29.9.2022

Tohtorinväitös solubiologian alalta

M.Sc. Laura Tiemeijerin väitöskirja solubiologian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa.

Väitöskirjan otsikkona on Spatial control of angiogenesis by engineered patterns of Notch ligands.

Väitöstilaisuus järjestetään tiistaina 4. lokakuuta 2022 klo 12 osoitteessa auditorio Biokemi, Biocity, Tykistökatu 6, Turku. Vastaväittäjänä toimii Assistant Professor Stephan Huveneers, Amsterdamin yliopisto & AMC, Alankomaat ja kustoksena professori Cecilia Sahlgren, Åbo Akademi. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.

Yhteenveto

Verisuoniston muodostuminen on keskeisen tärkeää kudosteknologian avulla tuotettaville kudoksille, etenkin silloin kun kudosrakennelmat ovat muutamaa solukerrosta paksumpia. Verisuoniston kehitystä edistetään tyypillisesti joko mekaanisten tukirakenteiden avulla, jolloin ongelmana on verisuonten vajavainen liittyminen osaksi kudosta, tai stimuloimalla verisuonten itsejärjestäytymistä, jolloin haasteena on rakenteellisen säätelykyvyn puute. Kudosrakennelmien onnistunut tuotto edellyttääkin kykyä säädellä muodostuvan verisuoniston järjestäytymistä kudoksen sisällä. Olemassa olevan verisuoniston kasvua ja leviämistä johtavat niin sanotut kärkisolut, jotka työntyvät esiin verisuonen seinämästä ja versovat kohti korkeampaa happipitoisuutta. Kärkisoluja seuraavat ns. varsisolut, jotka muodostavat uuden verisuoniputken. Verisuonen endoteelisolujen valikoitumista joko kärki- tai varsisoluiksi säätelevät useat solusignalointipolut, joista Notch on erityisen tärkeä. Notch-ligandiproteiinit (Dll4 ja Jag1) osallistuvat kärki- ja varsisolujen valintaan.

Tämä väitöskirja kuvailee menetelmän, jonka avulla endoteelisolujen Notch-signalointia voidaan aktivoida paikallisesti, solujen kasvualustaan kiinnitettyjen Dll4- ja Jag1-kuvioiden avulla. Näin kärki- ja varsisolujen valintaa sekä verisuonten versomiskohtia pystytään ohjaamaan. Olemme osoittaneet Dll4-kuvioiden pystyvän määräämään uusien verisuonten muodostumiskohdan sekä versomissuunnan, kun taas Jag1-kuviot eivät pysty samaan. Ero ei johdu ligandien säätelemistä geeninilmenemisprofiileista vaan niiden erilaisista signalointidynamiikoista, joita pystyimme vertailemaan laskennallisen mallinnuksen avulla. Tämä väitöskirja osoittaa ligandikuvioinnin soveltuvan osaksi biomateriaalien suunnittelua sekä kudosteknologisia sovelluksia. Lisäksi väitöskirja esittelee menetelmiä (muokattujen) ligandien toiminnalliseen seulontaan sairauden fenotyyppien löytämiseksi.

Väittelijä on osa InFLAMES tutkimuslippulaivaa.  InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lippulaivoissa yhdistyvät vahva yhteistyö elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa, muuntautumiskyky sekä taustaorganisaatioiden vahva sitoutuminen.

Laura Tiemeijer on syntynyt 1991 Eindhovenissa, Alankomaissa. Hän on tavoitettavissa sähköpostitse osoitteesta laura.tiemeijer@abo.fi

Väitöskirja on luettavissa Åbo Akademin julkaisuarkistossa Doriassa. 

Tästä linkistä voit ladata lehdistökuvan