31.5.2024
Tohtorinväitös oppilaiden motivaation, kestävyyden ja impulsiivisuuden yhteydestä äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan ja käyttäytymisen arvosanoihin
KM Camilla Svens-Liavågin väitöskirja erityispedagogiikan alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunnassa.
Väitöskirjan otsikkona on Bedömning i fokus för skolans pedagogiska uppdrag.
Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 7. kesäkuuta 2024, kl. 9, osoitteessa Akademisalen, Academill, Rantakatu 2, Vaasa. Vastaväittäjänä toimii professori Fritjof Sahlström, Helsingin yliopisto ja kustoksena professori Johan Korhonen, Åbo Akademi.
Yhteenveto
Opetus, oppiminen ja oppimisen arviointi ovat keskeisiä osia Suomen perusopetuksen tehtävässä. Tehtävää säätelevät Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja paikallisten koulutustoimijoiden laatimat ohjausasiakirjat. Oppilaiden arviointi perustuu aina opetussuunnitelmien tavoitteisiin ja kriteereihin, eikä oppilaan temperamentti tai persoonallisuus saa vaikuttaa siihen. Lisäksi oppilaan työskentely otetaan huomioon arvosanassa, ei pelkästään eri aineiden osaamisessa.
Tässä tutkimuksessa oli mukana yli 1100 suomenruotsalaista oppilasta perusopetuksen viimeisellä luokalla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten motivaatioon, kestävyyteen ja impulsiivisuuteen liittyvät tekijät ovat yhteydessä äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan ja käyttäytymisen arvosanoihin. Tulokset osoittivat yhteyksiä opettajien kokeman oppilaiden motivaation ja äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan arvosanojen välillä. Äidinkielen arvosanaan vaikutti myös oppilaan käyttäytymisarvosana, sillä korkea motivaatio yhdistettynä hyvään käyttäytymiseen toi korkeamman arvosanan, kun taas matala motivaatio ja alhainen käyttäytymisarvosana johti matalampaan arvosanaan. Korkea kestävyys ja matala impulsiivisuus toivat korkeamman äidinkielen arvosanan, kun taas matala kestävyys ja korkea impulsiivisuus johti matalampaan arvosanaan äidinkielessä.
Perusopetuksen lopussa annettavat arvosanat avaavat tien tuleviin opintoihin, sillä yleensä niiden perusteella oppilas otetaan seuraavalle koulutusasteelle. Arvosanojen odotetaan olevan vertailukelpoisia eri koulujen välillä, mutta arviointikriteerien tulkinnanvaraisuus asettaa oppilaat eri asemaan, mikä luo uskottavuusongelmia. Arvioinnin suorittavat opettajat tarvitsevat selkeät ohjeet, jotka on mahdollista toteuttaa käytännössä. Kansallisen tasavertaisuuden varmistamiseksi arvioinnissa koulutusviranomaisten on keskusteltava ja tuotava esiin arvioinnin tehtävän monimutkaisuus, tarjottava jatkokoulutusta opettajakunnalle ja aloitettava tutkimustehtäviä arvioinnin monimutkaisen luonteen tutkimiseksi.
Camilla Svens-Liavåg on syntynyt 1968 Vaasassa. Hän on tavoitettavissa sähköpostitse osoitteesta camilla.svens-liavag@abo.fi.
Väitöskirja on luettavissa Åbo Akademin julkaisuarkistossa Doriassa.