Yli 40 hyllymetriä käsittävä kokoelma sisältää materiaalia seuran perustamisvuodesta 1797 aina Suomen itsenäistymisen vuoteen 1917 saakka. Vuonna 2017 arkisto hyväksyttiin Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin.
Kansallisesti merkittävä arkisto
K. Suomen Talousseuran tarkoituksena oli parantaa Suomen taloutta ja väestön elinoloja. Erityisesti seura teki työtä kehittääkseen maataloutta ja sen sivuelinkeinoja käytännön valistustoiminnalla. Saadakseen kokonaisvaltaisen kuvan vallitsevasta sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta, asetti seura koko maan kattavan asiamiesverkoston.
Sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana luotti valtiojohto K. Suomen Talousseuraan asiantuntijaorganisaationa ja seuralla olikin toimeenpanovaltaa useilla alueilla. Seura oli esimerkiksi keskeisessä roolissa vuonna 1809, kun valtionhallintoa perustettiin ja samoin kutsuttaessa kokoon vuoden 1863 valtiopäiviä. Tämä merkittävä toiminta näkyy myös seuran arkistossa. Arkisto on ensiluokkainen ikkuna Suomen 1800-luvun sosiaalisin ja taloudellisiin oloihin ja valaisee samalla tuon ajan keskeisiä poliittisia tapahtumia Suomessa.
Todisteita monipuolisesta toiminnasta
Seuran ylläpiti kirjeenvaihtajaverkostoa useilla paikkakunnilla ja näiltä kirjeenvaihtajilta odotettiin säännöllisiä raportteja kotiseutunsa olosuhteista. Verkoston jäsenet olivat usein lääkäreitä, pappeja, upseereita ja muita, jotka olivat usein tekemisissä tavallisen kansan kanssa. Heidän raporttinsa antavat ensikäden tietoa maanviljelyksen lisäksi myös koulutuksesta, säästä, sosiaalisista oloista, ja terveystilanteesta.
Seuran tärkeimpiin tehtäviin kuuluivat rokotukset isorokkoa vastaan ja perunanviljelyksen edistäminen. Kiinnostusta löytyi myös metsänhoitoon, karjanhoitoon, pitäjien viljamakasiineihin, koulutuksen järjestämiseen ja maaseudun kaupankäyntiin. Seura jakoi palkkioita ja palkintoja edesauttaakseen uusien ideoiden ja työmenetelmien käyttöönottoa rahvaan keskuudessa ja lisätäkseen uudisviljelyä ja –rakentamista. Tietoa ja innovaatioita levitettiin myös seuran laatimilla kansantajuisilla pienpainatteilla. Ensimmäinen julkaistiin 1798 ja sen aiheena oli hätäleivän valmistus sammalesta.
Arkiston tutkimuskäyttö
K. Suomen Talousseura kuuluu samankaltaisten talouden kehittämiseen keskittyvien seurojen joukkoon, joita perustettiin 1700-luvulla. Vastaavaa toimintaa harjoitettiin joka puolella Eurooppaa, mutta useinkaan siitä ei ole jäänyt jälkipolville samanlaista materiaalia kuin Suomessa. Näiden seurojen keskeinen rooli Euroopan modernisaatiossa on todistettu tieteessä ja Suomen talousseuran monipuolinen arkisto tarjoaa ihanteellisen mahdollisuuden tutkia tätä eurooppalaista ilmiötä.
Arkisto on jaettu kuuteen pääsarjaan. Åbo Akademin kirjaston Hereditas culturalis –sivustolta (ruotsiksi) löytyy yksityiskohtainen esittely sarjojen sisällöstä, muuta materiaalia joka kertoo seuran toiminnasta, sekä näytteitä arkiston digitoidusta materiaalista. Arkiston käyttöä helpottaa myös Lars Zilliacuksen Finska Hushållningssällskapets arkiv och skrifter. Kyseessä on temaattisesti laadittu kirjoitussarja, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua arkistomateriaaliin useista eri näkökulmista.
- Täydellinen arkistoluettelo (PDF, 35 sivua, ruotsiksi)
- Hereditas culturalis – esittely sarjojen sisällöstä ja näytteitä (ruotsiksi)
- Finska Hushållningssällskapets arkiv och skrifter / Lars Zilliacus (ruotsiksi)
Jos sinulla on kysymyksiä tai haluat tutustua arkistoon, ota yhteyttä Åbo Akademin kirjaston Arkistokokoelmiin.
Suomen K. Talousseuran (K. Finska Hushållningssällskapet, alunp. suomeksi Kuninkaallinen/Keisarillinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura) arkistoa on säilytetty vuodesta 1976 alkaen Åbo Akademin kirjaston arkistokokoelmassa. Vuodesta 2012 on Åbo Akademi myös omistanut arkiston.
Åbo Akademin kirjasto on vastuussa tämän sivun sisällöstä ja sivulla esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Unescon kantaa.