27.2.2023

Tulevaisuuden terveydenhuolto: Kuka meitä hoitaa ja miten?

Seuraavat 50 vuotta tuovat mukanaan merkittävää teknologista kehitystä globaalilla lääketieteen ja terveydenhuollon alalla, mutta myös ilmastonmuutoksen kaltaiset tekijät vaikuttavat alan kehitykseen. Asiantuntijoiden näkemyksiä jakaa kysymys siitä, onko edistynyt sairaanhoito jatkossa kaikkien saatavilla, kertoo tutkimus.

Tutkimuksessaan muun muassa Åbo Akademin, Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat tunnistavat ja analysoivat tärkeitä liikkeelle panevia voimia, trendejä ja signaaleja, jotka vaikuttavat terveydenhuollon kehitykseen seuraavan 50 vuoden aikana. He tekevät johtopäätöksensä kirjallisuusselvitysten ja 22 lääketieteen asiantuntijan jäsenneltyjen haastattelujen sekä laajan terveydenhuoltoalan kokemuksen perusteella.

Tutkijat uskovat, että lyhyellä aikavälillä, 5–10 vuodessa, näemme hyvinvointiteknologian, kuten robotiikan ja sovellusten kasvun alalla. Näemme myös telelääketieteen eli etäsairaanhoidon lisääntymisen sekä arvopohjaisen terveydenhuollon, jossa sairaaloita rahoitetaan tulosten perusteella.

Keskipitkällä aikavälillä, 10–30 vuoden kuluessa, datavetoinen yksilöllistyminen terveydenhuollossa todennäköisesti lisääntyy. Tämä käsite tarkoittaa sitä, että potilaan henkilökohtaisia tietoja käytetään sairauden diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisemiseen. Esimerkiksi sydänsairauksien tai diabeteksen hoitoon käytettävät kannettavat laitteet tulevat vaikuttamaan suuresti lääketieteen kehitykseen.
Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä terveydenhuoltoon tulee todennäköisesti vaikuttamaan myös esimerkiksi ilmastonmuutos, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa nälkään, väkivaltaan ja lisääntyneisiin sairausriskeihin. Samalla tutkijat uskovat, että näemme ilmastonmuutoksen merkittävänä terveydenhuollon muutoksiin vaikuttavana tekijänä ja kestävän lääketieteen aliarvioituna tekijänä alan kehityksessä.

Pitkällä aikavälillä, 30–50 vuoden kuluessa, tulemme todennäköisesti näkemään antibioottiresistenssin lisääntymisen, mutta myös saatavilla olevien antibioottien paranemisen. Tutkijat uskovat myös, että teknologian kehitys ja nopea elämäntapamme lisäävät esimerkiksi masennusta ja pakko-oireista käyttäytymistä.

– Me tutkijat uskomme, että sekä terveydenhuollon että yhteiskunnan on tärkeää ymmärtää, mihin kehitys on menossa. Yhteiskunnan on kyettävä ennustamaan entistä tarkemmin, millaisia valmiuksia ja resursseja tarvitaan uusien sairaanhoidon menetelmien toteuttamiseen. Uskomme, että alan tärkeimmät sidosryhmät, kuten lääkärit, potilaat, sairaalat ja päätöksentekijät, mutta myös tavarantoimittajayhtiöt, vakuutusyhtiöt ja yliopistot hyötyvät tällaisista tuloksista, sanoo tutkijatohtori Ignat Kulkov Åbo Akademista.

Tutkimus ”Medicine of the future: How and who is going to treat us” on julkaistu tieteellisessä lehdessä Futures ja on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://doi.org/10.1016/j.futures.2023.103097

Lisätietoja:
Ignat Kulkov, tutkijatohtori, Åbo Akademi (corresponds in English)
Puhelin: +358 44 362 9463
Sähköposti: ignat.kulkov@abo.fi