3.7.2020
Uusi tutkimus varhaiskasvatuksen saralla osoittaa että lapset haluavat aktiivisesti ymmärtää ja ilmaista suhtautumistaan koronavirukseen
Koronapandemia on aiheuttanut yhteiskunnallisen kriisin ja mullistanut arkielämän, ja sen ymmärtämiseksi ja käsittelemiseksi tarvitsemme tutkittua tietoa ja uusia näkökulmia. Ryhmä varhaiskasvatuksen tutkijoita Åbo Akademista, Helsingin yliopistosta, Göteborgin yliopistosta, Örebron yliopistosta ja Uumajan yliopistosta on selvittänyt, millä tavalla päiväkotilapset ymmärsivät koronapandemian sen alkuvaiheessa ja miten se heihin vaikutti.
– Tutkimusten mukaan pandemian kaltaiset kielteiset elämänkokemukset vaikuttavat lasten hyvinvointiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja lapset ovat erityisen haavoittuvaisia kriisien keskellä. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa huomioon, miten lapset ymmärtävät ja ilmentävät koronapandemiaa omassa arkiympäristössään, sanoo tutkimusryhmän johtaja, Åbo Akademin varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Mia Heikkilä.
Heikkilän mukaan lapset ovat aktiivisia, osallistuvia toimijoita, jotka voivat pohdinnoillaan ja tekemisillään osaltaan vaikuttaa kriisien käsittelyyn, kunhan heille annetaan siihen tilaisuus.
– On tärkeää vahvistaa lasten resilienssiä eli heidän kykyään käsitellä vastoinkäymisiä koronapandemian kaltaisen koko yhteiskuntaan vaikuttavan kriisin aikana ja sen jälkeen. Aiempi tutkimus on osoittanut, että lapsen mahdollisuudet saada tukea aikuisilta ja osallistua itse aktiivisesti ovat merkityksellisiä. Varhaiskasvatus on tässä luonnollisesti avainasemassa, toteaa Åbo Akademin projektitutkija Ann-Christin Furu, joka on aiemmin toiminut Helsingin yliopistossa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa kohderyhmänä oli päiväkotien ja esikoulujen henkilöstöä Suomessa ja Ruotsissa. Tulokset osoittavat lasten tuovan monipuolisesti esiin suhtautumistaan uuteen, tuntemattomaan ja usein voimakkaasti muuttuneeseen arkeen, jossa he itse, heidän vanhempansa, sukulaisensa ja ystävänsä sekä varhaiskasvatushenkilöstö elävät.
Lasten omaa ilmaisua ja osallistumista koronatilanteessa tarkastellaan neljän teeman avulla. Ensimmäinen teema on terveys, josta havaitaan, että lapset tietävät ja myös haluavat tietää lisää itse viruksesta ja siitä, miten virusta vastaan suojaudutaan. Toisena teemana on huoli ja huolenpito läheisistä, kuten ystävistä, omista vanhemmista tai iäkkäistä sukulaisista. Kolmas teema on, miten lapsi käsittelee arjen muuttuneita rutiineja.
– Neljäntenä teemana tarkastellaan, miten lasten leikistä, luovuudesta ja huumorista syntyy keinoja käsitellä tilannetta. Lapset leikkivät esimerkiksi koronahippaa ja sairaalaleikkejä tai piirtävät, loruilevat ja laulavat koronasta omaehtoisesti, selittää Ann-Christin Furu.
– Lasten erilaiset ilmaisutavat auttavat varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja myös lasten vanhempia tunnistamaan, mikä on lapselle merkityksellistä koronatilanteessa. Omaa lapsiryhmää voi seurata tästä näkökulmasta ja voidaan luoda tilanteita, joissa lapset voivat tuoda esiin koronatuntemuksiaan, Furu sanoo.
– Saimme kerättyä erittäin paljon aineistoa lyhyessä ajassa, mikä osoittaa, että lapsilla on runsaasti erilaisia tapoja ilmaista itseään koronavirukseen liittyen. Tämä tieto auttaa aikuisia löytämään sopivia toimintamalleja. Monet lapset tarvitsevat tukea tilanteen käsittämiseksi ja käsittelemiseksi. Varhaiskasvatuksessa tulee kehittää pedagogisia lähestymistapoja, jotka antavat tilaa lasten omalle ilmaisulle, sekä tarjota työkaluja, jotka tukevat lasten kykyä vastata haasteisiin, toteaa Mia Heikkilä.
Lisätietoja:
Mia Heikkilä, varhaiskasvatuksen apulaisprofessori, Åbo Akademi
+358 50 463 3265
mia.heikkila@abo.fi
Mia Heikkilä, Ann-Christin Furu, Anette Hellman, Anne Lillvist & Anna Rantala: Barns deltagande i förskole- och daghemskontext under inledningen av coronavirusets utbrott i Finland och Sverige. Barn: Forskning om barn og barndom i Norden (2020).
Klikkaa tästä lukeaksesi tutkimusartikkelin ruotsiksi (open access).