17.2.2025
20 vuotta ruudussa – Professori Kimmo Grönlund analysoi politiikkaa tiedolla ja huumorilla
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Kimmo Grönlund toimi ensimmäistä kertaa poliittisena asiantuntijakommentaattorina MTV:lle. Pohdimme menneitä vuosia professorin kanssa.
Mitkä ovat mieleenpainuvimmat tapahtumat sinun aikanasi MTV:n vaaliasiantuntijana? Onko sinulla jokin hauska muisto jaettavana meille?
Muistoja on paljon ja useimmat niistä ovat hauskoja! Kun aloitin kommentaattorina syksyllä 2005, kaikki oli jännittävää ja median huomio imarteli. Yllättävää oli myös se, millainen valtakunnallinen vaikutus televisiolla on mediana. Yhtäkkiä olin jonkinlainen julkkis vuoden 2006 presidentinvaalien yhteydessä. MTV-julkisuuden ansiostamonet muut mediat halusivat kommentteja, välillä piti kiirettä. Vähitellen olen oppinut, ettei aina tarvitse vastata puhelimeen median soittaessa, ja nykyään kieltäydyn usein haastatteluista, elleivät ne liity suoraan asiantuntijuuteeni.
Hauskimmat muistot ovat oikeastaan kohtaamiset MTV:n uskomattoman pätevien toimittajien, muiden asiantuntijoiden ja poliitikkojen kanssa. Olen vuosien varrella tavannut useita Suomen johtavia politikkoja MTV:llä ja huomannut, että heidän mediakuvansa harvoin on yhteneväinen sen kanssa, millaisia he ovat henkilökohtaisissa keskusteluissa. Suomessa monet poliitikot esiintyvät melko jäykästi televisiossa, ja heidän viehätysvoimansa tulee esiin, kun tapaat heitä kasvokkain. Joskus on myös tietysti päinvastoin.
Mitkä ovat mielestäsi menestyvän poliittisen asiantuntijan tärkeimmät ominaisuudet ja taidot? Onko haastavaa pysyä objektiivisena ja tasapainoisena analyyseissä?
Poliittisen asiantuntijan on pidettävä omat poliittiset näkemyksensä piilossa. Muuten menettää uskottavuutensa. Siksi pyrin aina mahdollisuuksien mukaan ottamaan tieteelliset tutkimustulokset lähtökohdaksi. Usein kysymykset ovat kuitenkin sellaisia, ettei ole olemassa tutkimusta, johon suoraan viitata. Silloin on kommentoitava mahdollisimman objektiivisesti. Pitkä kokemus on antanut tietyn rutiinin. Lienee hyvä arvosana se, että olen harvoin saanut negatiivista palautetta katsojilta. Sen sijaan kehuja on lähetetty sekä MTV:lle että suoraan minulle. Se lämmittää valtavasti.
Tv-kommentoinnissa on tärkeää puhua yksinkertaisesti ja välttää tyypillisiä tutkijamaneereita. ”Toisaalta… Ja toisaalta…” toimii huonosti televisiossa. Nuorille tutkijakollegoilleni haluan lisäksi sanoa: ”Älä ajattele kriittisiä kollegoitasi, kun kommentoit. Puhut kansalle. On taito osata yksinkertaistaa monimutkaisia kokonaisuuksia siten, ettäkaikki ihmiset ymmärtävät mistä on kyse. Muista myös, että on sallittua olla persoonallinen ja vähän hauska.”
Onko rooli muuttunut sosiaalisen median läpimurron tai muiden yhteiskunnallisten trendien myötä? Miten?
Kyllä. Paljon. Kymmenen vuotta sitten perustin Twitter-tilin, ja aluksi minun oli vaikea löytää tasapaino sen välillä, mikä oli asiantuntijapostaus ja mikä yksityistä. En ole koskaan ollut Facebookissa ja Instagramissa, ja halusin käyttää Twitteriä enemmän yksityishenkilönä, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Kun laskin suojia ja esitin omia mielipiteitäni, saatoin saada negatiivisia reaktioita. Silloin opin, että ihmisten mielestä valtio-opin professori on aina valtio-opin professori. X:n kanssa olen lähes lopettanut postausten kirjoittamisen ja siirtynyt LinkedIniin, mutta se ei ole ollenkaan sama asia.
Tällä hetkellä mietin, sopisiko jokin muu sosiaalinen media minulle vai voisinko paremmin, jos en perustaisi muita tilejä. Sosiaalinen media on myös hirveä aikasyöppö! Ehkä on parempi tehdä tutkimusta sen sijaan. Tai mennä uimaan, se on intohimoni.
Vuoden 2024 presidentinvaalien tuotanto palkittiin Venlalla. Mikä näissä vaaleissa oli erikoista?
Se oli mahtava tunnustus MTV:n uutistoimitukselle, joka on jaksanut tuottaa laadukkaita ohjelmia ja vaalivalvojaisia kaikkien Suomen vaalien yhteydessä vuodesta toiseen. Myös jättimäiselle Ylelle kilpailu yksityisen MTV:n kanssa on erittäin tärkeää, ja parantaa vaaliuutisoinnin ja -analysoinnin laatua maassamme.
Presidentinvaalit ovat lisäksi henkilövaalit, ja televisioyleisön kiinnostus on valtava. Näissä vaaleissa minulla oli erilaisia rooleja tuotannon aikana (kommentoin väittelyitä, annoin haastatteluita vaalien merkityksestä jne.), mutta tärkein roolini oli vaalien tuloslähetyksessä. Niitähän on kaksi presidentinvaalien aikana. Katsojaluvut olivat korkeat. Ensimmäisen kierroksen tulosiltaa seurasi Finnpanel-mittauksen mukaan keskimäärin 574 000 katsojaa, ja illan aikana meitä katsoi kaiken kaikkiaan 1,56 miljoonaa suomalaista. Meillä on suuri yhteiskunnallinen vastuu.
Mitä pidät kiinnostavana kevään tulevissa vaaleissa?
En paljon mitään. Ei, nyt vitsailen. Mutta verrattuna eduskuntavaaleihin, joissa maan suunta määräytyy, kunta- ja aluevaalit tuntuvat tällä hetkellä hieman vähemmän jännittäviltä. Kiinnostus syntyy paikallisesti ja alueellisesti, joten vaalit ovat haasteellet valtakunnallisille lähetyksille. Tulkintoja tullaan näkemään kansallisella tasolla erityisesti kuntavaalien yhteenlasketun koko maan tuloksen perusteella, sillä Helsingissähän ei käydä aluevaaleja.
Itse katson eniten kahta puoluetta: Perussuomalaisia ja RKP:ta, joihin paikka hallituksessa voi vaikuttaa eri syistä.
Haluatko nostaa esille jotain muuta?
Minun on tunnustettava, että pidän suorista lähetyksistä ja erityisen paljon pidän vaalivalvojaisia. Kukaan ei pysty muokkaamaan tai poistamaan haluttua sanomaasi. Niissä on myös erityinen tunnelma studiossa. Vatsanpohjassa kipinöi ja on jännittävää, kun tulokset alkavat tulla ja on paine sanoa jotain ”viisasta” niistä.