29.10.2021

Ilmastohuoli on suurempi päättäjien kuin äänestäjien keskuudessa

Tutkimus osoittaa, että päättäjät ovat yleisesti enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin kansalaiset.

Åbo Akademin demokratiatutkijat vertailivat päättäjien ja äänestäjien suhtautumista ilmastokriisiin.

Ilmastonmuutosta koskevan kysely oli suunnattu muun muassa kansanedustajille, ministeriöiden ylemmille virkamiehille ja puoluetoimistojen työntekijöille. Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–4, kuinka huolissaan he ovat ilmastonmuutoksesta. Vaihtoehto 1 tarkoitti, että vastaaja ei ole lainkaan huolissaan, ja 4 tarkoitti, että vastaaja on erittäin huolissaan ilmastonmuutoksista.

Samat kysymykset esitettiin joukolle kansalaisia.

Vastausten keskiarvo oli 3,4 päättäjien keskuudessa ja 2,9 kansalaisten keskuudessa.

– Suuren yleisön mielipiteitä ilmastonmuutoksesta on tutkittu runsaasti, mutta päättäjien asenteista on vähemmän tietoa. Tietääksemme tällaista vertailua ei ole aiemmin tehty näitä ryhmiä edustavin otoksin, toteaa Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Lauri Rapeli.

– Havaitsemamme ero on melko huomattava: päättäjät ovat merkitsevästi enemmän huolissaan kuin äänestäjät.

Lauri Rapelin mukaan kansalaisten kokemaa ilmastohuolta voidaan pitää suurena, vaikka se ei olekaan aivan yhtä suuri kuin päättäjien ilmaisema.

Tutkijat kysyivät myös, kuinka halukkaita päättäjät ja kansalaiset ovat osallistumaan kustannuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tässäkin kävi ilmi, että päättäjät ovat valmiimpia maksamaan kuin äänestäjät, mutta ryhmien välinen ero oli selvästi pienempi.

– Tänä päivänä monet arvostelevat demokraattisten yhteiskuntien päätöksenteon kankeutta, kun on kyse ympäristön kannalta tärkeistä päätöksistä. Toisaalta jos päättäjien ja kansalaisten välillä on olemassa näinkin iso kuilu kuin tutkimuksemme osoittaa, se on ehkä ymmärrettävissä, sanoo Rapeli.

– Voidaan ehkä spekuloida, olisiko politiikkamme ilmastoystävällisempää, jos päättäjät saisivat vapaasti valita. Ennen kaikkea toivon, että tutkimustulokset saisivat aikaan keskustelua päätöksenteosta ja ilmastopolitiikasta.

Tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa, monitieteistä PALO-tutkimushanketta (Participation in Long-term Decision-Making), jossa selvitetään pitkäjänteiseen poliittiseen päätöksentekoon liittyvä konkreettisia ongelmia.

Tutkimus on julkaistu tieteellisessä Environmental Politics -lehdessä.

 Lisätietoja:

Lauri Rapeli, tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos (Samforsk), Åbo Akademi
sähköposti: lauri.rapeli@abo.fi
puhelin: +358 50 303 7271