5.6.2024
Tohtorinväitös C.S. Lewisin suhteesta filosofiseen idealismiin
TM Lilian Lindénin väitöskirja systemaattisen teologian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunnassa.
Väitöskirjan otsikkona on C.S. Lewis and Idealism.
Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 14. kesäkuuuta 2024 klo 13 osoitteessa auditorio Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, Turku. Vastaväittäjänä toimii professori Jason Lepojärvi, George Fox University, Oregon, USA ja kustoksena professori Pamela Slotte Russo, Åbo Akademi. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
Tiivistelmä:
Väitöskirjan tarkoituksena on tutkia filosofisen idealismin eri muotojen vaikutusta C.S. Lewisiin (1898–1963) pääasiassa ennen kuin hänestä tuli kristitty, mutta myös sen jälkeen. Tässä keskitytään kolmeen kysymykseen: mihin filosofisiin idealismeihin Lewis sitoutui ennen kristityksi tuloaan, miten George Berkeleyn subjektiivinen idealismi vaikutti häneen ja millainen vaikutus Owen Barfieldillä oli Lewisiin siirryttäessä realismista idealismiin.
Lähtökohtana on, että absoluuttista idealismia, johon Lewis ensin sitoutui, olisi pidettävä enemmän realismin kaltaisena kuin solipsistista filosofiaa, jonka Lewis kehitti Berkeleyn vaikutuksen jälkeen. Tämä käsitys mahdollistaa tarkemman ajoituksen sille, milloin Lewisista tuli absoluuttinen idealisti, mikä tapahtui aikaisemmin kuin tutkijat ovat olettaneet, ja milloin hän siirtyi seuraavaan vaiheeseen, mikä tapahtui myöhemmin kuin on tähän asti oletettu.
Tutkiessaan Berkeleyta vuonna 1924 Lewis oli vaikuttunut, mutta kaksi kysymystä jäi vaille vastausta. Kysymykset koskivat sitä, olivatko luonto ja muut sielut olemassa minästä riippumatta. Lewis vastasi niihin vuonna 1928 esseessään ”Summa”. Berkeleystä Lewis sai myös vision kaikkivoipaisesta Hengestä. Tämä Henki ei ollut luonut vain kerran ja lopullisesti, kaukana historiassa, vaan se luo kaiken yhdellä, samanaikaisella ja jatkuvalla teolla. Tutkija esittää, että Lewis piti kiinni tästä visiosta koko elämänsä ajan, ja siksi hän ilmaisi kiitollisuutensa Berkeleylle myös kristittynä.
Barfieldin ja Lewisin välisten kirjeiden analyysi johti uuteen näkemykseen siitä, milloin ”the Great Wariksi” nimetty keskustelu alkoi, mikä oli myöhemmin kuin aiemmassa tutkimuksessa oli oletettu, ja miksi se alkoi, nimittäin silloin, kun Barfield uppoutui antroposofiaan ja kehitti okkulttisen näkemyksen siitä, miten tietoa voi saada. Analyysi johti myös uuteen näkemykseen siitä, miksi keskustelu päättyi, mikä johtui osittain Lewisin turhautumisesta Barfieldin väärinkäsityksiin ja osittain Lewisin vastenmielisyydestä Barfieldin syventymistä antroposofian okkultistisempiin näkökohtiin.
Toinen uusi näkemys on, että Lewis sai Rudolf Steinerilta sen, mistä hän antoi tunnustusta Barfieldille, eli kuuluisimman argumentin naturalismia vastaan, jota Lewis käytti kirjassaan Miracles (1947). Todisteet tästä löytyvät yksityisestä kirjeestä, jossa Lewis mainitsee Steinerin arvostavasti. Argumentin ansiosta Lewis hylkäsi realismin idealismin sijaan, toisin sanoen hän hylkäsi näkemyksen, jonka mukaan aine on perustavanlaatuisin todellisuus, sen näkemyksen sijaan, jossa Henki on todellisinta, mitä on olemassa. Tämä tasoitti tietä ensin Berkeleylle ja myöhemmin Lewisin kristinuskolle.
Lilian Lindén on tavoitettavissa puhelimitse sähköpostitse osoitteesta lilian.linden@gmail.com.
Väitöskirja on luettavissa Åbo Akademin julkaisuarkistossa Doriassa.
Tästä linkistä voit ladata lehdistökuvan väittelijästä.
Ohjeet tohtorinväitöstilaisuuden seuraamiseksi etänä:
Jotta voisit seurata tohtorinväitöstilaisuutta etänä, tarvitset ohjelman nimeltä Zoom tai Google Chrome -selaimen. Sinun ei tarvitse luoda Zoom-tiliä voidaksesi seurata väitöstilaisuutta. Jos asennat Zoom-sovelluksen tulee sinun napauttaa tapahtuman linkkiä (yllä) ja hyväksyä, että Zoom avaa linkin.