21.4.2022

Tohtorinväitös fysiikan alalta

FM Reijo Pohjosen väitöskirja fysiikan alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. 

Väitöskirjan otsikkona on Hyperfine interactions in superconducting iron-chalcogenide and -pnictide compounds.  

Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 29. huhtikuuta 2022 klo 13 osoitteessa auditorio Argentum, Aurum, Henrikinkatu 2, Turku, väitöstilaisuutta voi myös seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii Dr hab. inz. Artur Blachowski, Uniwersytet Pedagogiczny w Krakowie, Puola ja kustoksena dosentti Johan Lindén, Åbo Akademi.  

Yhteenveto

Väitöskirja käsittelee näytteiden synteesiä ja ns. rautapohjaisten suprajohteiden ja niihin liittyvien yhdisteiden hyperhienoja ominaisuuksia. Kokeelliset tutkimukset perustuvat Mössbauer-spektroskopiaan, röntgendiffraktometriaan ja Rietveldin rakenneanalyysiin.  

Suprajohtavuus on ilmiö, jossa tietyillä materiaaleilla ei ole sähkövastusta ja joilla on ominaisuus ulkoisten magneettikenttien ulkopuolelle jättämiseksi. Tämä tapahtuu tietyn kriittisen lämpötilan, T_c, alapuolella. Suprajohtavuuden historia alkoi hollantilaisen fyysikon Heike Kamerlingh-Onnen havainnosta elohopean suprajohtavuudesta vuonna 1911. Sen jälkeen on löydetty monia muita suprajohtavia materiaaleja ja suprajohtavuuden teoria on kehittynyt. Nämä aineet ovat edelleen aktiivisia puolijohdefysiikan opintoja. Kupari johtaa sähköä hyvin, mutta sähkövastus kasvaa lämpötilojen noustessa ja kupari on kallis raaka-aine. Normaalipaineessa kupariyhdisteet, kuten YBa₂Cu₃O₇, pitävät ennätystä kriittisestä lämpötilasta T_c ≈ 150 K (-123 °C), kun taas rautayhdisteiden T_c≈ 55 K. Toisaalta rauta on yksi yleisimmistä alkuaineista maankuoressa ja ylivoimaisesti tärkein teollisuusmetalli, jonka osuus on 95 % kaikista uutetuista ja jalostetuista metalleista. Suprajohtavuuden havainnoinnilla huoneenlämmössä olisi valtava tekninen merkitys ja se auttaisi ratkaisemaan esimerkiksi maailman energiaongelmia, tarjoaisi nopeampia tietokoneita, mahdollistaisi uudet muistitallennuslaitteet ja mahdollistaisi monien muiden mahdollisuuksien ohella erittäin herkät anturit. 

Reijo Pohjonen on syntynyt 1937 Loimaalla. Hän on tavoitettavissa puhelimitse numerosta 044 773 5000 ja sähköpostitse osoitteesta reijo.pohjonen@abo.fi. 

Väitöskirja on luettavissa Åbo Akademin julkaisuarkistossa Doriassa.   

Tästä linkistä voit ladata lehdistökuvan väittelijästä.   

Ohjeet tohtorinväitöstilaisuuden seuraamiseksi etänä

Jotta voisit seurata tohtorinväitöstilaisuutta etänä, tarvitset ohjelman nimeltä Zoom tai Google Chrome -selaimen. Sinun ei tarvitse luoda Zoom-tiliä voidaksesi seurata väitöstilaisuutta. Jos asennat Zoom-sovelluksen tulee sinun napauttaa tapahtuman linkkiä (yllä) ja hyväksyä, että Zoom avaa linkin.

Tilaisuuden lopussa yleisö saa mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Jos sinulla on kysymys, ilmoita siitä käyttämällä ”Raise Hand” -toimintoa. Valmistaudu etukäteen: varmista, että tietokoneessasi on mikrofoni, tai muotoile kysymys valmiiksi tekstitiedostoon, josta sitten voit kopioida sen Zoomin keskusteluosioon kun saat luvan kysymyksen esittämiseen.