27.10.2022
Kouluyhteenkuuluvuuden tunne tärkeää nuorten hyvinvoinnille, mutta onnistuvatko koulut luomaan kaikille sosiaalisesti yhdenvertaisen ympäristön
Suomen kouluissa hoidetaan kiusaamistilanteet yleisesti ottaen paremmin kuin monien muiden eurooppalaisten maiden kouluissa, mutta pitääkö tämä paikkansa kaikkien opiskelijaryhmien kohdalla? Tilastot osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset nuoret altistuvat Suomessa useammin kiusaamiselle ja etniselle syrjinnälle kuin syntyperältään suomalaiset nuoret.
Åbo Akademin uusi tutkimus tarkastelee sosiaalista eriarvoisuutta suomalaista syntyperää olevien nuorten ja maahanmuuttajanuorten välillä Pohjanmaalla. Tutkijat selvittivät kiusaamista ja etnistä syrjintää sekä niiden vaikutusta siihen, kuinka hyvin nuoret tunsivat kuuluvansa kouluun ja minkälaiseksi he tunsivat olonsa siellä.
– Kaikkiaan 8,5 prosenttia Suomen väestöstä on maahanmuuttajia, ja heidän osuutensa kasvaa jatkuvasti. Lähes kaikilla suomalaisnuorilla on maahanmuuttajataustaisia luokkakavereita. Maahanmuuttajiin kohdistuu silti edelleen ennakkoluuloja. Nuoria maahanmuuttajia ja kiusaamista on ylipäätään tutkittu hyvin vähän. Sen takia halusimme selvittää, kohtelevatko koulukaverit ja opettajat kaikkia nuoria oikeudenmukaisesti, sanoo Isik Ulubas, kehityspsykologian jatko-opiskelija Åbo Akademista.
Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajanuorilla on kolminkertainen riski joutua kaverien ja opettajien kiusaamiksi ja syrjimiksi verrattuna suomalaista syntyperää oleviin nuoriin. Tämän takia he eivät tunne oloaan kotoisaksi koulussa, ja väkivaltainen käytös on heillä kolme kertaa yleisempää kuin syntyperältään suomalaisilla nuorilla.
Tutkijoiden mukaan kouluyhteenkuuluvuuden tunne on hyvin tärkeää teini-iässä. Kouluyhteenkuuluvuudella tarkoitetaan sitä, missä määrin oppilaat tuntevat saavansa hyväksyntää, kunnioitusta ja tukea muilta koulun sosiaaliseen ympäristöön kuuluvilta ja kuinka hyvin he tuntevat kuuluvansa kouluyhteisöön.
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että kun nuoret kokevat olevansa koulukavereiden ja opettajien hyväksymiä, heidän kouluyhteenkuuluvuuden tunteensa lisääntyy. Halu jättää koulunkäynti kesken vähenee, ja ennen kaikkea nuoret ovat vähemmän väkivaltaisia. Sitä vastoin jatkuvasti kiusatuiksi ja syrjityiksi joutuneilla nuorilla saattaa aikuisena olla matalampi koulutustaso, pienemmät tulot ja enemmän terveysongelmia kuin muulla väestöllä.
– Tämä on yhdenvertaisuuden kannalta vakava ongelma. Peräänkuulutamme lisää tutkimusta ja parempaa yhteistyötä tutkijoiden, opettajien ja päättäjien välillä, jotta nykyistä tilannetta pystyttäisiin muuttamaan. Jokaisella lapsella on syntyperästään riippumatta oikeus käydä koulua sosiaalisesti yhdenvertaisessa ja oikeudenmukaisessa ympäristössä, sanoo Isik Ulubas.
Vuonna 2019 tehtyyn tutkimukseen osallistui 1 827 yläkoulu- ja lukioikäistä oppilasta sekä suomen- että ruotsinkielisistä kouluista Pohjanmaalla.
Lisätietoja:
Isik Ulubas-Varpula, kehityspsykologian jatko-opiskelija, Åbo Akademi
puh. +358 46 840 8661
sähköposti: isik.ulubas@abo.fi
Lähteet:
Ulubas, I. Z., Björkqvist, K., & Söderberg, P. (2021). Perceived Ethnic Discrimination and School Connectedness among Adolescents in Finland: Role of Family Background and Sex. Journal of Educational, Health, and Community Psychology, 10 (2), 318 ‒ 339.
Ulubas, I. Z., Björkqvist, K. (2019, October 22-24). Perceived ethnic discrimination (PED), aggression and school connectedness among the adolescents in Finland [Oral presentation]. ISRA Special Regional Meeting, Jerusalem, Israel.