2.12.2020
Tutkijat ehdottavat: kansalaispaneelit pysyväksi osaksi kunnallista päätöksentekoa
Kansalaispaneeliin keskustan liikenteestä osallistuneiden turkulaisten mielipiteet kestäviä liikenteen muotoja kohtaan muuttuivat suopeammiksi. ”Turku keskustelee” -hankkeen kokemukset olivat hyviä. Tutkijat ehdottavat nyt, että kansalaispaneelit otettaisiin osaksi edustuksellista järjestelmää.
Turun kaupunki valmistelee uutta yleiskaavaa vuodelle 2029 ja halusi selvittää kuntalaisten harkittuja näkemyksiä keskustassa liikkumisesta. Turku keskustelee -hankkeessa 171 satunnaisesti valittua turkulaista osallistui kaupungin päätöksenteon valmisteluun täysin uudella tavalla, kansalaispaneelin jäseninä. Kansalaispaneelin järjestivät Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston tutkijat.
– Kansalaispaneelissa osallistujat saivat taustatietoa keskustaliikenteen kehittämisestä ja puntaroivat tietoja sekä toistensa mielipiteitä pienryhmissä, ohjatussa verkkokeskustelussa. Osassa pienryhmistä oli lisäksi mukana kaupunginvaltuutettuja, kertoo professori Kaisa Herne Tampereen yliopistosta.
Kansalaispaneeli keskusteli kolmesta skenaariosta koskien keskustan liikenteen kehittämistä. Enemmistö kansalaispaneelin osallistujista kannatti lopuksi ripeän muutoksen skenaariota. 2.12. julkaistu hankkeen loppuraportti osoittaa, että osallistujien mielipiteet muuttuivat yleisesti ottaen kestäviä liikenteen muotoja suosiviksi ja heidän tietonsa liikennepolitiikasta lisääntyivät merkittävästi. Autoliikennettä, erityisesti keskustan läpiajoliikennettä osallistujat halusivat vähentää nykyisestä.
Kansalaispaneeli järjestettiin koronaepidemian vuoksi kokonaan verkossa, ja kyseessä oli uudenlainen kanava vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon.
Millaisia olivat mukana olleiden kuntalaisten kokemukset kansalaispaneeliprosessista?
Kansalaispaneeliin osallistuneiden kuntalaisten arviot olivat kauttaaltaan hyvin myönteisiä. Lähes kaikki pitivät pienryhmäkeskusteluja miellyttävinä ja he kokivat kaikkien näkemysten tulleen kuulluiksi keskustelussa.
– Keskustelu myös auttoi osallistujia ymmärtämään eri taustaisten kuntalaisten mielipiteitä ja elämäntilanteita, mikä on tärkeä havainto viime aikoina huolta herättäneen yhteiskunnallisen kahtiajakautumisen kannalta. Yli 90 prosenttia osallistujista toivoi vastaavien kansalaispaneelien käyttöä kuntapäätöksenteossa myös jatkossa ja olisi valmiita osallistumaan niihin, kertoo tutkijatohtori Maija Jäske Åbo Akademista.
Kansalaispaneelin pienryhmissä oli mukana myös kaupunginvaltuutettuja, joita haastateltiin kansalaispaneelin jälkeen heidän kokemuksistaan. Mukana olleet valtuutetut saivat paljon tarkentavia kysymyksiä osallistujilta.
– Kaupunginvaltuutetut toimivat osittain asiantuntijan roolissa pienryhmäkeskusteluissa. Havaitsimme kuitenkin aineistojemme pohjalta, että he eivät dominoineet keskusteluja, vaan pitivät pikemminkin matalaa profiilia. Moni valtuutetuista koki saaneensa arvokasta tietoa kansalaisten arkielämän kokemuksista ja oli vaikuttunut tavallisten kansalaisten kyvystä käydä rakentavaa keskustelua monimutkaisista aiheista, toteaa tutkija Mikko Värttö Tampereen yliopistosta.
Turku keskustelee -hankkeen politiikkasuositukset korostavat kansalaispaneelien huolellista ja oikea-aikaista suunnittelua.
– Jotta kansalaispaneeli tuottaisi edustavan ja tietoon pohjautuvan kuntalaismielipiteen, sen valmisteluun tarvitaan aikaa ja resursseja. Myös kunnan substanssiasiantuntijoiden sitouttaminen on tärkeää. Kansalaispaneeli voitaisiin rinnastaa esimerkiksi lautakuntaan resurssien, budjetin ja aloiteoikeutensa suhteen, toteaa professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.
Miten kansalaispaneeleja voitaisiin jatkossa hyödyntää osana kaupungin päätöksenteon valmistelua?
-Kansalaispaneelit voisi kytkeä kiinteämmin edustukselliseen järjestelmään kuntatasolla. Ehdotamme mallia, jossa satunnaisotoksella valituista kuntalaisista muodostetaan paneeli esimerkiksi koko vaalikauden ajaksi. Kansalaispaneeli voisi puntaroida muutamia isompia asiakysymyksiä ja valtuusto voisi hyödyntää sen lausuntoja päätöksenteossaan. Kansalaispaneeli toimisi ikään kuin harkitun kuntalaismielipiteen mittarina, kiteyttää Grönlund.
Tutkimushankkeen toteutuksesta vastasivat Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston politiikan tutkijat, ja tutkimusprojektin rahoittavat Turun kaupunkitutkimusohjelma, Åbo Akademin säätiö ja Suomen Akatemia. Turku keskustelee -kansalaispaneelin tulokset on viety Turun poliittisten toimielinten käsittelyyn.
Loppuraportti on katsottavissa täällä: https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tutkimusraportteja_4-2020.pdf
Lisätietoja:
Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforsk
Tutkijatohtori Maija Jäske, puh. 0400-864830
Professori Kimmo Grönlund, puh. 050-409 6409
S-posti: etunimi.sukunimi@abo.fi