Uusi pyhiinvaellusreitti St Olav Waterway – S:t Olofs sjöled – Pyhän Olavin merireitti on 6. joulukuuta 2018 saanut virallisen Olavinreitti-sertifikaatin. Pyhiinvaellusreittiä on syksystä 2016 asti kehitetty pääasiallisesti EU-varoin Central Baltic -ohjelman kautta. Sertifikaatin myönsi Association for the Cultural Route of St. Olav Ways, ACSOW, Trondheimissa, Norjassa. http://nasjonaltpilegrimssenter.no/acsow/

Tämän päätöksen myötä pohjoismaiset Olavinreitit, jotka kaikki johtavat Trondheimiin, ulottuvat nyt myös Suomeen ja Ahvenanmaalle. Ennestään oli valmiina yli 5 000 km Pyhän Olavin pyhiinvaellusreittejä, pääasiassa Norjassa ja Ruotsissa. Pohjoismaiset Olavinreitit (St Olav Ways) kuuluvat Eurooppalaisiin kulttuurireitteihin, joita on 33 kpl, ja tällä päätöksellä Suomi siis samalla saa myös ensimmäisen virallisen Eurooppalaisen kulttuurireitin.
https://www.coe.int/en/web/cultural-routes/.

Reitin merkitseminen Olavin merkeillä Turusta, Kaarinan, Paraisten, Nauvon, Korppoon, Kökarin, Sottungan ja Ahvenanmaan halki Eckeröhön alkaa välittömästi ja työ on valmis huhtikuussa 2019. Ruotsissa Grisslehamnista pohjoiseen johtavan reitin merkitseminen on jo aloitettu. Turusta Trondheimiin on n. 1 200 kilometriä.

Uusi pyhiinvaellusreitti avataan 24. toukokuuta 2019 Turussa, ja siihen kuuluva avajaisvaellus alkaa 25. toukokuuta, klo 10 Turun tuomiokirkosta.

St Olav Waterway -hanke jatkuu vielä 2019 loppuun saakka. Hankkeen talousarvio on noin 1,5 milj. euroa. Åbo Akademi on hankeen päämiehenä, Elinikäisen oppimisen keskuksen (Centret för livslångt lärande, CLL) kautta. Projektiin osallistuu kahdeksan yhteistyötahoa, Suomessa Åbo Akademin lisäksi, Paraisten kaupunki ja Yrkeshögskolan Novia. Varsinais-Suomen liitto on mukana osarahoittajana. Hanketahot Ahvenanmaalla ovat Franciskus-yhdistys Kökarissa, sekä Sottungan kunta. Osarahoittajana Ahvenanmaalla on maakuntahallitus.

Olavinreitit ovat saaneet nimensä noin 1000 vuotta sitten hallinneen Norjan kuningas Olavin mukaan. Hänet julistettiin pyhimykseksi melkein heti kuolemansa jälkeen ja on ollut pohjoismaiden suosituin pyhimys siitä lähtien. Myös Suomessa ja Suomesta tehtiin paljon pyhiinvaelluksia 1100-luvulta 1500-luvulle asti, ja Olaville pyhitettyjä kirkkoja on useita kymmeniä.  Esimerkiksi Nauvon keskiaikainen harmaakivikirkko 1400-luvulta ja Ahvenanmaan Jomalan kirkko 1200-luvulta ovat Olavin kirkkoja. Molemmat ovat uuden pyhiinvaellusreitin varrella.

Pyhiinvaelluksesta tuli 1980-luvulla taas suosittu ja esimerkiksi Espanjan Santiago de Compostelaan vaeltaa vuosittain melkein 300 000 pyhiinvaeltajaa.

Lisätietoja antavat hanketahot Suomessa:

Nina Söderlund, Åbo Akademi, hankkeen koordinaattori, nina.soderlund@abo.fi, puh. 050 527 8180
James Simpson, Paraisten kaupunki, james.simpson@pargas.fi, puh. 040 488 5977
Anna-Karin Abrahamsson, YH Novia, anna-karin.abrahamsson@novia.fi, puh. 044 7623 390

Hanketahot Ahvenanmaalla:

Christian Pleijel, Franciskus-yhdistys, christian@pleijel.ax, puh. 045 734 28825
Kennet Lundström, Sottungan kunta, kennet.lundstrom@sottunga.ax, puh. 018-55125

Sekä Nalle Öhman, yhdistyksen ”Olofsleder i Finland rf – Suomen Olavinreitit ry” puheenjohtaja, puh. 0400 629 193.

Katso myös: www.stolavwaterway.com