11.12.2024
Tohtorinväitös solunulkoisten vesikkelien roolista syövässä ja lämpöshokkitekijä 2:n toiminnasta solustressissä
FM Jens Luodon väitöskirja solubiologian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa.
Väitöskirjan otsikkona on Extracellular vesicles and heat shock factor 2: New perspectives on cancer and physiology.
Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 20. joulukuuta 2024, klo. 13 osoitteessa auditorium Argentum, Aurum, Henrikinkatu 2, Turku. Väitöstilaisuutta voi myös seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii dosentti, yliopistotutkija Kirsi Rilla, Itä-Suomen yliopisto ja kustoksena professori John Eriksson, Åbo Akademi.
Yhteenveto
Solunulkoiset vesikkelit (EV) ovat tärkeitä solujen välisessä viestinnässä ja kuljettavat molekyylejä, kuten proteiineja, lipidejä ja nukleiinihappoja. EV:t esiintyvät kaikissa kehon nesteissä ja osallistuvat fysiologisiin ja patologisiin prosesseihin, kuten immuunivasteeseen, kudosvaurioiden korjaukseen, neurodegeneratiivisiin sairauksiin ja syövän etenemiseen. Syövässä EV:t edistävät tumori-invasiota ja etäpesäkkeiden muodostumista muokkaamalla soluväliainetta ja säätelemällä immuunivastetta. EV:t ovat kuitenkin haastavia tutkia biologisen monimutkaisuuden ja teknisten vaatimusten vuoksi.
Lämmönsokkitekijät (HSF), erityisesti HSF1 ja HSF2, ovat keskeisiä solujen stressivasteissa. HSF1 tunnetaan lämmönsokkiproteiinien induktiosta proteotoksisessa stressissä, mutta HSF2:n roolit ovat vähemmän tunnettuja. Uudet tutkimukset korostavat sen tehtäviä kehityksessä, solujen homeostaasissa ja syövässä.
Tässä väitöskirjassa tutkitaan EV:n vaikutuksia syövässä ja HSF2:n roolia solujen stressivasteissa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin syöpäsolujen invaasion vaikutusta EV:hen, ja tulokset osoittivat merkittäviä muutoksia EV-määrissä, pinnan sähkövarauksessa ja proteiinisisällössä. Erityisiä EV-proteiineja tunnistettiin kasvaimen eri vaiheissa, ja ne liittyivät kasvaimen kasvuun, invaasioon ja etäpesäkkeisiin.
Toisessa osatutkimuksessa keskityttiin HSF2:n rooliin bortezomibin aiheuttaman proteotoksisen stressin aikana. HSF2 säätelee kadheriineja, jotka ovat tärkeitä solujen selviytymiselle stressissä. Kolmas osatutkimus esittää HSF2:n interaktoma-analyysin hiiren kiveksissä ja ihmisen eturauhassyöpäsoluissa (PC3), ja vahvistaa vuorovaikutuksia HSF2:n ja soluliitosproteiinien, erityisesti TLN1:n, välillä.
Tutkimukset tarjoavat uusia näkemyksiä syövän etenemisen ja solustressivasteiden molekyylitason mekanismeista ja esittelevät potentiaalisia biomarkkereita ja terapeuttisia kohteita syöpähoitoihin.
Jens Luoto on tavoitettavissa sähköpostitse osoitteesta jens.luoto@abo.fi.
Väitöskirja on luettavissa Åbo Akademin julkaisuarkistossa Doriassa.
Tästä linkistä voit ladata lehdistökuvan väittelijästä.
Ohjeet tohtorinväitöstilaisuuden seuraamiseksi etänä:
Jotta voisit seurata tohtorinväitöstilaisuutta etänä, tarvitset ohjelman nimeltä Zoom tai Google Chrome -selaimen. Sinun ei tarvitse luoda Zoom-tiliä voidaksesi seurata väitöstilaisuutta. Jos asennat Zoom-sovelluksen tulee sinun napauttaa tapahtuman linkkiä (yllä) ja hyväksyä, että Zoom avaa linkin.