8.6.2021
Kuka syö rakkolevää? Vietä hetki meribiologina ja tutki rakkolevävyöhykkeen eläimiä
Auta Åbo Akademin tutkijoita selvittämään, miten paljon elämää rakkolevän joukosta löytyy Suomen merialueilla. Voit tutkia rakkolevää lähi- tai mökkirannassa tai vaikkapa veneretkellä.
Rakkolevä, joka nykyisin on viralliselta nimeltään rakkohauru, on Itämeren tärkeimpiä avainlajeja, ja rakkohaurulla onkin suuri merkitys meren monimuotoisuudelle.
Rakkohaurun lomassa elelee lukuisia selkärangattomia eläimiä, jotka käyttävät sitä suojana ja ravintona. Yleisiä haurun siimeksissä piileksiviä lajeja ovat leväsiirat, katkat, katkaravut, sekä monet eri simpukat ja kotilot, mutta myös monet pikkukalat viihtyvät rakkohauruvyöhykkeessä. Nämä eläimet puolestaan ovat ravintoa monille suuremmille kalalajeille ja linnuille, joten ne muodostavat tärkeän linkin meremme ravintoketjuissa.
Vaikka rakkohaurua ja sen merkitystä rannikkovesien toimintaan on tutkittu runsaasti, on vielä monia kysymyksiä, jotka kaipaavat vastauksia. Vaikka tutkijat tuntevat rakkohaurun seassa elävän lajiston melko hyvin, eivät lajien määrien vaihtelu eri ajankohtina ja eri puolilla rannikkoa ole yhtä hyvin tiedossa.
Tämän tiedon keräämiseen Åbo Akademin meribiologian tutkijat toivovatkin saavansa apua kansalaisilta.
– Toivomme että kesällä rannikolla ja merellä liikkuvat ihmiset auttaisivat meitä selvittämään, kuinka paljon eri eläimiä rakkohaurun lomasta löytyy, sanoo Tiina Salo, meribiologi ja projektitutkija Åbo Akademilla.
– Tämä on loistava mahdollisuus tutustua vedenalaiseen luontoon ja samalla kerätty tieto edesauttaa meribiologista tutkimusta ja Itämeren tilan arviointia. Sen sijaan, että tietoa kerää muutama yksittäinen meribiologi, voimme yhdessä merellä liikkujien kanssa muodostaa kymmenien tai satojen merentutkijoiden joukon, Salo jatkaa.
Tutkimus on helppo toteuttaa: Hae merestä rakkohaurupuska ja ravistele sitä esimerkiksi pesuvadin päällä, jolloin siinä piileskelevät eläimet putoavat vatiin. Laske kuinka monta yksilöä kutakin eri eläinlajia haurussa elelee ja lähetä tulokset tutkijoille sähköpostilla osoitteeseen rakkoleva@abo.fi tai teksti- tai WhatsApp-viestillä numeroon +358 44 973 9156. Mainitse myös tutkimuspaikka ja tutkitun rakkolevän koko.
– Kuka tahansa voi olla mukana keräämässä tietoa. Voit tutkia rakkolevää lähi- tai mökkirannassasi tai vaikka veneretkellä. Tutkimukseen kuluu aikaa 15–30 minuuttia, ja se on mukavaa puuhaa myös lasten kanssa, sanoo Tiina Salo.
Hanke ”Kuka syö rakkolevää?” jatkuu koko kesän ja syksyn. Tarkemmat ohjeet tutkimukseen osallistumisesta löytyvät hankkeen kotisivuilta www.abo.fi/kukasyorakkolevaa. Voit myös seurata hanketta somessa ja kertoa omasta näytteenotostasi käyttämällä hashtagejä #kukasyörakkolevää ja #ravistapuskaa.
Hankkeen tavoitteena on lisäksi tehdä vedenalaisluontomme upeutta ja ainutlaatuisuutta tunnetuksi. Siksi hankkeen puitteissa on toteutettu hieno lyhytelokuva rakkohauruvyöhykkeen elämästä. Voit katsoa dokumentin täällä.
Lisätietoja:
Tiina Salo
projektitutkija, ympäristö- ja meribiologian laitos, Åbo Akademi
tsalo@abo.fi
Henna Rinne
projektitutkija, ympäristö- ja meribiologian laitos, Åbo Akademi
+358 50 305 7143
henna.rinne@abo.fi
Sonja Salovius-Laurén
erikoistutkija, ympäristö- ja meribiologian laitos, Åbo Akademi
sonja.salovius-lauren@abo.fi