13.5.2024
Eduskuntavaalitutkimus 2023 kuvaa pääministerivaaleja polarisaation aikakaudella
Uusi eduskuntavaalitutkimus tarkastelee keväällä 2023 käytyä tiukkaa kamppailua vaalien kärkipaikasta kokoomuksen, perussuomalaisten ja sosialidemokraattien välillä. Se luo myös yleisnäkymän suomalaisten poliittiseen käyttäytymiseen ja suomalaisen demokratian tilaan. Tutkimus heijastaa niitä pidemmän aikavälin muutoksia, joita suomalainen vaalikampanjointi ja puoluejärjestelmä ovat kohdanneet 2010-luvun alkupuolelta lähtien.
Suomalaisen puoluejärjestelmän polarisoituminen vaikeuttaa myös hallitusneuvotteluita, tiedottaa Oikeusministeriö. Vaikka talouspoliittisissa kysymyksissä puolueet löytäisivät hallitusyhteistyölle yhteistä pohjaa, voi suhtautumisessa esimerkiksi ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen ja vähemmistöjen oikeuksiin olla suuria eroja. Osin tästä syystä myös nykyinen hallitusohjelma on varsin laaja ja yksityiskohtainen.
– Tutkimuksemme osoittaa, että vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajilla on kaikkein polarisoituneimmat näkemykset toisista puolueista, kun taas kokoomuksen, Liike Nytin ja keskustan äänestäjien näkemykset ovat vähiten polarisoituneita, kertoo tutkimusjohtaja Lauri Rapeli.
Ikä ja sukupuoli vaikuttavat blokin valintaan
Kiinnostavaa on, että blokit eroavat toisistaan vahvasti myös sosiodemografisesti. Vuoden 2023 vaaleissa nykyiset varhaiskeski-ikäiset ja nuoret naiset ryhmittäytyivät punavihreän blokin taakse ja vastaavan ikäiset miehet kokoomuksen ja perussuomalaisten taakse. Perussuomalaiset ovat edelleen miesvaltainen puolue, ja samoin kokoomuksen äänestäjäkunta oli viime vaaleissa aiempaa miesvoittoisempi. Sen sijaan sosialidemokraatit keräsivät taakseen merkittävästi naisäänestäjiä.
– Suomalaisten yleistä vasemmisto–oikeisto-orientaatiota tarkasteltaessa päähavainto on, että 1980-luvulta eteenpäin syntyneet miehet muuttuivat keskimäärin huomattavasti oikeistolaisemmiksi 2023 vaaleissa ja vastaavan ikäiset naiset ovat tulleet 2015 vaaleista lähtien kaikkein vasemmistolaisemmiksi. Tämä kertoo merkittävistä sukupuolittuneista muutoksista äänestäjien poliittisissa identiteeteissä, toteaa dosentti Peter Söderlund.
Taktinen äänestäminen oli suosittua
Koska eduskuntavaalit voittanut puolue saa koalition muodostajana etulyöntiaseman hallitusneuvotteluihin, oli taktinen äänestäminen yleisempää kuin yleensä eduskuntavaaleissa. Taktinen äänestäjä äänestää toista puoluetta kuin sitä, josta eniten pitää. Taktinen äänestäjä ajaa jotakin lyhyen aikavälin tavoitetta, esimerkiksi pyrkii vaikuttamaan hallitustunnustelijaan.
– On tärkeää kuitenkin muistaa, että taktinen äänestäminen ei tapahdu arvotyhjiössä. Puoluevalinta tehdään pääosin toisaalta punavihreän blokin ja toisaalta oikeistoblokin sisällä, ja useat puolueet blokin sisällä voivat olla äänestäjälle lähes yhtä mieluisia. Vain kuudesosalla äänestäjistä harkintajoukkoon kuuluu nykyisin puolueita molemmista blokeista, huomauttaa professori Elina Kestilä-Kekkonen.
Tutkimus on kuudes peräkkäinen eduskuntavaalitutkimus
Tutkimuksen on tuottanut Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin johtama vaalitutkijoiden yhteistyöverkosto, vaalitutkimuskonsortio. Tutkimus edustaa tutkijoiden näkemyksiä suomalaisen demokratian keskeisistä kysymyksistä.
Oikeusministeriö on rahoittanut tutkimuksen aineistonkeruun. Perusaineistona on kysely, jonka Taloustutkimus Oy toteutti kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Kyselyn perusjoukkona olivat 2023 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut Suomessa asuvat, 18–80-vuotiaat henkilöt. Vastaajia oli yhteensä 8636.
Tutkimus julkaistaan oikeusministeriön julkaisusarjassa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165625.