15.3.2023
Kansalaiset haluavat enemmän vaikutusvaltaa päätöksentekoon – poliitikot ja virkamiehet suhtautuvat varauksellisesti
Länsimaisissa demokratioissa on jo vuosia puhuttu nykymuotoisen edustuksellisen demokratian kriisistä. Äänestysaktiivisuus vähenee, luottamus poliitikkoihin laskee ja puolueet menettävät jäseniä. Monet äänestäjät kokevat hallitsevan eliitin menettäneen yhteyden tavallisiin kansalaisiin.
Uudet kansalaisosallistumisen muodot ovat saaneet yhä enemmän huomiota kansalaisten osallistamisen vaihtoehtona. Tulisiko kansalaisilla olla enemmän sananvaltaa politiikassa, vai riittävätkö perinteiset vaikuttamismahdollisuudet?
Åbo Akademin, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet uudessa tutkimuksessa poliitikkojen ja virkamiesten suhtautumista kansalaisosallistumisen lisääntymiseen ja vertailleet heidän näkemyksiään kansalaisten mielipiteisiin.
Tulokset osoittavat, että kansalaiset haluaisivat enemmän suoraa vaikutusvaltaa päätöksentekoon. Päättäjät puolestaan suhtautuvat asiaan epäilevämmin etenkin tilanteissa, joissa kansalaisten osallistuminen uhkaisi päättäjien mahdollisuutta hallita poliittista prosessia.
– Päättäjien skeptisyys perustuu enimmäkseen siihen, että he eivät luota kansalaisten kykyyn hallita päätöksenteon usein tarkoittamaa monimutkaisuutta. Päättäjien mielestä kansalaisosallistumiseen tulisi sen sijaan panostaa vahvistamalla kansalaisten tietoja, jotta nämä ymmärtäisivät paremmin yhteiskunnallisia kysymyksiä ja demokraattista päätöksentekoa, selittää Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Lauri Rapeli.
Tutkijat havaitsivat, että kansallisella tasolla työskentelevät päättäjät kuitenkin katsovat, että kansalaisten roolia päätöksenteossa voitaisiin vahvistaa paikallistasolla. Kansalaiset itse eivät sen sijaan ole yhtä kiinnostuneita lisäämään osallisuuttaan paikallispolitiikkaan.
Tutkijat myös totesivat, että virkamiehet suhtautuvat poliitikkoja epäilevämmin kansalaisosallistumisen lisäämiseen.
– Tulokset osoittavat kuilun sen välillä, millaista osallistumista suuri osa kansalaisista haluaisi ja mitä päättäjät ovat valmiita tarjoamaan. Samalla päättäjät tuntevat kasvaneen paineen kansalaisosallisuuden lisäämiseksi. Demokratian tulevaisuuden kannalta tulokset merkitsevät sitä, että vielä on tehtävä paljon töitä, jotta demokratioissa voidaan löytää toimiva tasapaino kansalaisosallistumisen ja ammattipoliitikkojen välille, Rapeli sanoo.
Tutkimuksesta:
Vesa Koskimaa, Lauri Rapeli ja Staffan Himmelroos: ”Decision-makers, advisers or educable subjects? Policymakers’ perceptions of citizen participation in a Nordic democracy”, Governance.
Lisätietoja:
Lauri Rapeli, tutkimuspäällikkö, Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos (Samforsk)
+358 50 303 7271
lauri.rapeli@abo.fi