17.11.2020
Ryhmän koostumus vaikuttaa oppilaan kokemukseen matematiikasta
Matematiikassa hyvin menestyvien luokkien heikot oppilaat, erityisesti pojat, tuntevat enemmän häpeää kuin matematiikassa huonosti menestyvien luokkien oppilaat. Matematiikassa hyvin menestyvissä luokissa vahvemmat oppilaat puolestaan pitkästyvät eivätkä nauti matematiikasta, osoittaa uusi tutkimus.
Åbo Akademin, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat ovat selvitelleet, voidaanko niin kutsutulla Big fish, little pond -efektillä (BFLP) selittää tunteiden ja matematiikan saavutusten sekä oppilaan sukupuolen yhteyttä. BFLP-efekti perustuu sille, että oppilas vertaa itseään ryhmän keskimääräiseen osaamiseen. Jos oppilaan taidot ovat keskivertoa paremmat, hänen akateeminen minäkäsityksensä paranee, ja toisaalta se heikkenee, jos oppilas kokee taitonsa ryhmän keskitasoa heikommiksi.
Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa osoitetaan, että BFLP-efekti vaikuttaa matematiikassa heikommin pärjäävien oppilaiden ylpeyden ja häpeän tunteisiin enemmän kuin niiden oppilaiden, jotka menestyvät hyvin matematiikassa. Tutkimus osoittaa myös ensimmäisenä, että BFLP-efekti vaikuttaa mielihyvän ja ikävystymisen tunteisiin enemmän, jos oppilaan matematiikkataidot ovat vahvat. Tutkimukseen osallistui 1 322 suomalaista 14–15-vuotiasta oppilasta, ja ryhmiä oli kaikkiaan 77.
‒ Sillä, että ryhmässä on useita matematiikassa hyvin menestyviä oppilaita, on usein negatiivinen vaikutus omasta osaamisesta koettuun ylpeyteen. Tämä vaikutus näkyi erityisen selvästi matematiikassa heikosti pärjäävien oppilaiden parissa. Mielenkiintoinen havainto oli, että pojat kokivat enemmän häpeää matematiikassa hyvin menestyvissä luokissa, kun taas tytöillä ei todettu samaa vaikutusta, sanoo kasvatuspsykologian apulaisprofessori Johan Korhonen Åbo Akademista.
Tämä voi johtua siitä, että matematiikkaa pidetään perinteisesti miehisenä aineena. Tutkijat arvelevat myös, että oppilaiden keskinäinen sosiaalinen vertailu ei välttämättä selitä, miksi erityisesti hyvin pärjäävät oppilaat ikävystyvät tunnilla. Pitkästyminen voi pikemminkin liittyä pedagogisiin menetelmiin ja oppilaisiin kohdistuviin odotuksiin.
‒ BFLP-efektiä voisi yrittää vähentää kehittämällä strategioita, joiden avulla suoriutumiseen liittyviä tunteita käsitellään luokassa. Opettajat voisivat esimerkiksi aktiivisesti pyrkiä antamaan yksilöllistä ja mielekästä palautetta. Lisäksi pitäisi välttää matematiikan näkemistä stereotyyppisesti miehisenä oppiaineena. BFLP-efektiä voitaisiin osaltaan vähentää myös rohkaisemalla enemmän sellaisia huonosti pärjääviä oppilaita, joiden ryhmässä on mukana taitavia matematiikan osaajia, sekä asettamalla yksilöllisiä tavoitteita kaikille, sanoo Korhonen.
Tutkimusartikkeli ”Big-fish-little-pond effect on achievement emotions in relation to mathematics performance and gender” on julkaistu International Journal of Educational Research -lehdessä ja on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0883035520317985.
Lisätietoja:
Johan Korhonen, kasvatuspsykologian apulaisprofessori, Åbo Akademi
Puh. +358 50 366 9459