3.12.2021
Tohtorinväitös solubiologian alalta
FM Christa Kietzin väitöskirja solubiologian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021.
Väitöskirjan otsikkona on Regulation of host-microbe interactions and inflammatory signalling in Drosophila melanogaster.
Suolisto sisältää monipuolisen bakteerikannan, joka vaikuttaa terveyteemme. Jotkut bakteereista ovat patogeenisiä taudinaiheuttajia, kun taas toiset edistävät hyvinvointiamme. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka banaanikärpäsen suolistossa olevat proteiinit ylläpitävät symbioottista suhdetta suolen ja sen mikroflooran välillä muokkaamalla jatkuvasti toistensa toimintaa. Jos tämä säätely häiriintyy, syntyy kroonisia tulehduspesäkkeitä ja suoliston bakteerikoostumus häiriintyy.
Drosophila melanogaster, suomeksi banaanikärpänen, on suosittu mallieläin, jota on käytetty laboratoriotutkimuksissa jo 1900-luvun alusta asti. Drosophila sopii erinomaisesti suoliston tulehdussignaalien tutkimiseen; Banaanikärpäsellä on pitkälle kehittynyt immuunijärjestelmä, rikas suolistofloora ja kärpäsen suolet ovat rakenteeltaan ja toiminnoiltaan samankaltaisia kuin ihmisen.
Väitöstutkimuksessa on kehitetty menetelmiä hyvänlaatuisten ja sairauksia aiheuttavien bakteerien välisen tasapainon säätelyyn. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että patogeenisilta bakteereilta suojaavien IAP-proteiinien määrää on valvottava tarkasti, jotta suoliston hyvänlaatuiset bakteerit eivät aiheuta tulehdusta terveissä olosuhteissa. Tulokset osoittavat, että tulehduksellisten IAP-proteiinien määrää säätelee vuorovaikutus proteolyyttisten kaspaasientsyymien kanssa, joita suoliston symbioottiset bakteerit aktivoivat. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että symbioottisten bakteerien läsnäolo voi johtaa krooniseen tulehdukseen, jos tulehduksellisten IAP-proteiinien annetaan kertyä vapaasti.
Bakteerien ja ihmisen vuorovaikutuksen häiriöiden uskotaan olevan kasvualusta tulehduksellisille suolistosairauksille. Nämä sairaudet lisääntyvät maailmanlaajuisesti ja uusia diagnostisia markkereita ja hoitokeinoja tarvitaan. Evoluutiossa säilyneen immuunijärjestelmän ansiosta kärpäsessä saatuja tuloksia voidaan soveltaa korkeampien organismien ja lopulta ihmisten tutkimukseen.
Christa Kietz väittelee tohtoriksi Åbo Akademissa perjantaina 10. joulukuuta 2021 klo 13. Vastaväittäjänä toimii professori Mika Rämet, Rokotetutkimuskeskus, Tamperen yliopisto ja kustoksena apulaisprofessori Diana Toivola, Åbo Akademi.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa auditorio Argentum, Aurum, Henrikinkatu 2, Turku, mutta sitä voi myös seurata etänä tämän linkin kautta. Käytännön ohjeet alla.
Christa Marika Kietz on syntynyt 3.9.1991 Tammisaaressa. Hän suoritti ylioppilastutkinnon 2010 Ekenäs Gymnasiumissa ja filosofian maisterin tutkinnon solubiologiassa 2016 Åbo Akademissa.
Christa Kietz on tavoitettavissa puhelimitse numerosta 040 535 7874 ja sähköpostitse osoitteesta christa.kietz@abo.fi.
Väitös on sähköisessä muodossa Doriassa.
Klikkaamalla kuvaa saat ladattua painokelpoisen kuvan väittelijästä. Kuva on tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä.
Käytännön ohjeet tohtorinväitöstilaisuuden seuraamiseksi etänä
Jotta voisit seurata tohtorinväitöstilaisuutta etänä, tarvitset ohjelman nimeltä Zoom tai Google Chrome -selaimen. Sinun ei tarvitse luoda Zoom-tiliä voidaksesi seurata väitöstilaisuutta. Jos asennat Zoom-sovelluksen tulee sinun napauttaa tapahtuman linkkiä (yllä) ja hyväksyä, että Zoom avaa linkin.
Tilaisuuden lopussa yleisö saa mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Jos sinulla on kysymys, ilmoita siitä käyttämällä ”Raise Hand” -toimintoa. Valmistaudu etukäteen: varmista, että tietokoneessasi on mikrofoni, tai muotoile kysymys valmiiksi tekstitiedostoon, josta sitten voit kopioida sen Zoomin keskusteluosioon kun saat luvan kysymyksen esittämiseen.