leikissä
Esityksessä tarkastellaan niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita syntyy kun pyrkimyksena on aikuisten ja lasten yhteinen leikki ja lasten spontaaneihin leikkialoitteisiin vastaaminen.

Paula Ahola
Ilmastoaktiiviset nuoret historiallisina toimijoina.
Tässä väitöskirja-artikkeliin pohjaavassa esityksessä tarkastellaan ilmastoaktiivisia nuoria ilmasto- ja ympäristökriisin asettaman sukupolvierityisen, historiallisen tehtävän ja toimijuuden näkökulmista.

Taiteen ja taidon taitajiksi – Perusopetuksen arviointiosaamista kehittämässä

Taiteen ja taidon taitajiksi – Perusopetuksen arviointiosaamista kehittämässä Suomalainen yhteiskunta ja laajemmin eurooppalainen yhteiskuntajärjestelmä on murroksessa. Geopoliittiset ja ympäristölliset jännitteet saavat katseet kohdistumaan jälleen kerran kouluun. Reilu kymmen vuotta sitten koulujärjestelmämme tuloksellisuutta kiiteltiin ja suomalaisen koulutusjärjestelmän nähtiin olevan malliesimerkki laajasti kansainvälisessä keskustelussa. Jo tuolloin oltiin kuitenkin huolestuneita oppilaiden henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta, kuten ollaan edelleen. Nyt ollaan lisäksi huolissaan oppimistuloksista.

Arviointiosaamisen kehittäminen on yksi vastaus nykykoulun ajankohtaisiin haasteisiin. Arvioinnista on Suomen kontekstissa viimeaikaista tutkimusta, mutta taide -ja taitoaineiden osuus kokonaisuudessa on vähäinen. Symposiumissa esiteltävä vertaisarviointiprosessissa oleva ”Taiteen ja taidon taitajiksi ” -julkaisu tarjoaa taide- ja taitoaineiden näkökulmasta ehdotuksia yhdenvertaisuutta ja oppimista edistävän arvioinnin tueksi. Symposium rakentuu julkaisun artikkeleiden pohjalle ja kutsuu yleisöä mukaan keskusteluun TT-aineiden arviointiosaamisen käytännöllisistä, teoreettisista ja tutkimuksellisista lähtökohdista. Myönteisen taide- ja taitosuhteen rakentuminen sekä oman ja toisten ilmaisun ja taitojen arvostaminen, liittyy TT-aineiden taustalla oleviin arvoihin ja käsityksiin niin taiteesta, tiedosta, taidosta kuin oppimisesta.

Symposiumiin kutsutut puheenvuorojen pitäjät edustavat kuutta opettajankoulutusyksikköä. Puheenvuorot valaisevat taide- ja taitoaineiden arvioinnin eri aihepiirejä sekä yleiseltä, että kunkin oppiaineen näkökulmalta aukaisten myös uusia tutkimuksellisia näköaloja. Kokonaisuus luo perustaa arvioinnin yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviin seikkoihin sekä tukee kriteeriperustaisen oppimisen arvioinnin toteuttamista perusopetuksen arjessa. Symposiumin päätteeksi esiteltävä julkaisu on laadittu vastaamaan erityisesti opettajankouluttajien ja kentän opettajien osoittamaan tutkimustarpeeseen. Symposium koostuu kuudesta lyhyestä puheenvuorosta sekä yleisöä aktivoivasta toiminallisesta tuokiosta.

Ohjelma:
Mirja Hiltunen (pj): Johdanto taide- ja taitoaineiden arvioinnin äärelle

1. Katja Sutela & Sanna Kivijärvi: Arvioinnin yhdenvertaisuuden edistäminen musiikkikasvatuksessa
2. Marja Myllykangas: Kotitalousopetuksen taidot – mitä ne oikeastaan ovat?
3. Elina Härkönen, Leena Knif, Annamari Manninen & Titta Suvanto: Arvioinnin kuva – Kuvataiteen oppiaineen moniulotteisuus arvioinnin haasteena
4. Tommi Norppa, Sanna Palomäki & Arja Sääkslahti: Arviointi edistämään oppimista – formatiivinen arviointi liikunnanopetuksessa
5. Auli Saarinen: Oppimiskokemuksen dokumentointi ja reflektointi käsityön opetuksessa peruskoulussa
6. Elina Laakso: Dialogi taide- ja taitoaineiden arviointia rakentamassa – vuoropuhelua taidolla

BIOT:

Mirja Hiltunen, TaT, KM, on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen professori ja Oulun yliopiston dosentti. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus opettajankouluttajana. Hän on julkaissut aktiivisesti alan kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisuissa ja toimittanut useita julkaisuja, viimeisimmäksi Kasvatus -lehden 2/22 Tiedostava taidekasvatus -teemanumeron. Hän johtaa KAARO-Lappi verkostoa ja KAY!tt -hanketta ja on ollut mm. OPH kuvataiteen OPStyöryhmän jäsen.
Elina Härkönen, TaT, KM, työskentelee kuvataidekasvatuksen yliopistolehtorina Lapin yliopistossa. Hän on työskennellyt kuvataiteen arvioinnin kehittämisen parissa KAARO -verkostossa ja KAY-hankkeen täydennyskoulutuksissa ja ollut OPH kuvataiteen kriteerityöryhmän jäsen.
Sanna Kivijärvi, MuT, on tutkija ja opettaja Taideyliopiston SibeliusAkatemiassa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on tutkimuksessaan keskittynyt musiikinopetuksen yhdenvertaisuuteen erityisesti vammaisuuden näkökulmasta.
Elina Laakso (MuM) on musiikinopettaja ja kanttori, joka on toiminut Taideyliopiston Sibelius-Akatemian varadekaanina, Kuopion yksikön johtajana, kansainvälisissä verkostoissa sekä lehtorina ja erityisasiantuntijana musiikkikasvatuksen ja opettajankoulutuksen opetus- ja kehittämistehtävissä yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Koulutustehtäviin on lukeutunut myös eri koulutusasteiden opettajien, taidealan toimijoiden sekä sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön perus- ja täydennyskoulutusta. Mielenkiintoa arviointiosaamisen kehittämiseen ovat inspiroineet myös yliopistotyön ohessa jatkuneet taiteen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen tehtävät.
Leena Knif, KT, TaM, toimii parhaillaan kuvataiteen didaktiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistolla ja on toiminut yo-opettajana myös Aallon kuvataidekasvatuksella. Knif on toiminut Aalto yliopiston edustajana KaY!tt koordinaattorina ja vastuukouluttajana Arviointikriteerit ja oppimisen tavoitteet taide-ja taitoaineissa kurssilla. Knif on ollut myös OPH kuvataiteen alakoulun kriteerityöryhmän sparrausjäsen.
Annamari Manninen, TaT, toimii kuvataidekasvatuksen yliopistolehtorina ja post-doc tutkijana Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa, hän on toiminut KaY!tt -hankkeen Lapin yliopiston koordinaattorina.
Marja Myllykangas, KT, on toiminut sivistysjohtajana ja johtava rehtorina vuodesta 2004, hänellä on laaja opettajakokemus ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen opettajana ja hän on
julkaissut laajasti kotitalousopetukseen ja arviointiin liittyen. Hän on toiminut muun muassa Opetushallituksen kriteeriryhmän sekä KAAROverkoston jäsenenä.
Tommi Norppa, LitM, terveystiedon syventävät opinnot, väitöskirjatutkija. Liikunnan ja terveystiedon lehtori 20-vuoden kokemuksella, urheilun psyykkinen valmentaja (UPV sert.) sekä
toiminut arvioinnin asiantuntijatehtävissä. Kiinnostui formatiivisesta arvioinnista viisi vuotta sitten etsiessään tiedeperusteisia ratkaisuja tehostaakseen oppijoiden oppimista ja motivaatiota. Tutkii formatiivista arviointia liikunnanopetuksessa.
Sanna Palomäki, LitT, KM, toimii yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hän on työskennellyt liikunnanopettajien kouluttajana ja tutkijana yli 20-vuoden ajan, ohjannut opetusharjoitteluja, pro gradu -tutkielmia ja väitöskirjoja. Palomäen julkaisut ovat keskittyneet mm. lasten ja nuorten liikuntaaktiivisuuteen, koululiikuntaan sekä liikunnanopettajien ammatilliseen kehittymiseen.
Auli Saarinen, KT, on käsityön ja ruotsin opettaja Aurinkolahden peruskoulussa Helsingissä. Väitöskirjassaan (2021) hän tarkasteli ePortfolion pedagogisia ulottuvuuksia oppimisprosessissa ja
arvioinnissa. Hän on perehtynyt myös keksintöpedagogiikkaan, päättöarvioinnin kriteereihin ja jatkokehittää parhaillaan portfolioarviointia.
Katja Sutela, KT, on musiikkikasvatuksen yliopistonlehtori ja post-doc tutkija Oulun yliopistossa. Hänen tutkimusintresseissään ovat oppilaiden moninaisuus ja yhdenvertaisuus musiikkikasvatuksen eri konteksteissa.
Titta Suvanto, TaM, on vankan kokemuksen omaava kuvataiteen lehtori (emeritus), jolla on myös vahva alan kehittämistausta esimerkiksi OPH:n opetussuunnitelmatyöstä ja kriteerityöryhmistä.
Tällä hetkellä hän toimii mm. kuvataiteen ainedidaktiikan yliopistonopettajana Helsingin yliopistolla.
Arja Sääkslahti, LitT, on Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa liikuntapedagogiikan apulaisprofessori (tenure) ja lasten liikuntakasvatuksen dosentti Jyväskylän yliopiston opettajakoulutuslaitoksella. Hän on toiminut liikunnanopettajankouluttajana, liikunnanopettajana ja luokanopettajaopiskelijoiden ohjaavana opettajana Jyväskylän
normaalikoulussa (v2000-2005) sekä tutkijana noin 30-vuotisen työuransa aikana. Oppikirjojen ja tieteellisen julkaisutoiminnan lisäksi hän on osallistunut perusopetuksen liikunnan opetussuunnitelma- sekä kriteerityöhön.

Tohtorinväitös prosessi- ja energiatekniikan (teknillinen kemia ja reaktiotekniikka) alalta

Tohtorinväitös Aatamin roolista ja toimesta Ensimmäisen Mooseksen kirjan ulkopuolella rabbiinisissa lähteissä

Teemaryhmät ja symposiumit

Teemaryhmät ja symposiumit

Teemaryhmät

Symposiumit

Teemaryhmät

2. Inklusiivisen kasvatuksen ja koulutuksen teemaryhmä

3. Narratiiviset lähestymistavat

4. Aikuiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen teemaryhmä / Thematic group on adult education and continuous learning

5. Vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus

6. Vuorovaikutustutkimuksen teemaryhmä

7. Kasvatussosiologia ja koulutuspolitiikka / Sociology and Politics of Education

8. Global Education in Society – Globaalikasvatus yhteiskunnassa – Global fostran i samhället

9. Eronteot yhteiskunnassa, kasvatuksessa ja opetuksessa

10. Koulutus ja alueellinen eriarvoisuus / Education and spatial inequalities

11. Kasvatus- ja koulutusalan johtajuus – hyvinvointi ja laatu tulevaisuuden toimintaympäristöissä / Educational leadership – Well-being and Pedagogical Quality in Future Operating Environments

12. Taide- ja taitokasvatuksen tutkimuksen verkosto: Taide, taito ja toiveikas tulevaisuus

13. Mentorointi ja hyvinvointi työelämässä jatkuvan oppimisen kehyksessä / Mentoring and well-being at work in a framework of continuous learning

14. Vaativa monialainen tuki tutkimuksissa varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen

15. Opettajankoulutuksen tutkimuksen teemaryhmä

16. Racism and whiteness in education

17. The value of critical research in education and society

18. Oppimisen tuki toisella asteella ja korkeakoulutuksessa

19. Transformatiivinen oppiminen yhteiskunnassa, koulutuksessa ja tutkimuksessa

20. Koulun ja varhaiskasvatuksen kehittämisen teemaryhmä / School and ECEC development studies

21. Lapsuudentutkimuksen teemaryhmä

22. Ikäihmisten oppiminen, ohjaus ja koulutus

23. Arviointi ja arvioinnin tutkimus opetuksessa ja yhteiskunnassa

24. Teaching and Learning in Innovative Learning Environments

25. Ohjauksen teemaryhmä (Ohjausalan tutkimuksen verkosto)

26. Kasvatuspsykologia ja oppimistutkimus / Pedagogisk psykologi och inlärningsforskning / Educational Psychology and Learning Research

27. Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa

28. Kestävä kehitys kasvatuksessa ja koulutuksessa

29. Learn­ing and agency for equity and sustainability: Dia­logue with activ­ity the­ory

30. Kriiseissä ja kriiseistä oppiminen osana yhteiskunnallista varautumista

31. Kenen koulu? Arvot, sivistys ja osallisuus peruskoulussa / School for who? Values, Education and Participation in Basic Education

32. Posthumanistinen kasvatustiede ja ihmistä laajempi näkökulma / Posthumanist educational research and the more-than-human perspective

33. Kasvatuksen historian ja filosofian teemaryhmä: Kasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuudet ja niiden oikeuttaminen

Symposiumit

Bridging education research, practice and global education development

Kohti jaettua asiantuntijuutta? Näkökulmia moniammatilliseen yhteistyöhön

Röst, retorik, relationer

Tutkiva opettaja –symposiumi

Miten tiedepääoma karttuu?

Oppilaan osallisuuden monikerroksisuus

Opettajuuden monet kuvat

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus Suomessa

Challenges of participatory ethnography and citizen science in school research

Åskådningsämnenas transformation i ett föränderligt samhälle / Kehittyvä katsomusopetus muuttuvassa yhteiskunnassa / Transformation of religious and worldview subjects in a changing society

Kestävyysmurros ja opetussuunnitelmien kehittäminen korkeakouluissa

Policy futures of internationalization as participation / Kansainvälistyminen osallistumisena, politiikan tulevaisuus

Finnish cultural-historical activity theory, current studies and future directions

Kulttuurihistoriallisia näkökumia lapsuuteen

Taiteen ja taidon taitajiksi – Perusopetuksen arviointiosaamista kehittämässä

29. Learning and agency for equity and sustainability: Dialogue with activity theory