26.10.2021
Åbo Akademille neljännesmiljoona euroa saariston asuttavuutta koskevan verkoston luomiseen
Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna runsaasti saaristoalueita ja vesistöä. Meillä on yli 500 ympärivuotisesti ja lähes 20 000 osa-aikaisesti asuttua saarta, joihin ei ole maantieyhteyttä. Ahvenanmaalaiset mukaan luettuna maassamme on noin 100 000 saaristolaista. Rannikkoseutujen ja sisämaan saarten pulmina ovat väestön vähentyminen, heikko vetovoimaisuus muuttoliikettä ajatellen sekä voimakas matkailuun perustuva sesonkivaihtelu.
Asuttavuus (englanniksi habitability, ruotsiksi bobarhet) on konsepti, jonka avulla saarten asuttavuutta voidaan analysoida ja luoda maanlaajuinen ruohonjuuritason teemaverkosto. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen liiton kautta Åbo Akademin saaristontutkimuslaitokselle teemaverkoston rakentamista varten rahoituksen, joka jatkuu vuoteen 2023. Yhteistyökumppaneina on 12 Leader-ryhmää saaristoalueilla ja kansalaisjärjestö Suomen Saaret ry. Verkoston kokonaisbudjetti on 250 000 euroa.
Asuttavuuden konsepti kehitettiin Kökarin saarella vuosina 2018–2020 Ahvenanmaan kantokykymallin innoittamana. Kyse on pienten yhteisöjen kestävyydestä ja sopeutumisesta. Asuttavuus edellyttää työpaikkoja, asuntoja, kouluja, lauttoja, yhteisöllisyyttä jne. Lyhyesti sanottuna se on elinehto kestävälle yhteisölle, joka huolehtii jäsenistään, suojelee luontoa ja vaalii ympäröivää meri- tai vesialuetta.
Teemaverkosto lisää saarten vetovoimaisuutta ja muuttopotentiaalia antamalla käyttöön sellaisia tietopohjaisia työkaluja, joiden avulla saarissa voidaan itsenäisesti tehdä asuttavuusanalyysejä ja laatia asuttavuusstrategioita. Asuttavuusanalyysin ideana on, että saarelaiset tunnistavat, mikä tekee heidän omasta saarestaan enemmän tai vähemmän asuttavan. Näitä tekijöitä voidaan mitata käytännön ja vaikuttavuuden tasolla. Asuttavuuskonseptia testattiin keväällä 2021 Åbo Akademin saaristoinstituutin kurssilla, jonka osallistujat edustivat 12 eri saarta viidessä Euroopan maassa. Kurssi sai tukea Euroopan parlamentilta ja usealta eurooppalaiselta yliopistolta.
Suomessa saaristoalueet ovat hyvin erilaisia. Urbaanein saaristo löytyy Helsingistä, kun taas Paraisten ulkosaaristossa sijaitseva Utö on usean tunnin venematkan päässä mantereelta. Kielellisiä ääripäitä edustavat toisaalta täysin ruotsinkieliset alueet Saaristomeren länsiosassa ja toisaalta täysin suomenkieliset Järvi-Suomen alueet. Saarelaiset ovat usein vähemmistönä, joten on tärkeää vahvistaa ruohonjuuritason verkostoja yli maakunta- ja kielirajojen. Uuden teemaverkoston pohjalta voidaan jatkossa rakentaa pitkäaikainen ja osallistava verkosto, joka yhdistää Pohjanlahden, Merenkurkun, Ahvenanmaan, Saaristomeren, Suomenlahden ja Järvi-Suomen saarten asukkaat. Yhteistyön tavoitteena on tarttua haasteisiin, jotka ovat samankaltaisia eri saariyhteisöissä, ja nostaa saaristolaisten yhteinen ääni kuuluviin suomalaisessa päätöksenteossa.
Lisätietoja:
Teemaverkosto
Pia Prost, Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi, pia.prost@abo.fi, +358 50 338 1710
Cecilia Lundberg, Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi, cecilia.lundberg@abo.fi, +358 46 920 2007
Asuttavuuskonsepti
Christian Pleijel, Kökarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja, christian@pleijel.ax, +358 45 7342 8825