6.6.2019
Tohtorinväitös meriajokasniittyjen hiilinieluista
FM Maria Röhrin väitöskirja ympäristö- ja meribiologian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa 12.6.2019.
Väitöskirjan otsikkona on Environmental drivers influencing the carbon sink capacity of eelgrass (zostera marina).
Ilmakehän kohonnut hiilidioksipitoisuus on vaikuttanut sekä mantereisten että mereisten ekosysteemien rakenteeseen, toimintaan ja hiilitaseeseen. Meriruohojen, suolasoiden sekä mangrovemetsien keräämä, niin sanottu sininen hiili (blue carbon), käsittää yli puolet maapallon kasvillisuuteen sitoutuneesta hiilestä. Valitettavasti viimeisen 50 vuoden aikana yli 33 prosenttia näiden ekosysteemien levinneisyysalueista on hävinnyt.
Meriajokas, zostera marina, on yksi laajimmin levinneistä meriruoholajeista maapallolla, mutta tähän asti sen kapasiteetti hiilensidontaan ja varastointiin on ollut vain heikosti tunnettu. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli määrittää meriajokkaan sitomien hiilivarastojen suuruus paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti, sekä arvioida erilaisten abioottisten ja bioottisten tekijöiden merkitystä hiilivarastojen vaihtelulle.
Tulokset osoittivat, että meriajokkaan sitomat hiilivarastot ovat huomattavia, tosin myös vaihtelu hiilivarastojen suuruudessa on merkittävää. Vaikka joillakin tutkimusalueilla meriajokasniittyjen hiilivarastot olivat verrattain pieniä, löytyi esimerkiksi Kattegat-Skagerrakin ja Välimeren alueilta merkittäviä meriajokasniittyjen sitomia hiilivarastoja.
Tulokset osoittivat myös, että meriajokasniittyjen sitomat hiilivarastot ovat verrattavissa sekä trooppisten meriruoholajien, muiden rannikkoekosysteemien että mantereisten ekosysteemien hiilivarastojen suuruuteen. Sedimenttiin liittyvät tekijät, kuten esimerkiksi sedimentin silttipitoisuus (partikkelikoko <63 µm), sedimentin hiukkaskokojakauma sekä meriajokasdetrituksen osuus sedimentin orgaanisesta hiilestä, selittivät suurimman osan meriajokkaan hiilivarastojen vaihtelusta. Laboratoriokokeet osoittivat, että meriajokkaan, stuckenia pectinatan ja cladophora glomeratan hajoamisnopeus oli suurempi sedimenteissä, joissa silttipitoisuus oli korkea, kuin karkeammista partikkeleista koostuvissa sedimenteissä. Tämän väitöskirjan tulokset osoittivat myös, että Ruotsin länsirannikon meriajokasniittyjen orgaaniset hiili- ja typpivarastot olivat suurempia kuin useimmilla muilla meriajokkaan levinneisyysalueilla, ja että tämä ekosysteemipalvelu oli taloudelliselta arvoltaan merkittävimpien meriruohojen tarjoamien ekosysteemipalvelujen joukossa.
Tämän väitöskirjan tulokset peräänkuuluttavat sekä meriruohoniittyjen, että muiden tärkeiden rannikkoekosysteemien tehokkaampaa suojelua sekä näiden arvokkaiden ekosysteemien sisällyttämistä osaksi kansainvälistä päästökauppaa.
Maria Röhr väittelee tohtoriksi keskiviikkona 12 kesäkuuta 2019 klo 13 osoitteessa auditorio Ringbom, Axelia, Piispankatu 8, Turku. Vastaväittäjänä toimii senior lecturer Martin Skov, Bangor University, Iso-Britannia ja kustoksena professori Erik Bonsdorff, Åbo Akademi.
Maria Röhr on syntynyt 5.10.1982 Helsingissä. Hän suoritti ylioppilastutkinnon 2003 Klassikon aikuislukiossa Turussa ja LuK-tutkinnon 2011 Helsingin Yliopistossa sekä FM-tutkinnon 2013 Helsingin Yliopistossa.
Maria Röhr on tavoitettavissa puhelimitse numerosta 045 651 9960 ja sähköpostitse osoitteesta emilia.rohr@abo.fi.
Väitös on sähköisessä muodossa Doriassa:
www.doria.fi/handle/10024/169212?locale=lfi.
Kuvaa ei saatavilla.