8.4.2025
Vaurioituneiden meriympäristöjen elvyttäminen onnistuu – globaali ennallistamistutkimus antaa toivoa
Viimeisten 100 vuoden aikana ihminen on tuhonnut tai vahingoittanut suurta osaa meren ekosysteemeistä, mistä Itämeri ja Saaristomeri eivät ole poikkeus. Kansainvälinen tutkimusryhmä on nyt osoittanut, että meriekosysteemien ennallistamistoimet voivat olla tehokkaita ja kannattavia. Aihe on erityisen ajankohtainen, koska EU:n jäsenvaltiot ovat asettamassa tavoitteita merellisten luontotyyppien ennallistamiseksi.
Meriluonnon ennallistamista koskeva globaali suunnitelma on toteutettavissa jopa syvänmeren ekosysteemeissä, joihin troolaus on vaikuttanut. Tämä käy ilmi uudesta tutkimuksesta, jossa tutkijat 15 maasta analysoivat tuloksia, joita oli saatu yhteensä 764 ennallistamistoimesta meriekosysteemeissä eri puolilla maailmaa. Ennallistettujen elinympäristöjen joukossa oli esimerkiksi meriheinäniittyjä, koralliriuttoja, osteririuttoja, makrolevämetsiä, mangrovemetsiä ja merien suuria syvänteitä.
Ennallistamistoimia arvioitiin käyttämällä 50 prosentin eloonjäämiskynnystä, ja kaikkien ennallistamistoimien keskimääräinen onnistumisaste oli noin 64 prosenttia. Koralliriuttojen ja suolaniittyjen eloonjäänti oli suurinta (67–74 %), meriheinäniittyjen alhaisin (56 %). Ennallistaminen oli tehokasta myös alueilla, joihin ihminen vaikuttaa jonkin verran.
– Esimerkiksi Saaristomeren kannalta tärkein ja kustannustehokkain ensimmäinen askel on kuitenkin passiivinen ennallistaminen eli elinympäristöjä vahingoittavien kuormituslähteiden poistaminen. Vaikka haasteita riittää, tutkimuksemme antaa toivoa tulevaisuuteen, sanoo Christoffer Boström, Åbo Akademin Itämeren ympäristöbiologian apulaisprofessori ja yksi tutkimuksen kirjoittajista.
Ennallistamisella on tutkimuksen mukaan paljon hyötyjä sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sinisen kasvun ja työllisyyden edistämisen näkökulmasta. Lisäksi taloudelliset hyödyt voivat tehdä investoinneista kannattavia. Esimerkiksi makrolevämetsien ennallistamisen arvo on 55 000–190 000 euroa/hehtaari/vuosi ja siemenkasviyhteisöjen noin 20 000 euroa/hehtaari vuodessa. Syvänmeren ympäristön ennallistamisen kustannukset ovat kuitenkin edelleen hyvin korkeat.
Euroopan komissio edistää luonnon ennallistamista koskevaa lakia. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiot asettavat pian tavoitteekseen ennallistaa 20 prosenttia tuhoutuneista merellisistä luontotyypeistä vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90–100 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
– Suomessa työskennellään ennallistamissuunnitelmien laatimiseksi erilaisille maa- ja merielinympäristöille, joten tutkimus on erittäin ajankohtainen ja antaa yksityiskohtaisen, globaalin käsityksen huomioon otettavista näkökohdista.
Suomessa on toistaiseksi tehty vain hyvin pienimuotoisia tieteellisiä ennallistamiskokeita merellä. Esimerkiksi Boströmin tutkimusryhmä on tehnyt kokeita Saaristomerellä Åbo Akademin kenttätukikohdasta Korpoströmistä käsin.
– Kansallisen meriekosysteemisuunnitelman kehittäminen ja investointien houkuttelu edellyttävät selkeitä todisteita onnistumisista ja taloudellisista hyödyistä. Suunnitelma voi myös sitouttaa kansalaisyhteiskuntaa ja teollisuutta, mikä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications –lehdessä ja on luettavissa sivulla: https://www.nature.com/articles/s41467-025-57254-2
Lisätietoja:
Christoffer Boström, Åbo Akademin Itämeren ympäristöbiologian apulaisprofessori
S-posti: cbostrom@abo.fi
Puhelin: 050-4318226