10.5.2024
Perussuomalaisten puoluejohtajavaihdos Soinista Halla-ahoon näkyy edelleen puolueen äänestäjäkunnassa
Vuoden 2017 hajaannus näkyy edelleen Perussuomalaisten äänestäjissä. Puolueen äänestäjiä yhdistivät vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kielteiset asenteet maahanmuuttoa ja monikulttuurista yhteiskuntaa kohtaan. Ilmiö toistui vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
Tähän johtopäätökseen tulevat Åbo Akademin politiikan tutkijat Kimmo Grönlund ja Peter Söderlund äskettäin Scandinavian Political Studies-aikakauslehdessä julkaisemassaan vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissaan.
Timo Soini erosi puoluejohtajuudesta kesällä 2017 ja Jussi Halla-aho voitti vastaehdokkaana olleen puoluejohdon suosikin Sampo Terhon. Hajaannus johti siihen, että 20 puolueen maltillista kansanedustajaa, ml. kaikki ministerit, erosi puolueesta, pysyi hallituksessa ja perusti myöhemmin uuden puolueen nimeltä Sininen tulevaisuus. Halla-ahon johtama Perussuomalaiset muodosti 18 edustajan eduskuntaryhmän ja joutui oppositioon. Maahanmuuttokritiikistä tuli entistä näkyvämpi osa uutta perussuomalaista puoluetta. Eduskuntavaaleissa 2019 Perussuomalaiset onnistui saamaan 39 paikkaa, kun taas Sinen tulevaisuus jäi täysin paikoitta.
Perussuomalaisen puoluejohdon maahanmuuttokriittisyys näkyi myös puolueen äänestäjäkunnassa vaaleissa 2019 ja 2023. Grönlund ja Söderlund päätyvät tähän johtopäätökseen analysoimalla kansallisia eduskuntavaalitutkimuksia, jotka on tehty kyselytutkimuksina äänestäjien keskuudessa. Vaaleissa 2011 ja 2015 perussuomalaiset äänestäjät olivat melko sekalainen ryhmä, jossa oli kielteistä suhtautumista maahanmuuttoon ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan, EU-vastaisuutta ja tyytymättömyyttä poliitikkoja kohtaan. Yksikään näistä tekijöistä ei kuitenkaan ollut muita tärkeämpi.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan nousi tärkeimmäksi selitystekijäksi sille, miksi joku äänesti Perussuomalaisia. Samaan aikaan tapahtui liikkuvuutta äänestäjien keskuudessa. Toisaalta puolue piti ne vanhat äänestäjänsä, jotka suhtautuivat kielteisesti maahanmuuttoon, toisaalta se sai uusia maahanmuuttovastaisia äänestäjiä. Samaan aikaan osa niistä puoluetta aiemmin äänestäneistä, joilla ei ollut yhtä kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon siirtyi joko muiden puolueiden taakse tai jätti äänestämättä. Sama ilmiö toistui vuoden 2023 eduskuntavaaleissa: Perussuomalaisten äänestäjät olivat ensisijaisesti maahanmuuttokriittisiä. Kirjoittavat havaitsivat myös, että vuoden 2023 vaaleissa perussuomalaista äänestäjäkuntaa yhdisti perinteiset moraaliarvot, oikeistolaisuus taloutta koskevissa kysymyksissä ja EU-kriittisyys.
”Tutkimuksemme osoittaa, että siinä missä Timo Soinin Perussuomalaiset oli protestiliike eliittiä vastaan, Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran puolue houkuttelee äänestäjiä, joilla on radikaalit oikeistomielipiteet, erityisesti kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoa kohtaan”, toteaa valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.
Artikkeli on vapaasti luettavissa:
Söderlund, Peter & Grönlund, Kimmo (2024). Can a change in the leadership of a populist radical right party be traced among voters? The case of the Finns Party. Scandinavian Political Studies 47(1), 23–46 https://doi.org/10.1111/1467-9477.12263
Lisätiedot:
Professori Kimmo Grönlund
Puh. 050–409 6409
S-posti: kimmo.gronlund@abo.fi