16.5.2024

Yhteiskunta hyötyy, kun valtio rakentaa infrastruktuuria yksityisellä rahoituksella

Suomessa haasteena on löytää budjetista riittävästi varoja infrastruktuurin parantamiseen. Tämä koskee sekä olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitoa että uusien teiden, tietoliikenneverkkojen, satamien jne. rakentamista.

Julkisten varojen rajallisuuden vuoksi aika ajoin ehdotetaan, että yksityiset sijoittajat, kuten eläkerahastot, kantaisivat osan rahoitusvastuusta. Tämä helpottaisi myös tärkeiden infrastruktuurihankkeiden toteuttamista suunnitelman ja budjetin puitteissa.

Monet suhtautuvat kuitenkin yksityiseen rahoitukseen skeptisesti muun muassa siksi, että yksityiset sijoittajat haluavat saada sijoituksilleen tuottoa. Yleinen käsitys on, että valtio pystyy toteuttamaan hankkeet pienemmin kustannuksin.

Åbo Akademin, Korea Advanced Institute of Science & Technologyn, yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston ja Suomen liikenne- ja viestintäministeriön tutkijat ovat tarkastelleet yksityisen rahoituksen aiheuttamien lisäkustannusten suuruutta infrastruktuurin rakentamisessa valtion näkökulmasta. Neljän yksityisin varoin rahoitetun suomalaisen moottoritiehankkeen tilinpäätöstiedoista tehtyjen pitkien aikasarjojen analyysien perusteella tutkijat arvioivat kyseisten hankkeiden keskimääräisen lisäkustannuksen olleen kaksi prosenttiyksikköä vuodessa.

Tämä on huomattavasti vähemmän kuin aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet. Tiehankkeiden kokonaisrahoituskustannukset olivat 1,03 miljardia euroa, ja ylimääräiset rahoituskulut nousivat noin 225 miljoonaan euroon hajautettuna 15–24 vuoden ajanjaksolle, jonka tiet ovat yksityisten sijoittajien hallinnassa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tämän summan suhdetta yksityisten sijoittajien tiehankkeissa ottamiin riskeihin.

– Budjetin ylitykset ovat suurissa infrastruktuurihankkeissa tavallisia sekä rakennuskustannusten että aikataulujen osalta. Tutkimusten mukaan budjetin ylitykset voivat helposti nousta jopa yli 20 prosenttiin jo pelkkien rakennuskustannusten osalta. Tutkimukset osoittavat myös, että yksityiset sijoittajat hallitsevat riskejä usein paremmin kuin julkinen sektori, kertoo Åbo Akademin teollisuustalouden tutkija Jonas Spohr.

Jos valtio olisi itse rahoittanut tutkimuksen kohteena olleet tiehankkeet, koko yksityisen rahoituksen aiheuttama lisäkustannus, tai huomattavasti suurempikin summa, olisi hyvin mahdollisesti saattanut mennä rakennusvaiheen budjettiylitysten kuittaamiseen, tutkijat sanovat.

Siksi valtio ei tutkijoiden mukaan maksanut riskienhallinnasta ylihintaa. Lisäksi on mahdollista, että tiet rakennettiin yksityisen rahoituksen ansiosta nopeammin ja tehokkaammin kuin jos hankkeet olisi toteutettu ainoastaan julkisin varoin. Siitä on ollut yhteiskunnalle hyötyä.

– Yksityisten sijoittajien osaaminen ja rahoitus voisivat auttaa meitä kehittämään infrastruktuuriamme. Nykyaikainen ja toimiva infrastruktuuri on tärkeä osa maamme kilpailukykyä, ja olen vakuuttunut, että yksityinen rahoitus voisi tuoda selvää lisäarvoa tiettyisiin hankkeisiin, sanoo Åbo Akademin teollisuustalouden professori Kim Wikström.

Lue tutkimusartikkeli: Are private investors overcompensated in infrastructure projects?

Lisätietoja antaa:

Jonas Spohr, teollisuustalouden vanhempi yliopistonlehtori
jonas.spohr@abo.fi
+358 50 354 4466

Kim Wikström, teollisuustalouden professori
kim.wikstrom@abo.fi
+358 46 921 6459