28.1.2025
Solun ulkolaidalta geenien ilmentymisen sydämeen: tutkijat tekivät yllättävän havainnon
Kaikki kehon solut sisältävät tarkoin järjestäytyneitä rakenteita, joissa proteiinit suorittavat omia, erityisiä tehtäviään. Åbo Akademin tutkijat ovat tehneet yllättävän havainnon ja löytäneet erään proteiinin sijaitsevan odottamattomassa solun rakenteessa.Se viittaa siihen, että proteiinit voivat toimia meille vielä tuntemattomilla tavoilla.
Åbo Akademin tutkijaryhmä, jota johtavat solu- ja molekyylibiologian professori Lea Sistonen ja solubiologian yliopistonlehtori dosentti Eva Henriksson, ovat havainneet solun tumassa, jossa perimä sijaitsee, proteiinia nimeltään taliini-1. Se tunnetaan ensisijaisesti roolistaan solun ulkolaidalla tapahtuvassa adheesiossa, eli prosessissa, jonka myötä solut kiinnittyvät toisiinsa ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Merkittävää havainnossa oli se, että taliini-1 näyttäisi tumassa vaikuttavan geeneihin, jotka säätelevät solujen kiinnittymistä toisiinsa.
”Tuloksemme ovat yllättäviä, joten niiden vertaisarvioinnin läpikäymä hyväksyminen ja julkaiseminen kansainvälisessä tiedeyhteisössä vaati laajaa ja perusteellista todentamista. Taliini-1:tä on jo vuosikymmenien ajan tutkittu tuman ulkopuolella, joten tämä havainto haastaa vakiintuneen käsityksen siitä, miten kyseinen proteiini toimii”, kertoo Åbo Akademin tutkijatohtori Alejandro Da Silva, joka on vasta julkaistun artikkelin “Nuclear talin-1 provides a bridge between cell adhesion and gene expression” pääkirjoittaja.
Solun ulkolaidalla taliini-1 havaitsee mekaanisia voimia, stabiloi voimia, joiden myötä solu kiinnittyy ympäristöönsä, ja helpottaa solujen liikkumista elimistössä. Siksi Åbo Akademin tutkimus nostaa esiin uusia kysymyksiä tulevalle tutkimukselle. Miten taliini-1 esimerkiksi siirtyy tumaan ja tarvitseeko se mekaanisia voimia geenin ilmentymisen säätelyyn?
Taliini-1-proteiinin mutaatioita on yhdistetty syövän, sydänlihassairauden ja veritautien kaltaisiin sairauksiin, minkä vuoksi tällä uudella solubiologian havainnolla voi olla merkittäviä lääketieteellisiä vaikutuksia. Koska taliini-1:n on jo havaittu olevan mahdollinen lääkehoidon kohdeproteiini, lääketieteellisen jatkotutkimuksen kannalta on tärkeää lisätä ymmärrystämme sen sijainnista solun sisällä ja sen erilaisista toimintatavoista.
Tutkimus toteutettiin osana CellMech-hanketta (Center of Excellence in Mechanostasis, 2019–2023) jonka tavoitteena oli tutkia mekaanisten signaalien vaikutusta solujen ja kudosten toimintaan. Tutkimus sai merkittävää taloudellista tukea Suomen kulttuurirahastolta ja Ella ja Georg Ehrnroothin säätiöltä. Tulokset on julkaistu iScience-lehdessä, jota julkaisee arvostettu tiedekustantaja CellPress. Artikkeli on luettavissa täältä.
Lisätietoja antavat:
Lea Sistonen, Åbo Akademin solu- ja molekyylibiologian professori
Sähköposti: lea.sistonen@abo.fi,
Puhelin: 02-2153311, 050-4013513
Eva Henriksson, Åbo Akademin solubiologian yliopistonlehtori
Sähköposti: eva.henriksson@abo.fi
Alejandro Da Silva, Åbo Akademin tutkijatohtori
Sähköposti: adasilva@abo.fi