14.12.2023

Millenniaalien ja zoomereiden tuki demokratiaa kohtaan yhtä suurta kuin vanhempien sukupolvienkin

Tukevatko nuoret sukupolvet demokratian perusperiaatteita vähemmän kuin vanhemmat sukupolvet? Aiempien tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Åbo Akademissa tehty uusi tutkimus osoittaa, että Suomessa nuorten sukupolvien demokratian perusperiaatteille osoittama tuki on yhtä vahvaa kuin vanhemmillakin.

Oletus siitä, että nuorten sukupolvien demokraattisia periaatteita kohtaan osoittama tuki olisi vähentynyt, perustuu kyselytutkimusten lisäksi kyseisten sukupolvien alhaiseen äänestysaktiivisuuteen. Oletusta on kuitenkin kritisoitu. Janette Huttusen ja Inga Saikkosen tutkimuksesta ilmenee, että eri sukupolvien demokratian perusperiaatteille osoittamassa tuessa ei ole systemaattisia eroja. Tutkimuksessa nuorten ikäpolvien edustajiksi määritellään millenniaalit (1981–1996 syntyneet) ja ne Z-sukupolven edustajat, jotka olivat täysi-ikäisiä vuonna 2020 (1997–2002 syntyneet). Vanhempia sukupolvia edustavat Sodanjälkeinen sukupolvi (1950–1964) ja X-sukupolvi (1965–1980).

Monet aiemmat demokratian tukemista tarkastelleet tutkimukset ovat perustuneet perinteisiin kyselytutkimuksiin. Omassa tutkimuksessaan Janette Huttunen ja Inga Saikkonen käyttivät vuodelta 2020 peräisin olevaa tietoaineistoa. Siinä osallistujat olivat vastanneet kysymyksiin, jotka arvioivat epäsuorasti heidän tukeaan joitakin demokratian perusperiaatteita kohtaan. Perinteisten kyselytutkimusten ongelmana on sosiaalisen suotavuuden vinouma (social desirability bias), joka viittaa osallistujien taipumukseen vastata kysymyksiin yhteiskunnan asettamien odotusten perusteella eikä todellisten ajatustensa mukaisesti. Sosiaalisen suotavuuden vinouma pienenee, kun kysymykset muotoillaan epäsuorasti.

Tutkimuksessa ”Are the Young Undemocratic? Evidence from a Conjoint Experiment” selvitettiin, miten osallistujat yhtäältä suhtautuivat hypoteettisiin politiikassa toimiviin ehdokkaisiin, jotka yllyttivät väkivaltaan poliittisia vastustajiaan kohtaan tai sivuuttivat näiden kohtaaman väkivallan, ja miten osallistujat toisaalta kokivat ehdokkaiden käsitykset vallanjaosta ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta. Huttunen ja Saikkonen havaitsivat, että vaikka nuorempien ja vanhempien sukupolvien välillä ei ole systemaattisia eroja demokratian perusperiaatteiden tukemisessa, sodanjälkeinen sukupolvi  näyttää reagoivan vahvemmin vallanjakoperiaatteen tai oikeuslaitoksen riippumattomuuden loukkauksiin mutta suvaitsevammin poliittisin syin perusteltuun väkivaltaan.

Artikkeli ”Are the Young Undemocratic? Evidence from a Conjoint Experiment” (Journal of Representative Democracy) on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00344893.2023.2242386

Lisätietoja:

Janette Huttunen, Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen projektitutkija

janette.huttunen@abo.fi

+358 50 512 8288