20.11.2024

Amerikkalaiset, irlantilaiset ja suomalaiset suhtautuvat kansalaisraatiin yleisesti ottaen myönteisesti

Olisitko valmis antamaan kansalaisraadille päätösvaltuudet? Uusi tutkimus osoittaa, että Yhdysvaltojen, Irlannin ja Suomen kansalaiset suhtautuvat myönteisesti kansalaisraateihin mutta epäröivät antaa niille vahvoja toimivaltuuksia.

Kansalaisraadilla tarkoitetaan ryhmää, jossa satunnaisesti valituilla osallistujilla on mahdollisuus perehtyä julkisiin asioihin ja keskustella niistä sekä asiantuntijoiden että toistensa kanssa ja tehdä tämän jälkeen päätöksiä, joilla pyritään vaikuttamaan vallanpitäjiin.

Yhdysvalloissa, Irlannissa ja Suomessa toteutetussa uudessa tutkimuksessa tutkijat jakoivat osallistujat kahteen ryhmään sen mukaan, tunsivatko nämä kansalaisraadin idean ennalta vai eivät. Tulokset osoittavat, että ne, jotka jo tuntevat kansalaisraadit ilmiönä ja joilla on niistä kokemusta, suhtautuvat niihin myönteisemmin. Silti myös he haluavat pääasiassa, että kansalaisraadit toimivat neuvoa-antavassa roolissa ja edustuksellisen demokratian tukena. Valtaosa kansalaisista ei tällä hetkellä ole perillä kansalaisraadeista eikä heillä ole niistä kokemusta. Tutkijat totesivat, että kolmen maan tulokset ovat lähes identtiset, vaikka luottamuksessa poliittista järjestelmää kohtaan ja kokemuksessa kansalaisraadeista on suuria maakohtaisia eroja.

Tulokset osoittavat myös, että päätösvaltaisten kansalaisraatien kannatusta lisääviä tekijöitä ovat oma osallistuminen, kansalaisraatien tunteminen ilmiönä, alhainen luottamus poliittiseen järjestelmään ja korkea luottamus muihin kansalaisiin poliittisina päättäjinä (ja kaksi viimeistä erityisesti yhdessä).

Kansalaisraatien suosiota kasvattavat suuri osallistujamäärä, sekaryhmät, joihin kuuluu sekä kansalaisia että poliitikkoja, ja suuri yksimielisyys, jossa selkeä enemmistö kannattaa lopputulosta. Tukea lisäävät myös kansalaisraadin suositusten vieminen edelleen kansanäänestykseen, omien mieltymysten mukaiset tulokset, osallistujien valinta satunnaisotannalla ja se, että kansalaisraati ei tee sitovia päätöksiä.

– Tuloksemme ovat tärkeä oppi niille, jotka työskentelevät demokraattisten instituutioidemme uudistamiseksi, erityisesti nykyisessä demokratian kaaoksessa. Demokratiaa voisivat vahvistaa uudet mallit, joissa perinteisiin instituutioihin yhdistetään demokraattisia innovaatioita. Tulokset osoittavat, että vaikka demokraattiset innovaatiot voivatkin saada laajaa kannatusta, niiden toteuttamiseen liittyy usein varauksia. Samoja varauksia esiintyy myös niiden keskuudessa, jotka ovat jo perehtyneet innovaatioihin, sanoo Åbo Akademin Yhteiskuntatutkimuksen instituutin akatemiatutkija Marina Lindell.

Tulokset on julkaistu arvostetussa, tieteellisessä American Political Science Review -lehdessä ja ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://doi.org/10.1017/S0003055424001163

Lisätietoja:
Marina Lindell, akatemiatutkija, Åbo Akademin Yhteiskuntatutkimuksen instituutti
Sähköposti: Marina.Lindell@abo.fi
Puhelin: 046 9216586