22.8.2019
Elias Tillandz -palkinto syövän täsmähoitoa ja hiilineutraalia biopolttoainetta käsitteleville artikkeleille
Elias Tillandz -palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille. Tänä vuonna palkinto jaettiin kahden vuoden 2018 parhaan artikkelin kesken. Palkituissa artikkeleissa löydettiin uusia keinoja syövän täsmälääkkeiden vaikutuksen tehostamiseksi sekä auringon valoenergian muuttamiseksi polttoaineena käytettävän biovedyn kemialliseksi energiaksi.
Vuosittain BioCity Turku -organisaation tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille jaettava Elias Tillandz -palkinto on nimetty Turun Akatemian professori Elias Tillandzin (1640–1693) mukaan. Tillandz toi Turkuun kokemusperäisen tieteen ja julkaisi Turun ensimmäisen varsinaisen tieteellisen tutkimuksen.
BioCity Turku -organisaatiossa on yli sata tutkimusryhmää, joissa työskentelee yli tuhat tutkijaa ja opiskelijaa Turun yliopistosta ja Åbo Akademista. BioCity Turun tieteellinen neuvottelukunta valitsee Tillandz-palkinnon saajan koko tutkijayhteisön ehdotusten pohjalta. Palkintoon sisältyy stipendi, jota on tukenut Stiftelsen för Åbo Akademi. Palkinto luovutettiin 15. kerran torstaina 22.8.2019 BioCity-symposiumin yhteydessä.
Syöpäsolun jarrupoljinta säätämällä voidaan tehostaa täsmälääkkeiden tehoa
Syöpätutkijat ovat yleisesti luopuneet käsityksestä, että olisi löydettävissä yksi, kaikkiin syöpätyyppeihin toimiva syöpähoito. Sen sijaan on pyritty löytämään eri syöville juuri niihin vaikuttavia täsmälääkkeitä. Suurimmassa osassa täsmälääkkeillä tehdyistä kliinisistä kokeista ei ole kuitenkaan saavutettu merkittävää tehoa syövän hoidossa. Suurimpana syynä on katsottu olevan syöpäsolujen kyky mukautua hoitoihin ja löytää tapoja kiertää lääkkeiden vaikutukset.
Turun yliopiston professori Jukka Westermarckin tutkimusryhmässä väitöskirjansa tehnyt LT Otto Kauko selvitti yhteistyössä Helsingin yliopiston FIMM-instituutin tutkijoiden kanssa, onko olemassa yhteistä tekijää, joka saa täsmälääkkeet menettämään tehonsa syöpäsoluissa.
– Suurin osa täsmälääkkeistä toimii estämällä solun sisällä olevia kinaasiviestintäketjuja, joiden aktiivisuus on syöpäsoluissa lisääntynyt. Tämä puolestaan kiihdyttää syövän pahanlaatuista käyttäytymistä. Kinaasiverkostoja kuvaillaan usein syöpäsolujen kaasupolkimiksi ja on ajateltu, että niiden hillitseminen riittäisi syövän hoitamiseen, Westermark kertoo.
Tutkimusryhmä tutki, miten fosfataasi PP2A -entsyymin aktiivisuuden lisääminen vaikuttaa yli 200 täsmälääkkeen tehoon pahanlaatuisissa keuhkosyöpäsoluissa.
– Tulokset osoittivat, että kun PP2A:n, eli solun jarrupolkimen, aktiivisuutta lisätään, suurimmalla osalla lääkkeistä syöpäsoluja tappava teho lisääntyy, Westermark selittää.
– PP2A-jarrua aktivoivat lääkkeet ovat täysin uusi mahdollisuus syövän hoitoon. Nyt julkaistujen tulosten perusteella niitä käyttämällä voitaisiin mahdollisesti tehostaa useiden jo nyt käytössä olevien täsmälääkkeiden hoitovaikutusta, Kauko uskoo.
Levän fotosynteesi mahdollistaa hiilineutraalin biopolttoaineen tuotannon
Hiilipäästöjen nollaaminen ilmastonmuutoksen estämiseksi vaatii uusien teknologioiden kehittämistä ympäristöystävällisten biopolttoaineiden tuottamiseksi. Turun yliopiston tutkimusryhmä teki löydön, jonka avulla auringon valoenergiaa pystytään muuttamaan tehokkaasti biovedyn kemialliseksi energiaksi solutehtaina toimivien viherlevien fotosynteesin välityksellä.
– Kun leväsoluja inkuboidaan eli haudutetaan ensin anaerobisissa oloissa pimeässä, ne alkavat valotettaessa tuottaa tehokkaasti vetyä, mutta valitettavasti vain muutaman sekunnin ajan, kertoo tutkimusryhmän johtaja, molekulaarisen kasvibiologian apulaisprofessori Yagut Allahverdiyeva.
Tutkijat osoittivat, että vedyn tuottoa valossa voidaan ratkaisevasti pidentää yksinkertaisesti altistamalla anaerobiset leväviljelmät vahvoille mutta lyhyille valopulssijonoille, jotka erotetaan toisistaan pidemmillä haudutusjaksoilla pimeässä.
– Näissä oloissa viherlevät eivät rikasta happea kasvatusliuokseen. Prosessi säilyy toimintakykyisenä usean päivän ajan ja vedyntuotto on maksimissaan ensimmäisten kahdeksan tunnin ajan, tutkimusryhmän jäsen, erikoistutkija Sergey Kosourov kertoo.
Uusi menetelmä on arvokas niin levien fotosynteesin perustutkimuksen kuin teollisen sektorin tutkimus- ja kehitystyön kannalta kehitettäessä uusia teknologioita hiilineutraalien biopolttoaineiden laajamittaiseen tuotantoon.
Lue lisää:
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/suomalaistutkimus-luo-uudet-saannot-syovan-hoitoon
Artikkelien tiedot:
Otto Kauko, Caitlin M. O’Connor, Evgeny Kulesskiy, Jaya Sangodkar, Anna Aakula, Sudeh Izadmehr, Laxman Yetukuri, Bhagwan Yadav, Artur Padzik, Teemu Daniel Laajala, Pekka Haapaniemi, Majid Momeny, Taru Varila, Michael Ohlmeyer, Tero Aittokallio, Krister Wennerberg, Goutham Narla & Jukka Westermarck: PP2A inhibition is a druggable MEK inhibitor resistance mechanism in KRAS mutant lung cancer cells, Science Translational Medicine, 2018. https://doi.org/10.1126/scitranslmed.aaq1093
Sergey Kosourov, Marina Jokel, Eva-Mari Aro & Yagut Allahverdiyeva: A new approach for sustained and efficient H2 photoproduction by Chlamydomonas reinhardtii. Energy & Environmental Science, 2018. http://doi.org/10.1039/c8ee00054a
Lisätietoja:
Yagut Allahverdiyeva, apulaisprofessori, molekulaarinen kasvibiologia, Turun yliopisto, 050 350 618, allahve@utu.fi
Jukka Westermarck, tutkimusjohtaja, Turun biotiedekeskus; professori, biolääketieteen laitos, Turun yliopisto, 040 742 3007, jukwes@utu.fi