18.10.2022
Eläköityneet sihteerit tulkitsivat Astrid Lindgrenin vaikealukuisia muistiinpanoja – kansalaistieteilijöiden apu ratkaisevaa kirjoitusprosessin ymmärtämisessä
Ruotsalainen lastenkirjailija Astrid Lindgren tunnetaan kaikkialla maailmassa mutta hänen luomisprosessinsa ei ole kovinkaan hyvin tunnettu. Tämä johtuu siitä, että Lindgren käytti teoksiaan kirjoittaessaan ja muokatessaan pikakirjoitusta, joka perustuu äänteisiin.
Kirjailijan jäljiltä säilyneitä 670 pikakirjoituslehtiötä on pidetty mahdottomina tulkita, eikä niitä ole viime aikoihin asti tutkittu mitenkään.
Åbo Akademin tutkija Karolina Andersdotter on yhdessä Ruotsin lastenkirjainstituutissa (Svenska barnboksinstitutet) ja Uppsalan yliopistossa toimivien kollegoidensa kanssa ”purkanut koodia” eli tulkinnut Astrid Lindgrenin käsikirjoituksissaan käyttämää pikakirjoitusta luettavaan muotoon.
– Lindgrenin kirjoitusprosessin tutkiminen on aiemmin ollut vaikeaa, sillä pikakirjoitus on nykyaikana varsin harvinainen taito. Onnistuimme löytämään pikakirjoitustaitoisia vapaaehtoisia, lähinnä iäkkäämpiä, jo eläkkeelle jääneitä sihteereitä, jotka ovat osallistuneet tähän hankkeeseen kansalaistieteen tekijöinä. He ovat yhdessä translitteroineet 55 pikakirjoituslehtiötä, jotka sisältävät Veljeni Leijonamieli -kirjan luonnoksia, sanoo Karolina Andersdotter.
Kansalaistieteessä suuri yleisö – siis henkilöt, jotka eivät ole ammattitutkijoita – auttaa tutkijoita selvittämään erilaisia asioita. Kansalaistieteilijöiltä ei tavallisesti vaadita erityisiä pohjatietoja, mutta tässä tapauksessa osallistumisen edellytyksenä on ollut pikakirjoitustaito.
Aihe joka kiinnostaa henkilökohtaisesti
– Menetelmänä on käytetty niin kutsuttua joukkoistamista (englanniksi crowdsourcing). Siinä suurempi ihmisjoukko avustaa tietyn tehtävän suorittamisessa. Voidaan esimerkiksi laskea siilejä, translitteroida kirjeitä tai luokitella galakseja. Menetelmän etuna on, että suhteellisen lyhyessä ajassa pystytään käsittelemään niin suuri määrä tietoa, että yksittäisellä tutkijalla sen läpikäymisessä kestäisi todella kauan. Meidän tapauksessamme on kyseessä asiantuntijoiden käyttö joukkoistamisessa, sillä hankkeeseen osallistuneiden vapaaehtoisten erikoisosaaminen on sen onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Yleensä joukkoistamisessa juuri osallistujien määrä helpottaa työtä riippumatta heidän aiemmasta kokemuksestaan.
Tässä hankkeessa on ollut kansalaistieteilijöinä vanhempia naisia, jotka muuten ovat aliedustettuina kansalaistiedettä hyödyntävissä hankkeissa.
– Emme oikeastaan tiedä, miksi tämä ryhmä on yleensä aliedustettuna kansalaistieteellisissä hankkeissa. Uskomme kuitenkin, että heidän osaamisensa tunnustaminen ja arvostus sekä joukkoistamisen kautta tarjoutunut mahdollisuus sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ovat tärkeitä tekijöitä, joilla heidät saadaan osallistumaan vastaaviin hankkeisiin myös jatkossa. On myös tärkeää, että tutkittava aihe kiinnostaa kansalaistieteilijöitä henkilökohtaisesti, sanoo Karolina Andersdotter.
Astrid Lindgrenin ”koodin” purkutyön onnistumiseen vaikuttivat myös ulkoiset olosuhteet eli pandemia, joka eristi ikäihmisiä koteihinsa.
– Kansalaistieteilijämme ovat kertoneet, että työskentely Lindgrenin alkuperäisten käsikirjoitusten parissa on antanut heille mielekästä tekemistä ja tuonut valoa pimeään aikaan, kertoo Karolina Andersdotter.
Tärkeää, että teksti kuulostaa hyvältä
Astrid Lindgrenin pikakirjoituksesta puretut muistiinpanot ja merkinnät ovat parhaillaan hankkeeseen osallistuvien kirjallisuudentutkijoiden tutkittavina, ja suuri yleisö joutuu vielä odottamaan kirjaa, jossa kerrotaan niiden sisällöstä. Muistiinpanot käsittelevät esimerkiksi hahmojen nimien tai ulkonäön muutoksia, keskeisten kohtausten – esimerkiksi muinaiseläinten Katlan ja Karman taistelun – muokkauksia sekä mielikuvitusmaa Nangijalaa. Muokkauksista näkyy myös, että kirjailijalle oli erittäin tärkeää, miltä teksti kuulostaa ääneen luettuna. Tämä on ominaista Astrid Lindgrenin tyylille muutenkin.
Suunnitelmissa on jatkaa muidenkin pikakirjoituslehtiöiden digitointia ja translitterointia, jotta koko Lindgrenin kirjallinen tuotanto saadaan vähitellen tutkijoiden käyttöön. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia kutsua käsikirjoitusten työstämiseen mukaan lisää kansalaistieteilijöitä, myös sellaisia henkilöitä, joiden pikakirjoitustaidot ovat vähäiset tai joilla niitä ei ole lainkaan. Tähän mennessä translitteroitua aineistoa käytetään kokeessa, jossa yritetään opettaa tietokone lukemaan Lindgrenin pikakirjoitusta. Tällöin translitterointi voisi tapahtua automaattisesti HTR-teknologiaa (handwritten text recognition) käyttäen.
Lue tutkimusartikkeli:
Lisätietoja:
Karolina Andersdotter, informaatiotutkimuksen jatko-opiskelija, Åbo Akademi (tiedustelut ruotsiksi tai englanniksi)
s-posti: karolina.andersdotter@abo.fi
puh. +358 (0)45 163 3361
Karolina Andersdotter voi myös välittää yhteydenoton hankkeeseen osallistuville kansalaistieteilijöille.
Lue lisää Astrid Lindgren -hankkeesta.
Kuvat medialle:
Astrid Lindgrenin pikakirjoituksella kirjoittama käsikirjoitus. Kuva: Eva Dalin
Astrid Lindgrenin pikakirjoituksella kirjoittama käsikirjoitus. Kuva: Eva Dalin
Karolina Andersdotter. Kuva: Hilda Forss (CC BY 4.0)