6.2.2020

Uusi oppimismalli kehittää aktiivisia kansalaisia

Miten koulutetaan osallistuvia, aktiivisia kansalaisia? Åbo Akademin Vaasan yksikössä aluetieteen tutkimusjohtaja Peter Ehrström ja yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen projektitutkija Marina Lindell lähestyivät kysymystä niin sanotun Deliberative Walks -menetelmän avulla. Vaasassa järjestetyllä kurssilla menetelmää testasi ryhmä opiskelijoita, ja kokeilusta saatiin oikein hyviä tuloksia.

Deliberative Walks on osallistuvan demokratian malli, jonka Ehrström ja Vaasan yliopistossa yliopistonlehtorina toimiva Harri Raisio ovat kehittäneet. Mallissa on yhdistetty kansalaisraatityöskentely ja kehittämiskävelyt.

Menetelmää sovelletaan muun muassa kaupunkisuunnittelussa, kun halutaan selvittää erilaisten ryhmien näkökantoja tietyn alueen kehittämiseen.

– Osallistuvan demokratian menetelmien heikkoutena on usein se, että ne ovat liian teoreettisia. Jos lähtökohtaisesti halutaan kuulla asiantuntijoiden näkemyksiä, on vaarana, että vähemmän koulutetut henkilöt kokevat jäävänsä paitsioon. Se on valitettavaa, sillä osallistuvan demokratian tavoitteena on nimenomaan kuunnella kaikkia, ei vain eliittiä, toteaa Ehrström.

Ehrströmin ja Lindellin järjestämälle kurssille osallistui ulkomaalaisia ja paikallisia opiskelijoita eri oppiaineista, sekä miehiä että naisia. Heille annettiin tehtäväksi pohtia yhdessä Åbo Akademin Vaasan kampusta ympäröivän alueen suunnittelua ja ehdottaa alueelle uusia kehitysideoita.

– Ajatuksena on tuoda yhteen eri taustoja ja osaamista edustavia ihmisiä ja kannustaa heitä keskustelemaan, puntaroimaan eri vaihtoehtoja sekä tekemään kompromisseja ja päätöksiä. Lopuksi he esittelevät ryhmän yhteisen kannan ja perustelevat päätöksensä. On erityisen arvokasta, että paikalliset ja kansainväliset opiskelijat tapaavat, luovat suhteita ja tekevät oppiaine-, kieli- ja kulttuurirajoja ylittävää yhteistyötä. Nykymaailmassa on tärkeää pystyä olemaan avoin uusille vaikutteille, ajatuksille ja yhteistyömahdollisuuksille, sanoo Ehrström.

Kurssilla oli myös pedagoginen tavoite: sen puitteissa haluttiin vahvistaa osallistujien oppimisprosesseja yhdistämällä muun muassa paikkasidonnaisia ja teoreettisia opetusmenetelmiä.

Kurssin aluksi järjestettiin sarja luentoja, jotka käsittelivät mm. osallistuvaa demokratiaa, kaupunkisuunnittelua, arkkitehtuuria ja taidetta. Seuraavaksi oli vuorossa kahden tunnin kehittämiskävely Academill-rakennuksessa ja sen ympäristössä sekä Vaasan sisäsataman museoalueella. Kävelyn aikana osallistujat pääsivät tutustumaan alueeseen ja tapaamaan siellä toimivia henkilöitä ja kuuntelemaan heidän näkemyksiään.

Kurssin päätteeksi osallistujat keskustelivat kokonaisen päivän ajan erilaisista alueen kehittämisen ideoista. Monenlaisia ehdotuksia esitettiin, mutta pohdiskelun ja keskustelun päätteeksi osallistujat esittivät viisi konkreettista ehdotusta, joista kaikki olivat yhtä mieltä. Ehdotukset esiteltiin paikallisille päättäjille ja median edustajille.

Osallistujille tehdyistä kyselyistä ja haastatteluista selvisi, että kurssi lisäsi heidän kiinnostustaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Myös ymmärrys osallistuvan demokratian merkityksestä poliittisessa päätöksenteossa lisääntyi.

– Pitää muistaa, että tarvitsemme muitakin kuin aktiivisia kansalaisia. Monet nykyisistä opiskelijoistamme ovat tulevaisuuden päättäjiä, ja heidän on hyvä tuntea keinoja kansalaisten osallistamiseksi, sanoo Ehrström.

Kurssille osallistuminen vahvisti myös mukana olleiden osallisuuden tunnetta. Heidän itseluottamuksensa lisääntyi, ja he osaavat nyt paremmin tuoda esiin mielipiteitään ja puolustaa niitä keskusteluissa.

– Kun keskusteluun otetaan mukaan uusia elementtejä, kuten paikkasidonnaista oppimista ja ulkosalla tapahtuvia oppimistilanteita, sekä sovelletaan vaihtelevia keskustelutapoja, keskustelusta tulee osallistavampaa ja houkuttelevampaa myös sellaisille, jotka eivät yleensä osallistuisi siihen lainkaan. Päätöksentekijät ja kansalaiset lähentyvät toisiaan, ja oppimisesta tulee tasavertaisempaa, toteaa Marina Lindell.

– Menetelmän tärkein tavoite on, että jokainen kokee oman mielipiteensä arvokkaaksi. Jotkut tuovat keskusteluun mukaan teoreettisempaa osaamista, toiset taas paikallistuntemusta, mutta kaikkien on saatava tuntea, että heidän panoksensa on tärkeä, huomauttaa Ehrström.

Ehrström järjesti samantyyppisen kurssin Hampurissa vuonna 2019. Molemmat kokeilut ovat olleet onnistuneita, joten vastaavia kursseja järjestetään Åbo Akademin aluetieteen oppiaineessa Vaasassa lukuvuosien 2020–2022 aikana.

– Yliopistoilla on keskeinen ja tärkeä rooli yhteiskunnan kehityksessä, ne voivat kasvattaa kansalaisista aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Yliopistot voisivat myös nykyistä aktiivisemmin pyrkiä luomaan mahdollisuuksia keskustella tärkeistä pitkän aikavälin poliittisista kysymyksistä. Kun käytössä on erilaisia yhteiskuntakehityksen ja kansalaisosallistumisen menetelmiä, kansalaisyhteiskunta vahvistuu monin eri tavoin. Jos haluamme kehittyä demokraattisina kansalaisina, meidän on tärkeää oppia väittelemään ja keskustelemaan, sanoo Lindell.

Lindell, Marina & Ehrström, Peter: Deliberative Walks: citizen participation in local‑level planning processes. European Political Science (2020).

Lue artikkeli täältä: https://doi.org/10.1057/s41304-020-00243-4

Lisätietoja antavat:

Marina Lindell
Projektitutkija, yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos, Åbo Akademi
Puh. +358 46 921 6586
Sähköposti: marina.lindell@abo.fi

Peter Ehrström
Aluetieteen tutkimusjohtaja (hyvinvointialat), Åbo Akademi
Puh. +358 50 439 6530
Sähköposti: peter.ehrstrom@abo.fi