Kirjallisuuden suomenruotsalaiset modernistit
Suomenruotsalainen modernismi alkoi vuonna 1916 Edith Södergranin ja Hagar Olssonin debytoinnilla. Olssonilla oli aktiivinen rooli sekä kirjailijana että kriitikkona modernismin vakiinnuttamisessa Suomessa, kuten hänen laaja kirjeenvaihtonsa todistaa. Gunnar Björlingistä tuli toisella tavalla modernistien piirien yhdistävä tekijä. Kotonaan, Helsingin Kaivopuistoon rakennetussa saunassa hän kokosi kirjailijoita ja taiteilijoita keskustelemaan uudesta taiteesta.
Kaikki suomenruotsalaisia modernisteja koskeva arkistomateriaali on kiinnostavaa, mukaan lukien heidän muille, erityisesti kirjailijoille ja taiteilijoille lähettämänsä kirjeet. Kirjeistä käy ilmi, millaisia keskusteluja modernistit kävivät, ketkä kuuluivat eri kirjallisuuspiireihin, miten he tukivat tai joskus vastustivat toisiaan, ja myös se, miten he suhtautuivat taiteeseen ja kirjallisuuteen sekä mitä ajattelivat toisistaan ja koko maailman tilanteesta tuolloin.
Gunnar Björlingin kokoelma
Runoilija Gunnar Björlingin henkilökohtaisesta arkistosta on säilynyt vain pieni osa, sillä hänen kotinsa Helsingissä joutui pommi-iskun kohteeksi vuonna 1944. Gunnar Björlingin kokoelmassa on vain kolme nidettä kaikista 44 niteen käsikirjoituksista, aineistoa ennen vuotta 1944.
Kokoelma luovutettiin ensimmäisen kerran talletuksena Åbo Akademin kirjastolle vuonna 1965, mutta omistusoikeus siirtyi myöhemmin Åbo Akademille. Kokoelmaa on laajennettu useilla lisäyksillä vuosina 1971-2018, ja se käsittää tällä hetkellä 91 nidettä. Se sisältää Björlingin käsikirjoituksia, kirjeitä, elämäkerrallisia aineistoja (esim. testamentteja ja tilejä), valokuvia, lehtileikkeitä, esseitä ja muuta Gunnar Björlingiä koskevaa aineistoa. Mukana on runsaasti kirjeitä Tage Aurellilta, Stig Carlsonilta, Walter Dicksonilta, Johannes Edfeltiltä, Bengt Holmqvistilta, Folke Isakssonilta, Fritz Mayerilta ja Lorenz von Numersilta. Noin puolet noin 120 valokuvasta on kuvia Björlingistä ja hänen lähipiiristään.
Hagar Olssonin kokoelma
Hagar Olssonin kokoelma lahjoitettiin Åbo Akademin kirjastolle hänen kuoltuaan vuonna 1978. Kokoelmaa on vuosien mittaan laajennettu useiden lahjoitusten ansiosta, ja nykyään siinä on 64 nidettä. Kokoelma sisältää kirjeitä, käsikirjoituksia, elämäkertoja ja yli 300 kuvaa. Käsikirjoitukset sisältävät sekä julkaistua että julkaisematonta aineistoa, joka vaihtelee kokonaisista käsikirjoituksista pieniin luonnoksiin, muistikirjoihin ja päiväkirjamerkintöihin. Suurempia kirjekokonaisuuksia ovat muun muassa Wäinö Aaltosen, Jörn Donnerin, R.R. Eklundin, Anna Lenah Elgströmin ja Olof Lagercrantzin kirjeet. Lisäksi kokoelmassa on noin 7 hyllymetriä Olssonin omistamia kirjoja omistuskirjoituksin.
Näin käytät kokoelmia
- Hagar Olssonin ja Gunnar Björlingin kokoelmat on kuvattu kirjaston ruotsinkielisessä Manusam-tietokannassa.
- Kirjeet on luetteloitu ruotsinkieliseen Brevsam-tietokantaan.
- Roger Holmström on luetteloinut Olssonin käsikirjoitukset 14 niteessä, ja ne on julkaistu teoksessa Hagar Olssons manuskript: kommenterad förteckning (1989).
- Gunnar Björlingin käsikirjoitukset on luetteloinut Michel Ekman, ja ne on julkaistu teoksessa Gunnar Björlings daterade manuskript (Turku 1991).
- Lue täältä ohjeet Åbo Akademin arkistokokoelmien käyttöön.
Kuva: Martin Ellfolk, Åbo Akademin kirjasto.
Muita modernistien arkistoja kansallisessa maailmanperintörekisterissä ovat Edith Södergranin, Elmer Diktoniuksen, Rabbe Enckellin ja Henry Parlandin arkistot. Heidän arkistoaineistoaan säilyttää Svenska Litteratursällskapet i Finland (SLS).