5.12.2018
Synnytystapa vaikuttaa terveyteen
Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että alatiesynnytyksessä vastasyntyneet saavat suolistoonsa geneettisesti eriytyneitä bakteerikantoja, jotka edistävät lapsen immuunijärjestelmän kehittymistä. Keisarinleikkauksella syntyneillä tällaisen mikrobiston puute saattaa vaikuttaa yksilön myöhempään terveyteen.
Kansainvälisessä hankkeessa oli mukana tutkijoita Luxemburgista (Luxemburgin yliopisto), Saksasta (biodiversiteetin tutkimuslaitos German Centre for Integrative Biodiversity Research), Ruotsista (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH) ja Suomesta (Åbo Akademi). Tutkimusryhmä vertaili suoliston bakteeriflooran kehittymistä alateitse ja keisarinleikkauksella syntyneillä ensimmäisten viiden elinpäivän aikana.
Tulokset osoittavat, että synnytyksen aikana äidistä siirtyy lapseen geneettisesti eriytyneitä bakteerilajien kantoja ja että keisarinleikkauksella syntyneiden lasten bakteerikantojen geneettinen monimuotoisuus on vähäisempi kuin alateitse syntyneillä lapsilla. Tutkijoiden mukaan bakteerien puuttuminen vaikuttaa negatiivisesti immuunijärjestelmän kehittymiseen ensimmäisten elinpäivien aikana.
– Tulokset tukevat yleistä käsitystä siitä, että suolistobakteerit vaikuttavat keskeisesti yksilön terveyteen, sanoo ympäristö- ja meribiologian tutkija Conny Sjöqvist Åbo Akademista.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että suoliston bakteeriston ja yksilön immuunipuolustuksen välillä on selvä yhteys. Uusi tutkimus osoittaa, että vähäisetkin eri kantojen väliset geneettiset erot voivat vaikuttaa siihen, miten bakteerilajit vaikuttavat vastasyntyneen immuunipuolustuksen kehittymisen kannalta merkittäviin toimintoihin.
– Tulos on erittäin kiinnostava, mutta on muistettava, että nyt tutkittiin vain viiden ensimmäisen elinpäivän aikaista kehitystä. Jatkotutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan seurata mikrobien mahdollista vaikutusta immuunipuolustuksen kehitykseen pidemmän ajan kuluessa sekä tutkia yhteyksiä suolistobakteerien geneettiseen monimuotoisuuteen, Sjöqvist toteaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin ns. metagenomia eli mikrobien genomien kokonaisuutta tietyssä organismissa – tässä tapauksessa ihmisessä. Äideistä ja vastasyntyneistä otettiin emätin- ja ulostenäytteitä, joiden bakteerien DNA:ta tutkimalla saatiin erittäin tarkka kuva bakteeriyhteisöistä.
Conny Sjöqvistin tehtävänä oli tehdä data-analyyseja, joilla saadaan lisätietoa tutkittujen bakteerilajien monimuotoisuudesta. Hän käyttää samalla tavalla metagenomidataa tutkiessaan vesistössä elävien bakteerilajien geneettistä monimuotoisuutta erilaisissa Itämeren ympäristöissä. Analyysien avulla voidaan ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin.
– Olemme yhdessä KTH:n tutkijoiden kanssa kehittäneet analyysimenetelmiä, joita nyt voitiin hyödyntää ihmisen bakteeriyhteisöjen tutkimisessa. Kun analysoidaan geneettistä dataa, ei oikeastaan ole merkitystä sillä, mistä DNA-näytteet ovat peräisin. Voimme käyttää samoja populaatiogeneettisiä teorioita riippumatta siitä, tutkimmeko ihmisen suolistobakteereja vai meressä eläviä bakteereja, Sjöqvist kertoo.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Nature Communications-lehdessä marraskuussa 2018. Englanninkielinen artikkeli ”Birth mode is associated with earliest strain-conferred gut microbiome functions and immunostimulatory potential” on luettavissa osoitteessa: https://doi.org/10.1038/s41467-018-07631-x
Lisätietoja:
Conny Sjöqvist
Projektitutkija, Meri-tutkimusprofiili
Sähköposti: conny.sjoqvist@abo.fi
Puhelin: +358 40 558 0284