16.6.2020
Kuka syö rakkolevää? Kahlaa kesällä kalliorannoilla ja osallistu Itämeritutkimukseen
Rakkolevä, nykyiseltä nimeltään rakkohauru, on yksi Itämeren tärkeimpiä avainlajeja. Tämä tarkoittaa sitä, että sillä on suuri merkitys meren monimuotoisuudelle.
Rakkohaurun lomassa elää paljon erilaisia eläimiä, kuten leväsiiroja, katkoja, katkarapuja, simpukoita ja kotiloita. Nämä monenlaiset selkärangattomat eläimet käyttävät rakkohaurua pääosin suojana, mutta jotkut myös ravintona. Samalla ne itse ovat ravintoa monille kaloille. Näin ne muodostavat tärkeän linkin Itämeren ravintoketjussa.
Vaikka rakkohauruvyöhykkeessä viihtyvä lajisto tunnetaan hyvin, niiden määristä eri ajankohtina ja eripuolilla rannikkoa tiedetään vasta melko vähän. Tätä Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksen tutkijat haluavat selvittää tänä kesänä ja samalla he kutsuvat kansalaisia osallistumaan meritutkimukseen.
– Toivomme, että merellä liikkuvat ihmiset auttavat meitä selvittämään kuinka paljon rakkohauruvyöhykkeessä on elämää eri puolilla rannikkoa. Tutki rakkohauruja mökki- tai lähirannassasi, tai vaikkapa veneretkellä. Tutkimuksen menetelmä on helppo toteuttaa, ja on mukavaa kesäpuuhastelua vaikka lasten kanssa, sanoo Henna Rinne joka toimii tutkijana Åbo Akademissa.
Tutkimus toteutetaan siten, että merestä haetaan yksi rakkoleväpuska esimerkiksi pesuvatiin ja sitä ravistellaan vadin päällä. Levästä putoavat eläimet lasketaan ja eri lajien määrät, tutkimuspaikka sekä tutkitun levän koko raportoidaan tutkijoille sähköpostilla rakkoleva@abo.fi, tai WhatsApp-viestillä numeroon +358 44 973 9156.
– Palauta sitten rakkolevä ja eläimet takaisin mereen, jotta ekosysteemiä häiritään mahdollisimman vähän. Älä tee tutkimusta rannoilla, joilla rakkolevää on hyvin vähän, mutta voit mielellään tehdä tutkimuksen eri paikoissa kesän aikana, Rinne sanoo.
Rakkohauru, Fucus vesiculosus, on väriltään ruskea tai oliivinvihreä ja sen tuntee ilman täyttämistä rakkuloista, jotka pitävät sitä pystyssä. Rakkohauru muodostaa hienoja riuttamaisia kasvustoja kallio- ja kivikkorannoilla noin 0,5–3 metrin syvyydessä.
Hankkeen rahoittaa Svenska Kulturfonden. Tarkempia ohjeita tutkimukseen osallistumiseksi löytyy sivulta www.abo.fi/kukasyorakkolevaa. Seuraa hanketta myös sosiaalisessa mediassa hashtagilla #kukasyörakkolevää #ravistapuskaa, ja kerro myös omasta näytteenotostasi.
Lisätietoja antaa:
Henna Rinne
projektitutkija, ympäristö- ja meribiologian laitos, Åbo Akademi
+358 50 305 7143
henna.rinne@abo.fi
Sonja Salovius-Laurén
erikoistutkija, ympäristö- ja meribiologian laitos, Åbo Akademi
+358 40 742 6672
sonja.salovius-lauren@abo.fi