9.3.2020
Åbo Akademin uusi oppiaine aluetiede tutkii ihmisen, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta
Åbo Akademin uusi oppiaine aluetiede tarkastelee niitä suuria haasteita, joita kaupungeilla ja maaseudulla on 2020-luvulla edessään. Aluetieteessä tutkitaan myös kysymyksiä, jotka liittyvät kestävään kehitykseen ja kaupungistumiseen sekä kaupunki- ja maaseutualueiden vuorovaikutukseen.
Aluetiede on ensi lukuvuodesta (2020–2021) alkaen uusi sosiaalitieteiden koulutusohjelmaan sisältyvä sivuaine, jota voi opiskella Åbo Akademin Vaasan yksikössä. Pyrkimyksenä on kansainvälisen tutkimuksen ja opetuksen kautta tuoda esiin, miten paikallisuus ja globaalius nivoutuvat toisiinsa.
Aiempi maaseutututkimuksen professuuri on muutettu uudeksi aluetieteen tutkimusjohtajan tehtäväksi, ja aluetiede korvaa maaseutututkimukseen sisältyneet maaseutu-, kaupunki- ja ympäristöopinnot. Vuodenvaihteesta lähtien uutena tutkimusjohtajana ja oppiainevastaavana toimii dosentti Peter Ehrström, joka on väitellyt tohtoriksi aluetieteestä erikoisalanaan kaupunkimaantiede.
– Edeltäjäni, maaseutututkimuksen professorit Erland Eklund ja Kjell Andersson, tekivät erittäin tärkeää tutkimustyötä. Olen kiitollinen, että saan jatkaa heidän jalanjäljissään ja paneutua koulutukseen ja tutkimukseen, jossa tartutaan 2020-luvun haasteisiin. Oppiaineen uudistuminen viestii siitä, että tarkastelun kohteena olevia asioita päivitetään ja laajennetaan, sanoo Ehrström.
Hän tähdentää, että aluetieteen tutkimus ja opetus tulevat keskittymään kestävää kehitystä ja kaupungistumista käsitteleviin kysymyksiin sekä niihin haasteisiin, joita kaupunkeihin ja kaupunkien lähellä oleville maaseutualueille suuntautuva muutto tuo mukanaan.
Ehrströmin mukaan on tärkeää käsitellä myös yhteiskunnassa vaikuttavien voimien, yhteiskunnallisen muutoksen ja populaarikulttuurin keskinäisiä suhteita. Kulttuurivetoinen muutos on keskeinen menestystekijä, kun tarkastellaan menestyvien alueiden ja kaupunkien kehitystä maailmanlaajuisesti. Paikalliset, ainutlaatuiset populaarikulttuurin ilmentymät ovat tällaisen kehityksen osatekijöitä.
– Populaarikulttuurilla laajassa mielessä on erittäin suuri merkitys. Se muokkaa monien mielipiteitä yhteiskunnasta, vähemmistöistä ja tiloista sekä ohjaa ihmisten toimintaa. Populaarikulttuurilla on vaikutusta myös tiettyjen paikkojen imagoon ja identiteettiin. Paikallinen esimerkki tästä on Vaasan Sportin kannattajajoukko, joka ilmentää vahvasti seudun elävää kaksikielisyyttä. Fanit laulavat kannattajalauluja kahdella kielellä, minkä koko Suomi voi kuulla ja nähdä tv-lähetyksissä ja paikan päällä jäähalleissa. Jääkiekkojoukkue yhdistää yli kieli- ja kuntarajojen ja vahvistaa alueen identiteettiä.
Aluetieteen kurssit on suunnattu sosiaalitieteiden opiskelijoille, mutta myös muiden aineiden opiskelijat ovat tervetulleita. Oppiaineen kansainvälisesti suuntautuneessa maisteriohjelmassa opetuskielenä on pääasiassa englanti. Maisteriopinnoissa Ehrström tekee yhteistyötä Åbo Akademin uuden kansainvälisen kasvatustieteen maisteriohjelman kanssa.
– Minusta on todella arvokasta, että paikalliset ja kansainväliset opiskelijat tapaavat toisiaan, tekevät yhteistyötä opintojensa parissa ja solmivat kontakteja. Opiskelijat tulevat valmistuttuaan toimimaan kansainvälisillä, monikulttuurisilla ja monitieteellisillä työmarkkinoilla, joilla painotetaan yhä enemmän kestävää kehitystä, ja tähän haluamme koulutuksessa kiinnittää huomiota, toteaa Ehrström.
Lisätietoja:
Peter Ehrström
Aluetieteen tutkimusjohtaja (hyvinvointialat), Åbo Akademi
Puh. +358 50 439 6530
Sähköposti: peter.ehrstrom@abo.fi