28.11.2023
671 suomalaista osallistui Kansalaisparlamenttiin – rakentava ja muita kunnioittava keskustelu onnistuu myös verkossa
Kansalaisparlamentti-kokeilussa satunnaisotannalla valitut suomalaiset pääsivät käsittelemään neljää kansalaisaloitetta. Toiset osallistuivat viikonlopun ajan keskusteluihin verkossa, toiset kasvokkain. Ryhmien mielipiteet huumausainepolitiikasta ja polttoaineen hinnanmuodostuksesta muuttuivat samaan suuntaan.
Kansalaisparlamentti-kokeilussa ja tutkimushankkeessa 671 suomalaista koottiin yhteen käsittelemään neljää kansalaisaloitetta. Mahdollisimman edustavasti suomalaisista koottu joukko kuuli aiheista asiantuntijoita ja kävi keskusteluja pienryhmissä. Kansalaisparlamentin tarkoitus on tuottaa harkittuja näkemyksiä eduskunnan päätöksenteon tueksi. Kansalaisparlamentin järjesti Åbo Akademin yleisen mielipiteen tutkimuksen huippuyksikkö yhdessä eduskunnan, Tampereen yliopiston, Sitran ja Stanfordin yliopiston kanssa.
Kansalaisparlamentti-hankkeen avulla tutkitaan muun muassa sitä, onnistuuko rakentava ja tietopohjainen kansalaiskeskustelu monimutkaisista poliittisista kysymyksistä yhtä lailla verkossa kuin kasvokkain.
Kansalaisparlamentin osallistujat oli jaettu arpomalla kolmeen erilaiseen keskusteluympäristöön: automaattisesti moderoituun keskusteluun verkossa, ihmisen moderoimaan keskusteluun verkossa ja ihmisen moderoimaan keskusteluun samassa paikassa kasvokkain.
Hankkeessa tutkitaan, vaikuttaako keskusteluympäristö mielipiteen muodostukseen, osallistujien tietotasoon, yhteiskunnallisiin asenteisiin ja osallistujien kokemuksiin Kansalaisparlamentista.
Mielipiteet kehittyivät kaikissa keskusteluympäristöissä kohti liberaalimpaa huumausainepolitiikkaa ja kohti kestävämpää polttoainehinnoittelua. Huumeiden käyttötilakokeilun sallimisen ja kannabiksen laillistamisen kannatus kasvoi, kun taas polttoaineveron kohtuullistamisen ja dieselin käyttövoimaveron poiston kannatus laski. Kasvokkainen keskustelu tuotti jonkin verran suuremman muutoksen.
”Kun keskustelu käydään puntaroivan demokratian menettelyjen mukaan, keskusteluympäristöllä ei näytä olevan merkittävää vaikutusta mielipiteiden kehitykseen eikä osallistujien kokemukseen keskusteluista. Lähes kaikki osallistujat pitivät Kansalaisparlamenttia onnistuneena”, toteaa professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.
Tutkimushanke on kahdella tavalla historiallinen. Siinä kokeiltiin ensimmäistä kertaa eduskunnan kanssa, voisiko kansalaisparlamentti tukea eduskunnan työtä kansalaisaloitteiden käsittelyssä. Toiseksi siinä kokeiltiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti, miten eri tavoin moderoidut kasvokkaiset ja verkkokeskustelut poikkeavat toisistaan.
”Tuloksemme ovat erityisen lupaavia siksi, että automaattisesti moderoidun verkkokeskustelun järjestäminen on huomattavasti edullisempaa. Automaattisesti moderoitu verkkokeskustelu tarjoaa siis varteenotettavan menettelyn kansalaisten osallistamiseksi ja suomalaisen demokratian vahvistamiseksi”, professori Kaisa Herne Tampereen yliopistosta summaa.
Puntaroivat kansalaispaneelit voivat tarjota keinoja kehittää demokratiaa myös muilla päätöksenteon tasoilla.
”Kansalaisparlamentti on hieno esimerkki puntaroivista kansalaiskeskusteluista. Ne voivat rikastaa päätöksentekoa kaikilla hallinnon tasoilla. Olen iloinen, että samantyyppisiä kansalaispaneeleja kokeillaan parhaillaan myös hyvinvointialueilla ja joissakin kunnissa”, sanoo projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo Sitrasta.
Suomen ensimmäiseen kansalaisparlamenttiin osallistui marraskuussa kaikkiaan 671 satunnaisesti valittua suomalaista. Kaikki osallistujat saivat aiheesta etukäteen tasapuolista taustatietoa, keskustelivat moderoiduissa pienryhmissä ja kuulivat asiantuntijoita. Osallistujista 237 keskusteli verkossa Stanfordin yliopiston kehittämällä automaattisesti moderoituvalla keskustelualustalla, kun taas 234 keskusteli verkossa koulutetun moderaattorin ohjaamana. Lisäksi 200 osallistujaa kokoontui Helsinkiin keskustelemaan kasvokkain koulutetun moderaattorin johdolla. Kaikki osallistujat saavat 200 euron palkkion.
Kansalaisparlamentin teemoina olivat polttoaine- ja huumausainepolitiikkaa koskevat neljä eri kansalaisaloitetta. Hankkeen päärahoittaja on Åbo Akademin säätiö, muita rahoittajia ovat Sitra ja eduskunta. Eduskunta ottaa kansalaisparlamentin tulokset huomioon kansalaisaloitteita käsittelevien valiokuntien työssä.
Lisätietoja hankkeesta:
Valtio-opin professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi
Puh. 050 409 6409
S-posti: kimmo.gronlund@abo.fi
Valtio-opin professori Kaisa Herne, Tampereen yliopisto
Puh. 050 318 69 67
S-posti: kaisa.herne@tuni.fi
Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen
Puh. 09 432 2012
S-posti: timo.tuovinen@eduskunta.fi
Projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo, Sitra
Puh. 029 461 8253
S-posti: hannu-pekka.ikaheimo@sitra.fi
