12.3.2018

MEDIATIEDOTE
12.2.2018
Åbo Akademi
Väitös

Tohtorinväitös sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa

KTT, VTL Alfred Strengin väitöskirja julkisoikeuden alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa perjantaina 16.3.2018.

Väitöskirjan otsikkona on Beaktande av sociala och miljömässiga hänsyn vid offentlig upphandling.

Keskeinen kysymys tässä tutkimuksessa on, millä tavoin sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen julkisissa hankinnoissa voi tapahtua voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Tämä tutkimus on pääasiallisesti julkisoikeudellinen mutta jossain määrin myös yksityisoikeudellinen, koska siinä käsitellään myös hankintasopimuksen sisältöä ja sitä, mitä sopimukseen voidaan sisällyttää. Tutkimuksessa käytetään analysoitavien kysymysten valaisemiseksi esimerkkejä muista maista, erityisesti Ruotsista.

Vaikka hankintayksiköillä on ollut mahdollisuus asettaa tarjouspyynnössä kriteereitä, jotka erityisesti palkitsevat sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia, niin on osoittautunut, että mm. ympäristökriteereiden käyttö osana kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoehdon valintakriteereitä ei ole ollut takuu siitä, että hankintayksiköillä olisi ollut menestystä ympäristöystävällisten vaihtoehtojen implementoinnissa tai ympäristöystävällisyyden palkitsemisessa eri tarjouksissa tasapuolisesti.

Hankintayksiköiden haasteena on, että ympäristövaatimusten tulee edistää ympäristöongelmien vähentämistä tai ympäristörasituksen pienentämistä. Näiden vaatimusten ei tulisi samanaikaisesti olla niin pitkälle meneviä, että ne vähentävät tarjousten määriä ja rajoittavat hyvän liiketoimen mahdollisuuksia. Sopimuksen tekemisen pitää perustua objektiivisiin kriteereihin, mitkä varmistavat, että avoimuuden, syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun periaatteet otetaan huomioon hankintalain 3 §:n edellyttämällä tavalla. Kriteereiden on taattava, että tarjouksia arvioidaan keskenään todellisen kilpailutilanteen mukaisesti, vaikka hankintayksiköt vaativat korkeatasoista laatua, mikä optimaalisesti soveltuu heidän tarpeisiin, esimerkiksi käytetyt valintakriteerit käsittävät tuotantoon liittyviä tekijöitä. Hankintayksiköiden on hankintalain 93 §:n mukaisesti valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, toisin sanoen tarjous, joka on hinnaltaan halvin ja kustannuksiltaan edullisin tai jolla on paras hinta-laatusuhde. Kun halvinta hintaa käytetään kriteerinä, hankintayksiköt voivat vapaasti asettaa sopivia laatunormeja käyttämällä teknisiä laatuvaatimuksia tai hankintasopimuksen täyttämistä koskevia ehtoja.

Erityisesti sosiaalisiin kriteereihin liittyy se ongelma, että ne pääasiassa koskevat tuotantoprosessia. Niitä ei siten voida arvioida ainoastaan lopputuotteen avulla ja niitä on vaikea kontrolloida maailmanlaajuisen tuotannon monimutkaisissa hankintaketjuissa. Hankintojen ympäristönäkökohtia koskeva ongelma voi olla teknisten laatuvaatimusten (teknisten eritelmien) määrittelyssä. Vaikeudet koskevat tässä yhteydessä tarjouspyynnön laatimista niin, että ympäristöystävälliset kriteerit voidaan pisteyttää tavalla, joka ottaa huomioon eri tarjoajat tasapuolisesti. Ilman syvällistä asiantuntemusta hankintayksiköllä voi olla vaikeuksia määrittää sellaisia kriteerejä, jotka ottavat huomioon alan käytännöt tai teknisen kehityksen tason.

Eräs keino saavuttaa kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä hankintoja on tässä yhteydessä pisteyttää hankinnan elinkaarikustannukset. Hankintayksiköt voisivat kiinnittää huomiota seuraaviin konkreettisiin menettelytapoihin: 1) kehittää erilaisia menetelmiä kontrolloida ja seurata sosiaalisten ja ympäristövaatimusten noudattamista, 2) arvioida sosiaalisten ja ympäristövaatimusten tehoa markkinoilla pitkäjänteisesti, 3) kehittää hankinnoille malleja, jotka mahdollistavat kehittyneimpien vaatimusten käytön ja jotka antavat toimittajille mahdollisuuden täyttää vaatimukset, ja 4) kannustaa innovatiivisiin ratkaisuihin sekä samanaikaisesti toimittajia ja tilaajia muuttamaan käyttäytymistään.

Alfred Streng väittelee tohtoriksi perjantaina 16. maaliskuuta 2018 klo 13 osoitteessa auditorio Ringbom, Axelia, Piispankatu 8, Turku. Vastaväittäjänä toimii professori Lasse Lehtonen, Helsingin yliopisto ja kustoksena professori Markku Suksi, Åbo Akademi.

Johan Alfred Håkansson Streng on syntynyt 14.3.1974 Turussa. Hän suoritti ylioppilastutkinnon 1993 Vasa övningsskola -lukiossa, valtiotieteen maisterin tutkinnon Åbo Akademissa, 2000, kauppatieteiden maisterin tutkinnon Vaasan yliopistossa, 2003, valtiotieteiden lisensiaatin tutkinnon (sosiaalipolitiikka) Åbo Akademissa, 2004, kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon (talousoikeus), Vaasan yliopistossa, 2004 ja kauppatieteiden tohtorin tutkinnon (talousoikeus), Vaasan yliopistossa, 2007.

Alfred Streng on tavoitettavissa puhelimitse numerosta 040 594 4104 ja sähköpostitse osoitteesta alfred.streng@abo.fi.

Väitös on sähköisessä muodossa Doriassa:
http://www.doria.fi/handle/10024/149510?locale=lfi

Klikkaamalla kuvaa saat ladattua painokelpoisen kuvan väittelijästä.
Kuva on tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä.

Ystävällisin ÅA-terveisin,
Mia Henriksson
Tiedottaja